Ärsyttävä kaveri, kehuskelee lapsillaan ja haukkuu toisten

Onko kenelläkään ystävää, jolla on ärsyttävä tapa nostaa omia lapsiaan jalustalle kaveriporukassa?

Itselläni on sinänsä kiva kaveri, jolla on samanikäiset lapset. Nyt vain tuntuu, että ärsyynnyt joka kerta tavatessa, kun hän aina joko suoraan tai ikäänkuin sivulauseessa tuo esille, kuinka taitavia hänen lapsensa ovat ja kuinka neuvolassa tms on kehuttu hienoiksi lapsiksi ja hän on itsekin samaa ihmetellyt. Sitten saattaa kysyä juuri lapsensa kehuja saaneesta asiasta, että osaakos meidän lapset jo sitä tai tätä ja sitten vähän alentuneeseen, sympaattiseen sävyyn "lohduttaa", että ehkä meidänkin Milla vielä joskus oppii ajamaan pyörällä, piirtämään lohikäärmeen tms.

Sitten saattaa kauhistella, äimistellä tai vähän salaperäisesti supattaa, että onkohan meidän Millalla tai Mikolla jotain kummallista, kun hän on huomannut tällaista ja tällaista epäkohtaa, yleensä jotain täysin mitätöntä, esim ihmetteli, kun lapseni ei totellut häntä ja suostunut istumaan paikalla, vaan lähti perääni puistossa, kun menin puistoon ja tän kaverin piti sen aikaa pitää silmällä 2-veetä. Tämä oli hänestä tosi jännä ja outo piirre, kun luulisi, että vierasta tottelisi kerrasta.

Joudun olemaan tämän ihmisen kanssa lähes päivittäin tekemisissä. Onko muilla vastaavia tuntemuksia?