Lue keskustelun säännöt.
Miten 2-vuotias voikin pärjätä noin vähällä ruualla?
10.02.2014 |
2-vuotias on tuurisyöjä. On viikossa se yksi päivä, jolloin kaikki ruoka maistuu ja kaikki menee hyvin alas. Sitten on ne loput päivät viikosta, jolloin ruokaa syödään 3-4 teelusikallista per ateria. En anna välipaloja kuin sen yhden päivässä ateriarytmin mukaisesti, niin ihmettelen vain miten pienellä voi joku jaksaa kun meillä ei napsita välipalojakaan?
Ja tuo muksu oli 1,5 ikävuoteen mennessä todella hyvä syöjä. Söin herneet, vihannekset, juurekset, lihat. Kaikki mitä eteen kantoi!
Kommentit (14)
Onneksi mun 2-vuotias syö reippaasti. Ei mitään isoja annoksia, mutta yleensä kaiken, mitä lautasella on. Mä oon just sellainen äiti, että tulisin hermoheikoksi, jos lapsi ei söisi. Toivottavasti seuraavakin lapsi olisi samanlainen...
(Tämä ei siis ole tarkoitettu kritiikiksi ketään kohtaan, totean vain, että mä varmasti viettäisin unettomia öitä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kyllähän se rassaa kun ei syö, mut minkäs teet. Pitää vain huolen ettei sorru naposteluun, ja tarjoaa sitkeästi sitä ruokaa ilman että syönnistä tehdään numeroa. Meillä saa käytös kukkasen kun syö reippaasti:) eli semmosen kukan maljakkoon, kun niitä on tietty määrä, saa lapsi jotain kivaa
Painontarkkailu alkaa nykyään nuorempana ja nuorempana.. :/ Kohta ne jo kohdussa miettii "hyi taasko se äiti vetää suklaata, mä en ala. Siinähän sitten synnyttää tällasen valaan, oma vika!"
Meilläkin on pieniruokaisia lapsia, mutta en ole osannut asiasta alkaa stressiä kehittämään sillä lapset kasvavat ja kehittyvät hyvin. Ajattelen niin, että lapset syövät sen verran mitä tarvitsevat, enkä usko että syömään pakottamisesta olisi mitään hyötyä kenellekään. Pahimmillaan pakottaminen tai liika tuputtaminen johtaa vain syömishäiriöön.
Ulkopuoliset sen sijaan osaavat stressata lasteni vähäisestä syömisestä. Koulussa tai päiväkodissa ei lasten vähäinen syöminen ole ongelma, eikä myöskään neuvolassa, mutta sukulaiset ja jotkut tuttavat kauhistelevat sitä kuinka vähän lapset syövät :(
Oikein huolestuneena tulevat neuvomaan kuinka lapsille pitäisi tarjota vaikka kaakaota ja pullaa että söisivät enemmän.
Ymmärtäisin tuon huolen, jos lapset olisivat alipainoisia tai muuten heiveröisiä, mutta tämmöisestä ei ole kyse. Esim. 7-vuotias on 136 cm 29 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähällä tuntuu omanikin elävän. Tänään miehelle sanoin, että söipä hyvän aamupalan, kun söi puoli lasia smoothieta, pienen päärynän ja omenan. Leivästä haukkasi kulmaa. Normaalisti ei siis syö aamiaisella oikeastaan yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnollista vaihtelua, älä ota stressiä. Ei ihmisen tarvitse syödä joka päivä yhtä paljon.
Kulmahampaat voi puskea pintaan tuossa iässä, kuulemma. Omat ipanat on syöneet aina hyvin mutta muistan että on tuollaisesta monesti puhuttu.
Mieti millainen ruoka menee. Onko koostumus millainen ruuassa jota lapsi mielellään nyt syö? Sileä kuten soppa, rakeinen (kasvikset) ehkä puuromainen? Auttaako muussaaminen yms. tai kylmä/kuuma mitä lapsi karsastaa? Auttaisiko joku hammaspurulelu?
Lapsen mukaanottaminen auttaa minusta syömiseen: kun lapsi saa itse vaikka repiä salaattia tai sekoittaa raaka-aineita, ehkä auttaa kattamaan pöytää yms niin se kaikki voi lisätä mielenkiintoa ruokailuun myös. Parhaimmillaan lapsi voisi kasvattaa kotona jossain purkissa jotain kasvista, näin pääsee tutustumaan mistä ruoka tulee.
Asiasta ei kannata tehdä numeroa, jos asia paljon vaivaa niin voi soittaa erikseen neuvolaan siitä ja suunnitella jotain heidän kanssa ja voivat seurata tilannetta.
Mutta tuo on ihan hyvä että lapsi ainakin maistaa ruokia.
Niin, tuntuu että ne elää välillä hörpyllä kylpyvettä, puolikkaalla väriliidulla, kourallisella hiekkaa ja pikkuisen hammastahnaa iltapalaksi...! Rasittavaa! Mutta jos on hyväntuulinen niin kaikki ok