Parisuhdeparadoksi

Olen lähes täydellinen tyttöystävä, kuitenkaan en kelpaa kenellekään.

Tein jopa sen iltalehden testin ja sain siitä 80% täydellinen tyttöystävä. Olen seksuaalisesti rohkea ja valmis kokeilemaan lähes kaikkea. Haluan myös seksiä usein. En nalkuta, enkä takerru vaan minulla on myös omat menot. En vaatimalla vaadi lapsia, mutta ei minulla muutamaa vastaankaan olisi mitään. Olen perusluonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen. Olen itsenäisesti toimeentuleva, mutta en kuitenkaan mikään yksinäinen erakko, joka ei osaa huomioida muita. 

Miksi minulla ei sitten ole yhtä täydellistä poikaystävää? Olen läski ja hyvin harva mies pääsee oman pinnalisuutensa yli jotta tutustuisi siihen mitä muuta minulla on tarjota ulkonäön tilalle.