Lapset ei halua enää mummolaan yöksi. :/
Meillä ei ole arjessa juuri apua tarjolla, jotta omaa aikaa tai siis parisuhdeaikaa saisi.. Kullanarvoinen apu pari kertaa vuodessa on kuitenkin ollut lasten yökyläily mummolassa koulujen loma-aikoina, parikolme yötä pari krt vuodessa. No nyt se on sit mennyttä, 12ja10 vuotiaat koululaiset ei mummolaan enää lähde ja 4vuotias ei lähde ilman isompia. Jo vuosia lähtö oli aina kovin takkuista ja vain vetoaminen mummon ja papan toiveeseen auttoi, mutta nyt tuli totaalistoppi kun Pääsiäisen mahdollisesta reissusta sinne ja lasten jäämisestä tuli puhe. Ilmeisesti lapset ei vaan viihdy...? Mummo jäkättää kuulemma koko ajan eikä siellä ole tekemistä.
Miten teillä muut samanikäisten vanhemmat, vieläkö mummolassa on imua? Onko teillä aikaa kahdestaan puolison kanssa?
Ja tässä nyt ei ole kyse mistään isovanhemmista hyötymisestä vaan he kyllä pyytävät lapsia luokseen, emme vaadi mitään.
Kommentit (29)
Minäkään en halunnut mummolaan lapsena, tylsää ja mummo haisi :D (tupakoi) aina vaa mut sinne jätettiin, ei kääny traumoi.. Ehkä mielikuvituskin kehittyi ku piti keksii tekemistä :)
Itse innostuin teini-iässä mummolasta uudestaan kun sovimme mummon kanssa, että saan harrastaa siellä rauhassa omaa asiaani. Eli ei tarvinnut kyläillä ja seurustella vaan mummo teki asioitaan ja minä omiani ja sitten tavattiin syödessä, illalla saunassa jne. Asia oli siis puhuttu selväksi. Saatoin viettää viikkoja kesällä näin mummon luona kun on rauha omille hommille (minulla oli siis rakas oma harrastus jonka parissa vietin tunteja päivässä).
Ovatko lapset poikia vai tyttöjä? Kyllä mä ainakin 10-12v ikäisenä tyttönä nautin suuresti isovanhempieni kanssa oleilusta. Kesä oli parasta aikaa, kun sai mennä mummin kanssa puutarhaa kuopimaan :) Mummia ei enää ole ja kaipaan niin kovasti tuota aikaa.
Mitä sun tapaukseen tulee, niin eipä tuossa sen kummempaa. Jos lapset ei halua, niin sitten eivät halua. Toivottavasti ei kaduta sitten vanhempana, isovanhemmat kun eivät ole täällä ikuisesti :´(
Meillä ei ole lapsi halunnut mummolaan noin nelivuotiaasta lähtien. Syynä se, että mummi ja pappa eivät leiki tai ole hänen kanssaan. Joutuu olemaan yksin :( En ole sitten viitsinyt pakottaakaan. Meillä ei kahdenkeskistä aikaa ole ollut miehen kanssa viiteen vuoteen (lapsi nyt 9), joskus olisi toki toivonut edes pari tuntia
Ei meilläkään enää. Joskus olen lahjomalla saanut yökylään. Kokeile :)
parisuhde vaatii hoitoa ja kahdenkeskistä aikaa. Jotkut ei vaan ymmärrä.. Ai niin nehän vihaa miehiään ja seksiä :D
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 21:05"]
Ei meilläkään enää. Joskus olen lahjomalla saanut yökylään. Kokeile :)
parisuhde vaatii hoitoa ja kahdenkeskistä aikaa. Jotkut ei vaan ymmärrä.. Ai niin nehän vihaa miehiään ja seksiä :D
[/quote]
Ottamatta kantaa muuhun: jos parisuhde on synonyymi seksille, niin liitto tulee olemaan aika hutera ja lyhyt. Pelkän alapään varassa suhde ei kestä.
Meidän lapset ovat aina halunneet mennä mun vanhemmille, jotka asuvat kaukana. Ovat aina viikon kerrallaan koulujen loma-aikoina. Edelleen haluavat mennä sinne, nyt ovat 15v, 13v ja 7v. Tosin nyt on yksi loma ollut, ettei kaksi vanhinta menneet, toisella oli muuta ohjelmaa ja toinen jäi kotiin kavereiden kanssa. Vanhin kuitenkin nyt kyseli, milloin pääsee taas. Myös miehen äidille menevät mielellään, mutta pienten tilojen vuoksi ovat max. yhden yön kerrallaan ja hän asuukin lähellä. Isovanemmat molemmin puolin ovat aina viettäneet aikaa lastemme kanssa omasta halustaan ja ehkä siksi myös lapset ovat halunneet olla heidän kanssaan.
haluat parisuhdeaikaa, mutta ainoa mitä tarjoan lapsillesi on paikka missä he eivät viihdy.
