Jätin hemmetin hyvän miehen...
Kaikinpuolin ihana, mukava, hyvä sängyssä(nam) ja komee ku mikä. Ainut juttu oli se, et ei haluu sitoutua eikä edes miettiä sitä. Nautin niistä hetkistä kun sain sen kans olla, mut nyt on ajateltava pidemmän päälle elämätä. Ei toi olis kauaa kestäny:( molemmilla lapsia ja erottu molemmat. Yhet itkut itkin, vaikkei siis oltiin sovittu et kavereita koko ajan ollaan, mut kyl se silti vähä riipas. Mä kun haluan oikeesti miehen joka haluu samalla lapset ja muuttaa meidän kans sit yhteen.
Kommentit (14)
En tivannu syitä, kunnioitin sitä asiaa kyselemättä.
Ok. Mulla on myös tuollainen mies ja olen iloinen, että hän ei halua muuttaa yhteen. Ollaan yhdessä, kun lapset on isällään.
Hyvä! Ei kannata jäädä roikkumaan. Löydät sinulle sopivamman.
Teit oikean ratkaisun:) Ja jos se olikin "se oikea", matkanne kohtaa sitten joskus tulevaisuudessa ja aika on miehenkin mielestä sitten oikea sitoutumiselle. Usko pois!
Jätin juuri samanlaisen, ehkä se rakastuu oikeasti seuraavaan naiseensa ja sitoutuu siihen/vie sen vihille.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 22:45"]
Jätin juuri samanlaisen, ehkä se rakastuu oikeasti seuraavaan naiseensa ja sitoutuu siihen/vie sen vihille.
[/quote]
Hitsi :(
Mulle kävi samoin vuosi sitten, ei ollut helppoa.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 22:45"]
Jätin juuri samanlaisen, ehkä se rakastuu oikeasti seuraavaan naiseensa ja sitoutuu siihen/vie sen vihille.
[/quote]
Oon perheellinen nainen, koskaan en ole halunnut naimisiin. Enkä siis naimisissa ole.
Sitten tapasin yhden ihanan miehen ja bäng, tiesin että haluan hänen kanssaan vaikka naimisiin saakka. Ei epäilystäkään.
Mutta (onneksi) se mies ei tahtonut. Mutta nyt siis tiedän, etten olekaan avioliiton idealle täysin immuuni, kuten aina ennen olin ollut :( Mun mies ja lasten isä ois halunnu naimisiin, mut mä en suostunut. Vähän vituttaa, kun en voinut edes kunnolla yrittää tätä toista, kun kerran tilanne jo oli mikä oli. No, elämä on.
Oon 41v.
Kyllä teidät kohtalo vielä kuljettaa yhteen jos ootte toisillenne tarkotettu :)
Ap, kuinka pitkään olitte yhdessä? Minkäikäinen olet? Kuulostaa siltä, ettette kovin pitkään tunteneet. Olisit nyt antanut miehelle vähän aikaa, sen mieli ois voinut vielä muuttua. Ei kannata aina olla niin ehdoton, oisit voinut nauttia hyvästä seurasta, seksistä yms. Vuoden päästä mies ois voinut olla niin rakastunut suhun, että ois kokenut, ettei voi olla ilman sua. Toivottavasti ei mennyt hyvä mies sivu suun nyt.
Ei tosiaan oltu kauan ja seksiin tää juttu vain perustu alun alkaenki.
Hyvä että jätit, pakkohan se on jossain vaiheessa tehdä, jos teidän tulevaisuuden suunnitelmat on noin erilaiset. ja vaikeemmaksi käy aina se eroaminen mitä pidempään on yhdessä.