Kohta pitäis lähtee hakee pentu tarhasta

Hoitolapseni (nyt olen lomalla niin ehdin olla täällä) äiti on ap:n kaltainen ja siksi onkin tehty ilmoitus lastensuojeluun, sillä siitä pennusta pääsee eroon.

Koiranpennun paikka ei ole ulkotarhassa! Ei kannattaisi hankkia elävää olentoa elämäänsä, jos siitä ei pysty otamaan vastuuta!

Mekin haemme huomenna kultaisennoutajan pennun tarhasta. IHANAA! Minkä rotuinen teille tulee?

Ei masentunut? Kauniisti kirjoitat hoitolapsesta, "pentu" josta on päästävä eroon. Hän se onkin syyllinen äitinsä tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:00"]

Mekin haemme huomenna kultaisennoutajan pennun tarhasta. IHANAA! Minkä rotuinen teille tulee?

[/quote]

Kyllä tuo ihan ihmis pentu on. Ei VAAN JAKSA

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:01"]

Ei masentunut? Kauniisti kirjoitat hoitolapsesta, "pentu" josta on päästävä eroon. Hän se onkin syyllinen äitinsä tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.

[/quote]

Jeb, kevät nostaa päätään, mulla vetämätön olo, ihan raato -ap-

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:01"]

Ei masentunut? Kauniisti kirjoitat hoitolapsesta, "pentu" josta on päästävä eroon. Hän se onkin syyllinen äitinsä tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.

[/quote]

Pahvi jos et tajunnut sen hoitajan sarkasmia!

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:56"]Hoitolapseni (nyt olen lomalla niin ehdin olla täällä) äiti on ap:n kaltainen ja siksi onkin tehty ilmoitus lastensuojeluun, sillä siitä pennusta pääsee eroon.

[/quote]

Jaahas

Jos ei vaan jaksa, kannattaa miettiä mikä elämässä on pielessä. Mulla oli mm. kilpirauhasen vajaatoiminta.  Jokainen päivä jaksamattomuuttasi on lapsesi ainutkertaista lapsuutta; sitä jonne aikuisena palataan, josta pitäisi saada voimia, iloa, hyviä muistoja. Kun ei jaksa, pitää hakea apua, tukea. Pelkällä väkisin vääntämisellä ja tahdonvoimalla ei pitkälle pääse, jos on oikeasti vakavia syitä siihen miksi ei jaksa.

Ristus, kun ihmiset oppisivat pitämään jalkansa ristissä. Lapsen voi antaa vaikka adoptioon, jottei tarvitse pilata taas yhtä pientä viatonta ihmissielua. 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:54"]

ei vaan huvittais, haluisin vaan maata sängyssä yksin kotona 

[/quote]

Nii-i, sellaista se on. Olisiko pitänyt miettiä kaksi kertaa ennen kuin antoi rojujen rojahtaa ränniin?

Olisitkohan masentunut ap? Kannattaisi hakeutua lääkärille. Ja jos ei kyse ole masennuksesta - hakisit kuitenkin esim. neuvolasta apua. Eihän noin voi lapseensa suhtautua.. tai voi, mutta se ei ole hybäksi lapselle. Jos oikeasti olet lapseen väsynyt ehdotan, että jo itse lapsesi hyvinvoinnin vuoksi otat yhteyttä lastensuojeluun.

Miksi edes hankit lapsen? Missä on lapsen isä? Ja miksi sinä makaat kotona kun lapsi on tarhassa? Työtön? Eläkkeellä? Laiska?

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:28"]

Olisitkohan masentunut ap? Kannattaisi hakeutua lääkärille. Ja jos ei kyse ole masennuksesta - hakisit kuitenkin esim. neuvolasta apua. Eihän noin voi lapseensa suhtautua.. tai voi, mutta se ei ole hybäksi lapselle. Jos oikeasti olet lapseen väsynyt ehdotan, että jo itse lapsesi hyvinvoinnin vuoksi otat yhteyttä lastensuojeluun.

Miksi edes hankit lapsen? Missä on lapsen isä? Ja miksi sinä makaat kotona kun lapsi on tarhassa? Työtön? Eläkkeellä? Laiska?

[/quote]

olen työtön, laiska, masentunut... helpottaa toivottavasti taas pian. Lapsen isä on muuttanut pois. Ei välitä mun jaksamisesta. En halua lastani pois, mutta JUURI NYT en jaksais lähteä hakemaan -ap-

Kyllähän ihmisillä toisinaan tuollaisia tuntemuksia on. Jos ne ei ole aina vaan vallitsevina ja jos kuitenkinh pystyy hoitamaan lapsensa vaikka se väsyttääkin ajoittain, ei siihen mitään apua tarvita eikä se ole epänormaalia.

Hanki apua. Anna lapsi adoptioon.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:42"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:28"]

Olisitkohan masentunut ap? Kannattaisi hakeutua lääkärille. Ja jos ei kyse ole masennuksesta - hakisit kuitenkin esim. neuvolasta apua. Eihän noin voi lapseensa suhtautua.. tai voi, mutta se ei ole hybäksi lapselle. Jos oikeasti olet lapseen väsynyt ehdotan, että jo itse lapsesi hyvinvoinnin vuoksi otat yhteyttä lastensuojeluun.

Miksi edes hankit lapsen? Missä on lapsen isä? Ja miksi sinä makaat kotona kun lapsi on tarhassa? Työtön? Eläkkeellä? Laiska?

[/quote]

olen työtön, laiska, masentunut... helpottaa toivottavasti taas pian. Lapsen isä on muuttanut pois. Ei välitä mun jaksamisesta. En halua lastani pois, mutta JUURI NYT en jaksais lähteä hakemaan -ap-

[/quote]

No tämä hiukan valaiseekin tilannettasi. Sulla on ollut tosi raskasta. silloin pienetkin velvollisuudet tuntuvat raskailta. Ja tiedoksi "korppikotkille", syyllistäminen ja halventaminen vain pahentavat tilannetta. Olen itse eronnut vuosia sitten, eikä isä myöskään ymmärtänyt kuinka lopussa voimani olivat. Oli vaikea jaksaa yhtään mitään. Jotta voisit toipua, sun pitää saada surra, olla tasan niin surkea kuin olet- ja levätä. Onko sulla mitään mahdollisuuksia järjestää itsellesi suru-ja toipumisaikaa? Ja ehdottoman tärkeää on ettet jää yksin, vaan haet apua... Ja kaikkein tärkeintä on että muistat kuinka haavoittuvainen lapsesi on.

Kiitos 17, viestistäsi.

Mulla ei ole oikeasti ketään. Olen ihan yksin. Ainoat hetket olla yksin on kun lapsi on tarhassa.

Toisaalta uskon, että jos saisin töitä/koulutusta piristyisin huomatravasti. Saisin myös sosiaalisiutta elämään. Nyt ainoat kontaktit aikuisiin ihmisiin ovat tarhan hoitajat. Tai kohta tuleva vuosi neuvola. -ap-