Lihava pariskunta, jossa toinen osapuoli haluaa laihtua

Älä ny salaa laihduta vaan otat sen näkyväksi päiväohjelmaksi itsellesi. 

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 17:53"]On aina pitänyt hoikkia ja terveitä ihmisä jotenkin huonompina ihmisinä --

[/quote]

Pystyisitkö avaamaan, miksi? Oletko ajatellut hoikkien ja terveiden olevien onnettomia ruokanillittäjiä ja jumppahulluja, jotka eivät osaa nauttia elämästä, vai mikä tässä on ajatuksena?

Miehen syyllistäminen ei tunnu ihan normaalilta. Pelkääköhän hän, että kun susta tulee hoikka ja terve, ehkä alat vilkuilla samanlaisia miehiä? Alat mollata hänen ylipainoaan? Muutut kireäksi ja nälkäiseksi? Ettei teillä ole enää yhteistä "harrastusta"?

Haasta miehesi puhumaan ihan rehellisesti, ilman huumoria, asiasta. Sano, että haluat elää terveenä, ylipainoisilla kakkostyypin diabetes yms. vaanivat aina nurkan takana. Pyydä miestäsi olemaan tukena. Älä painosta häntä laihduttamaan, mutta mahdollisesti hänkin innostuu. Toisen ylipainoisuutta ei pidä koskaan pilkata, mutta on hyvä ilmaista huolensa terveydestä.

En laihduta, koska ei ole tarvetta. Olen kuitenkin vegaani ja mieheni ei ole. Saan usein kuulla, että kuinka ituhippi olen ja miten jaksan syödä pupunruokaa, jolla ei lähde edes nälkä, joten ymmärrän tuskasi. Odotan innolla sitä, kun joskus harmaassa tulevaisuudessa meillä on lapsi, niin saadaan vääntää kättä siitä mitä lapsi syö. 

Olen vaan päättänyt elää asian kanssa. Annan yleensä samalla mitalla takaisin kommentoiden hänen ruokavaliotaan, joka on eläintuotteiden lisäksi myös paljon epäterveellisempi. Hän on niitä henkilöitä, jotka eivät liho syömällä, vaikka salaa toivoisin lihovan, niin tajuaisi ruokavalionsa huonot puolet. Perustelee usein nimittäin ruokavaliotaan sillä, että on laiha, joten "ei siitä ole mitään haittaa".

Jospa nyt kuitenkin ottaisit vastuun ihan vaan omasta elämästäsi ja laihduttamisestasi. Sinä ja miehesi ette ole yksi ihminen,. vaan kansi erillistä persoonaa. Ei miehesi tarvii alkaa laihduttamaan jos hän ei halua. Sinä sen sijaan, laihduta toki mutta tee se nyt vaan hyvällä itsetunnolla itsesi vuoksi, ja jätä miehesi mielipiteet ja sanomiset omaan arvoonsa.

Anna palaa vain ja tee se näyttävästi! Todista miehellesi mitä itsekurilla saa aikaan. Voi nimittäin ukolle tulla kiire salille kun huomaa minkälainen kaunotar akasta kuoriutuu. Eihän se enää jaksa pian semmoista lylleröä sohvan nurkassa katsella. ;)

Printtaa reseptit sivulta www.vegaaniliitto.fi ja syötä miehelle kylmän rauhallisesti niitä ruokia sen suuremmin selittelemättä. Minäkin olen syöttänyt rakennusporukalle soijakuutioista tehtyä "karjalanpaistia" joka oli niin mureaa, että miehet kilvan kiittelivät. Vain mieheni tiesi, että se paisti oli vegepaisti.

Et ala laihduttamaan ja liikkumaan salassa, teet sen rehdisti. Mies ei ole vielä ainakaan valmis laihtumaan eli muuttamaan tapojaan, ei halua, että säkään muutut, mutta eli MUTTA sä teet sen silti. Alkuun se voi olla tuollainen, mutta varmasti muuttuu ajan kanssa ja tajuaa, että oikeasti aiot muuttaa elämääsi sohvalta pois ja läskeistä eroon.

Jos hyvin käy, se tekee sen itsekin, mutta ainakin antaa sun sen tehdä. Et sä voi jo alkumetreillä ajatella mitään eroa... noloahan se olis.

Meillä mies sohvaperunoi ja itse olen laihduttanut 15kg. Omapahan on miehen häpeä, jos ei halua laihtua. Minä haluan, ja siihen ei miehen elämäntapa tule vaikuttamaan.

Kaikki lähtee omasta päästä koska HALUAN syödä tervellisesti, EN HALUA syödä rasvaista pizzaa, sipsejä yms.

Jatka omaa laihduttamistasi ja anna miehen syödä niinkuin syö. Älä välitä hänen puheistaan, älä hauku häntä laardikasaksi, sohvaperunaksi tai merinorsuksi vaikka hän sinua ituhipiksi sanoisikin. Onhan ituhippi sitäpaitsi aika nätti sana, voisi olla jonkun keväisen pikkulinnun nimi :). Et ole miehesi äiti etkä vastuussa hänen ruuistaan.

Veikkaan että käy niin, että kun sinun painosi putoaa ja alat voida yhä paremmin, jaksat enemmän ja olet liikunnallisempi, mieskin voi tajuta, että on fiksua painaa vähemmän. Jätä silloinkin mies rauhaan ja anna hänen laihdutella. Neuvo, jos hän kysyy neuvoja. Ole muuten cool, makea itsesi. 

Onnea ja menestystä hankkeellesi! 

Ymmärrän vaikeuden. Mahdotonta ei ole mikään, mutta onhan se vaikeaa jos samassa ruokataloudessa ei saa mitenkään soviteltua syömisiä yhteen. Veikkaisin, että saa aika rautainen itsekuri olla, ettei puolison viikonloppukebab ja sipsipussi vaikuta kun yrittää itse leikellä dippikasviksia... :) Puhumattakaan siitä, että kannustus on tuota luokkaa. Eli olematonta. 

Minusta tuosta voisi käydä vakavan keskustelun, että tarvitset todella tukea ja kannustusta tässä asiassa, ja että vaikka paino ei miestäsi vaivaisi niin sinua vaivaa. Ja pakkohan noihin käytännön asioihin on tehdä jonkinlaiset pelisäännöt. Minusta olisi ihan peruskohteliasta, että ei laihduttavan puolison vierellä vetele hampurilaisia ja muuta mättöä. 
Ja voisihan sitä kysyä, miksi miehelläsi on niin kova tarpe torpata sinulle tärkeää tavoitetta. Kenties alitajuntaista, mutta olisi se hyvä saada mies ajattelemaan tuoltakin kannalta. 

... Onnea urakallesi! :) Toivotaan, että asia selviää parhain päin.