Onko täällä muilla raivoavia esimiehiä?
Miten ooikein toimitte herkästi huutavan esimiehen kanssa? Meillä töissä pomo huutaa heti jos kyseessä jokin haastavampi keskusteluun aihe kuten palkkaus, miten ihmeessä työntekijä voi puhua näistä asioista kun vastassa on valtaapitävä esimies, jonka sosiaaliset taidot ja johtamistyyli hyvin autoritaarinen ja joka heti hermostuu eikä pysty normaaliin asialliseen keskusteluun?
Kommentit (6)
No mulla oli kerran Latinalaisesta Amerikasta kotoisin oleva pomo, jonka hermot olivat legendaarisen kireällä. Huomasin parhaaksi keinoksi pärjätä hänen kanssaan sen, että huusi takaisin. Tai jos ei huutanut, niin otti tiukan linjan, katsoi suoraan silmiin eikä pelännyt. Vitsailtiin aina työkavereiden kanssa, että pomo oli ihan kuin verikoira; haistoi pelon ja käytti sitä hyväkseen.
Mielestäni ei ole järkevää mennä huutamiseen mukaan. Pelkoa ei tietenkään tarvitse tuntea, jos kerran haluaa keskustella asiallisesti työhön koskevista asioista. Valitettavasti kaikilla johtajilla ei ole johtamistaitoa eikä kykyä käsitellä ihmisiä....Oliskohan luottamusmiehestä apua jos ei muuten ole asiallista tapaa keskustella?
Entinen, lähes eläkeikäinen esimieheni huusi päivittäin työpaikalla. Palaverit alkoivat lintujen laulua ihailemalla ja päättyivät siihen, että esimies huusi naama punaisena. Hänen isänsä oli alkoholisti. Ehkä iäkkäässä tyttäressä oli jäljellä heikon ihmisen geenejä? Esimiehestä käytöksestä valittaminen ei auttanut, vaikka useampi alainen kommentoi hänen toimiaan kyselyissä. Mahdollisesti hänellä oli joku sukulainen suuren suomalaisen yrityksen johdossa.
Huutamiseen alentuu vain heikon itsetunnon omaava esimies. Fiksu kypsä henkilö pystyy puhumaan vaikeistakin asioista ääntään korottamatta. Palkkaneuvotteluihin tms kannattaa ottaa luottamusmies tai työpsykologi mukaan hillitsemään tilannetta.
Mulle sattui kerran tilanne jossa eräs (ei tosin oma) esimies huusi mulle puhelimessa kuin pieni eläin, laitoin puhelimen pöydälle ja huuto kuului 4m päähän. Mieskin katsoi silmät pyöreinä vieressä! Ihan aiheetta huusi kun piti vähän päteä.... Seuraavalla viikolla töissä hymyilin herttaisesti (ja kieltämättä vähän vinoon) tälle esimiehelle ja toinen oli kuin märkä rätti! En todellakaan arvostanut häntä tippaakaan tuon jälkeen, edessäpäin ihan munaton mutta luurin päässä tosi kova jätkä.... Vieläkin naurattaa:D
No mulla oli kerran Latinalaisesta Amerikasta kotoisin oleva pomo, jonka hermot olivat legendaarisen kireällä. Huomasin parhaaksi keinoksi pärjätä hänen kanssaan sen, että huusi takaisin. Tai jos ei huutanut, niin otti tiukan linjan, katsoi suoraan silmiin eikä pelännyt. Vitsailtiin aina työkavereiden kanssa, että pomo oli ihan kuin verikoira; haistoi pelon ja käytti sitä hyväkseen.