G:Mikä koira teillä on?

Noin parivuotias sekarotuinen kodinvaihtaja. Paha remmiräyhä ja ulkona muutenkin hieman pelokas. Jatkuvalla koulutuksella kuitenkin räyhä helpottanut jonkin verran. Sisällä taas maailman mahtavin koira. Tulee lasten kanssa toimeen mainiosti.

Stafi. Kiltti, luotettava, aktiivinen. Kova suojeluvietti perhettä kohtaan, toisaalta rakastuu ensi silmäyksellä uuteen ihmiseen tutustuttuaan.

Samanlainen kuin kakkosen koira eli pelokas remmiräyhääjä, joka jatkuvalla koulutuksella pysyy aisoissa. Saanut pienenä turpaansa eli kuonolleen. Ihana kotona, ymmärtää välillä liiankin hyvin puhetta. ;)

Saksanpaimenkoira, 9-vuotta. Kiltti laumansa hoivaaja, koira oli jo kolme vuotias kun esikoinen syntyi, ja jännitin vähän, että mitähän tykkää vauvasta, kun ei ollu lapsia edes oikein tavannut aiemmin. Koira otti vauvan heti vartioitavakseen, makasi aina sitterin vieressä leuka sitterin jalkopäässä ja vahti. Lakkaamatta. Kun imetin, koira seisoi sängyn vieressä leuka sängyllä ja vahti että hoidan vauvan varmasti. Jos kuuli vaunuista tai yläkerrasta heräilyn merkkejä, kipitti heti informoimaan minua, että alahan lompsia, "pentu" heräilee.

Alle kahden vuoden päästä tuli taloon seuraava vauva, ja koira oli ihan yhtä huolehtivainen heti. Vaikuttaa tyytyväiseltä, kun laumaan tuli väkeä mitä saa vahtia. Isosta koostaan huolimatta on ollut lapsien kanssa aina varovainen ja huolellinen, ettei töni kumoon tms. Kuopus käyttää koiraa tyynynä kun makailevat lattialla... Koira vartioi kotia ja autoa ja tietysti perhettä. Jos vaikka ihan vieras tulisi tontille, räyhää toki ensin, mutta kun menen sanomaan että kiitos, riittää, niin sitten lakkaa tulija kiinnostamasta.

Kiltti perhekoira, mutta toki oli koulutettu jo ennen lapsia. Osaa siis luoksetulot, paikallaolot ja kaikki palveluskoiran perustemput. On ollut aina "koiran paikalla", eli ei makaile sohvilla tai sängyissä ja muutoinkin ollut kuri ja komento. Toisaalta, sen ansiosta ei ole enää vuosiin tarvinnut kiinnittää kouluttamiseen tms. huomiota, koska koira lukee varmaan jokaista kulmakarvan elettäkin.

Hyvä perhekoira sellaiselle, joka ehtii panostaa pari vuotta koulutukseen ensin.

Lapinkoira. Fiksu. Tuleekaikkien kanssa toimeen, mukaanlukien kissanpennut ja fretit. Ei ole perso ruualle, makkarastakin kelpaa vain laadukkaat :)

Pittbull, kiltti yksilö.

Alapeukut alkaa ropista.. NYT! :D

Tiibetinspanieli. Itsepäinen jääräpää. Lasten kaveri. Aina lasten perässä joka paikassa. Kotona vahtii ja haukkuu jos joku tulossa mut muualla ei hauku ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 09:55"]

Tiibetinspanieli. Itsepäinen jääräpää. Lasten kaveri. Aina lasten perässä joka paikassa. Kotona vahtii ja haukkuu jos joku tulossa mut muualla ei hauku ollenkaan.

[/quote]

Ei koiran haukkumattomuus ole kiinni mitenkään kiltteydestä, vaan enemmänkin rotuominaisuuksista...

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 09:59"][quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 09:55"]

Tiibetinspanieli. Itsepäinen jääräpää. Lasten kaveri. Aina lasten perässä joka paikassa. Kotona vahtii ja haukkuu jos joku tulossa mut muualla ei hauku ollenkaan.

[/quote]

Ei koiran haukkumattomuus ole kiinni mitenkään kiltteydestä, vaan enemmänkin rotuominaisuuksista...

[/quote]

Tuo taitaa olla totta. Tietyt koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset, mutta se ei tarkoita niiden olevan "pahempia" kuon toiset.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 09:59"][quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 09:55"]

Tiibetinspanieli. Itsepäinen jääräpää. Lasten kaveri. Aina lasten perässä joka paikassa. Kotona vahtii ja haukkuu jos joku tulossa mut muualla ei hauku ollenkaan.