Itse olen hyvin unohtanut lapsuudesta monta asiaa, mutta äitini muutama vuosi sitten sanoi kuinka hän inhosi välillä olla isäni lapsuuden kodissa. Siellä oli myös aikamoinen työleiri, piti perkaa perunapeltoa, tehdä heinätöitä jne. Kuitenkin vanhempani olivat normaalissa työelämässä olevia, aika ikävää oli kun vuodesta toiseen koko kuukausi oltiin ilmaisessa talkootyössä.
Mitä jos vaikka keksisit lapsille mukavaa tekemistä etkä olisi heittämässä sinne missä heillä ei ole edes mukava olla
Ei nyt varmaan ole ihan mieletön yllätys ettei tämän ikäiset mummolassa viihdy.
Semmosta se on...jos uhraa elämänsä lasten hankintaan niin jostainhan se on pois....ei pidä sitten valittaa muiden asioiden puuttumisesta elämässä, jos on kerran saanut ne ihanat lapset :)
Meillä mummola vetää hyvin vielä 10 vuotiaalle. Mummo ei jäkätä vaan antaa lasten olla ja tehdä. Ei keksi sen kummempaa tekemistä. Lapset rymyävät iloisena metsikössä.
Minäkään en lapsena viihtynyt mummolassa, kun mummo vaan valitti ja paheksui muiden sukulaisteni kanssa kaupunkilaislasta, joka vielä oli tyttö. Eli minua. Siellä oli vähän ikävät asenteet.
Oma tyttäreni tutustui mummoonsa eli mieheni äitiin siinä 3-4 -vuotiaana. Miehelläni oli ollut välit poikki äitiinsä muutaman vuoden ajan, siksi vasta niin myöhään. Aluksi tyttö ei tykännyt käydä siellä, kun ujosteli ja paikka oli vähän tylsä. Mutta viimeisen vuoden aikana tilanne on alkanut muuttua. Mummo tekee kivoja juttuja tytön kanssa, kun hän on siellä satunnaisesti hoidossa. Esimerkiksi leipoo. Ja aina hänellä on lapselle antaa jotain kirppari tms. löytöjä, joista tytär tykkää (yllätykseksemme) kovasti. Mummo on hyvin lapsirakas, eikä todellakaan valita tai väheksy lasta.
Millaisia ap vanhempasi ovat? Ovatko he ns. tapavalittajia, jotka eivät itse edes kiinnitä siihen huomiota? Tai onko heillä stressiä, miksi ovat kireitä? Vai voisiko olla kyse siitä, että he pyytävät tavan ja oman imagon vuoksi lapset hoitoon, vaikka eivät todellisuudessa oikein siedä heitä? Joillain ihmisillä on vaikea sanoa, mitä oikeasti ajattelevat ja haluavat.
No menisitkö sinä paikkaan, jossa joku jäkättää koko ajan?
Eipä noi meilläkään enää kovin innolla lähde...tylsäähän siellä on. Nykyään vaihdellaankin serkkuloiden välillä...välilllä meillä, välillä serkuilla:) Mummu käy joskus meillä vahtimassa jos on aikuisilla pakollisia menoja.
Meillä on kolme lasta, eikä ne ole ikinä olleet yhtä aikaa mummolassa yötä. Mummolassa ei olisi edes tilaa noin monelle yökyläilijälle yhtä aikaa. Lapset oli yökylässä yksi kerrallaan, joskus pikkulapsiaikana, joskaan en muista minkä ikäisinä ei enää menneet.Ehkä sitten,kun omat kaverit alkoivat olla kovin tärkeitä.
Voi ei - joudut hoitamaan omat lapsesi... Ihan kamalaa. No ei oo sit tullut mieleen laittaa lasten mukaan mielekästä tekemistä, pleikat, padit ja silleen.
Jos tuo on totta, että mummo jäkättää, niin ei tosiaan ihme.
Oma lapseni viihtyi vielä viime kesänäkin, isovanhempien kanssa mökillä vikon. Tosin viihtyy virvelöimässä vaikka koko päivän, joten se saattaa olla syy, että 15-vuotias sinne itsekseen ihan mielellään lähti.
Jos ei mummolaan lähde, niin innostuisivatko(10v12v) viikonloppuleireistä? :) Maksullisiahan ne on, mutta ainakin tekemistä riittää ja yhteistä tekemistä oman ikäisten kanssa.
Itse ainakin lapsena aina odotin innolla, kun pääsin kavereiden kanssa kesäleirille/vkonloppuleireille.
Mulla samanikäiset pojat ja käydään koko perhe mummolassa. Eivät enää suostu lähtemään, kun ei ole tarpeeksi tekemistä. Mummo heille silti rakas. Asuu kerrostalossa. Haluavat mummon meille rivitaloon.
13 ja 14 käyvät ihan mielellään mummolassa. Asumme niin lähellä että piipahtavat siellä koulun jälkeen joskus syömässä tai auttamassa. Yöksikin jäisivät/saisivat jäädä jos olisi tarvetta.
Jos yökyläilyyn tarvetta, niin kaveriperheiden luokse, kummien luo tai serkkulaan ovat aina myös olleet tervetulleita.
Meidän 10 vuotias oikein odottaa, koska pääsee mummoille. Asutaan lähellä molempia ja näkevät muutenkin säännöllisesti, mutta haluaa "laatuaikaa" kahdestaan mummon kanssa.