[/quote]

Ei koiran haukkumattomuus ole kiinni mitenkään kiltteydestä, vaan enemmänkin rotuominaisuuksista...

[/quote]

Ihme kommentti, tuossa mitään kiltteydestä edes puhuttu ja heti piti puuttua. Meillä tipsu, joka haukkuu kaikelle ja kaikkialla. Muuten oikein ihana ja kiltti.

Pomeranian. Leikkisä jääräpää, jonka ego paisuisi valtavaksi ilman kuria ja sääntöjä. Rakastaa kissoja eikä oikein viihdy muiden koirien kanssa. Haukkuherkästä rodustaan huolimatta haukkuu vain leikkiessään. Reipas ja valloittava luonne, eikä pieni kokokaan ole haitaksi.

Meilllä on 6-vuotias Rottweiler uros ja kissa 5-vuotias. Tykkää lapsista, etenkin tennispallolla leikkiä poikani kanssa.

Borderterrieri. Meillä oli aikaisemmin jackrusselinterrieri ja tämä on paljon pehmeämpi luonteeltaan, ei läheskään niin sinnikäs kuin russel. Vähän pöljä, välillä tuntuu että sillä ei ole päässä aivoja ollenkaan. Ei lähde pihaltamme minnekään, haukkuu ohikulkijat turvallisen matkan päästä. Vieraisiin koiriin suhtautuu epäröiden mutta häntä heiluen, kiertelyn ja kaartelun jälkeen voi mennä tekemään tuttavuutta. Tosi ahmatti, söisi ihan miten paljon vaan. 

Vastaanpa minäkin, vaikka koirat ollut pari vuotta koirien taivaassa. Rottweiler, peruskoulutettu. Toki siihen sai tunteja laittaa silloin koiran ollessa nuorempi vaikka miten paljon. Ihmisystävällinen, turborottis (ei siis mitenkään rotumääritelmän mukainen "flegmaattinen" tapaus). Hevosten kanssa puuhatessa oli talleilla ja lenkeillä mukana. Ei tullut toimeen kaikkien koirien kanssa, tai sitten vain ei omistajat antaneet koirien katsoa arvojärjestystä loppuun. Vaikka miten koitin saada sosiaalistettua, niin monella ihmisellä oli hirmuiset ennakkoluulot, eikä halunneet edes päästää pentuikäistä rottista koiransa lähelle. Rottis ilmoitti muutamalla haukulla, jos talon ympärillä oli joku, muttei räksyttänyt jatkuvasti ja lopetti haukkumisen käskystä. Vahtikoira, tykkäsi isommastakin laumasta, jota olisi saanut vahtia (huomasi, jos oltiin vaikka metsässä jollain porukalla, ei antanut kenenkään jäädä porukasta huomaamatta pois). Rakasti hakua, eli henkilöetsintää, jota harrastettiin enempi huvikseen (itse en pidä kilpailemisesta).

Vauvan syntyessä samanlaisia kokemuksia, kuin tuon ylemmän sakemanninomistajalla. Koira oli parempi (nopeampi) itkuhälytin, kuin itkuhälyttimet. Eli ilmoitti heti kun vauva heräsi (vaikkei vauva vielä itkenyt). Ja heti ilmoitti, jos vauvalla jotenkin joku hätä ja vaati mut vauvan luo. Harmi, etten ehtinyt enempi saada selville millainen olisi ollut lasten (perheen) kanssa, kun jouduin viemään piikille (lapsi oli tuolloin vajaan vuoden ikäinen).

Kääpiösnautserista ei kokemusta perhekoirana (mitä nyt itse olin 10v, kun sen sain ja koulutin). Oli itsepäinen, siis todella itsepäinen. Onneksi perso herkuille (kuten rottiskin oli) ja siten helpommin koulutettavissa. Söi siis karviaismarjat suoraan puskista ja keväällä jäisiä osittain mädäntyneitä omppuja lumihangen alta. Ei ollut herkkähaukkuinen, kuten yleensä käppänät voivat olla. Ei välittänyt pienistä lapsista, vaan mielummin väisti heitä (olikohan joku joskus silittänyt liian kovakouraisesti). Esitti tyhmempää kuin oli. Osoitti, että osaa jäljestää tosi haasteellisessa oloissa, vaikkei sellaista koskaan uskottu tai oltu vaadittukaan. Mutta äitini sanoin, onneksi toi kääpiösnautseri ei ollut sen rotikan kokoinen, muuten olisi ollut enempi haasteita, koska oli itsepäisempi ja halusi miellyttää vähemmän. Tuli hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Ja molemmat koirat olivat koko ikänsä todella terveitä. Kääkällä joku luustollinen vika, että jouduttiin hampaita poistamaan, vain kulmahampaat ja muutamat takahampaat jäi jäljelle. Molemmat taisivat käydä myös kerran-pari ell venäyttäessään jalan ja rottikselta jouduttiin poistamaan kaksi hammasta, kun viottuivat. 

Jos jatkossa pitäisi valita, valitsisin rottiksen perhekoiraksi, tosin sellaiseen elämäntilanteeseen, että olisi kunnolla aikaa kouluttamiseen. Miehen takia ei tarvitse miettiä koiran hankkimisia.

Dalmatialainen. Hyväntahtoinen hölmö, oikea hessu hopo. Lempeä, rakastaa ihan kaikkia. On kuitenkin jäärä ja omapäinen. Vetää ulkoillessa, siihen auttaa oikeanlaiset valjaat. Ei niin palvelualtis kuin paimenkoira, mutta ihana ja valloittava höppänä <3

Mulla on yks rottweiler, yks dobermanni, yks pyreneittenkoira ja yks Romaniasta hommattu koditon kulkukoira. Rotikka ja dobermanni hyvin säyseitä, kilttejä, rakastavat lapsia ja muita ihmisiä, rotikalla jonkin verran vahtiviettiä.

Pyreneittenkoira on meillä vahtikoirana (lähellä liikuskelee paljon susia), haukkuu siis paljon joka on rodulleen tyypillistä. On silmä tarkkana, asuu melkeimpä koko päivät ja yöt ulukona. On erittäin uskollinen perheelleen, vieraita kohtaan varautunut mutta ei vihainen. Tykkää rapsutuksista paljon.

Romaniasta hankittu koira oli todella arka ja pelokas aluksi. Oli pitkä prosessi saada koulutettua se sosaalisemmaksi. Koiralla todella rankka tausta, itken edelleenkin välllä kun mietin mitä kaikkea se on joutunut kohtaamaan. Älyttömän kiltti koira ja tottelevainen.

Vielä ois mietinnässä yks laumanvartijarotu tänne ja olen tällä hetkellä varannut yhden kodittoman kulkukoiran <3

[quote author="Vierailija" time="26.04.2014 klo 09:17"]Kerro mikä koira teillä on, kerro luonteesta ym..

[/quote]

Meillä on myös staffi, eli staffordshirenbullterrieri. On hyvinkin rotumääritelmän mukainen, eli aktiivinen, iloinen, innostuu heti ja välillä menee ylikin tuo innostus. Rakastaa ihan kaikkia, pultsareista putkimieheen, päästelee erikoisia ääniä, röhkii ja juttelee, käkättää. Ei juuri hauku. Ei omaa vahtiviettiä eikä ole suojeleva, eikä staffin rotumääritelmään tällaiset ominaisuudet kuulukaan.

Lasten kanssa loistava, meillä on yksi alle kouluikäinen lapsi. Lapsen talutettavaksi ei sovi.

Itsepäinen ja vähän hömelö luonteeltaan, oikea kainaloinen ja lämmön- ja hellyydenkipeä. :) Joskus tuntuu että on myös huumorintajuinen! Viisas, osaa temppuja, oppii helposti. Kovapäinen koulutettava pennusta nuoreksi koiraksi, mutta nyt aikuisena oikea unelma.

Kolme kääpiösnautseria. Ihania.

Welsh corgi pembroke. Paimenkoira eli paimentaa laumaansa, varsinkin mamman perään on kovasti. Erittäin ihmisrakas, tutuista koiristakin tykkää mutta tietyt inhokit pitää haukkua kun kohdalle osuvat. Vähän laiskanpulskea lenkillä, seuraa kun on niin menee paremmin. Jääräpää, vauhdista ja suunnasta neuvotellaan usein :) koko vuoden kestävä karvanlähtöaika.

Samojedi, kaikkien  kaveri  viihtyy  ulkona, paimenkoira joten  yksin ei  saa mennä mihinkään valkoinen "aave" tulee perässä :). Tuntee reviisinsä (  pihansa) joten  on  vapaana pihalla.