Koiraihmiset, miten käyttäytyä jos tulee irtokoiria

Vaikea on tehdä mitään. Paras lähteä nopeasti toiseen suuntaan ja yrittää välttää kohtaaminen. Hyökätessä keinot on vähissä.

Minä oon päässyt niistä yleensä eroon matkimalla vihaista kissaa, eli kumartumalla matalaksi, tuijottamalla silmiin, menemällä kohti (jätän oman koiran taakseni) ja sähisemällä hampaat irvessä. Siis puhumalla kieltä, jota koira osaa lukea.

Kerran naapurin sakemanni hyökkäsi, siis todella hyökkäsi eikä ollut tulossa tutustumaan, suoraan kohti omaa koiraani eikä tällaista ollut aikaa yrittää, silloin vain löin hyökkäävää koiraa kylkeen niin lujaa kuin jaksoin. Onneksi omistaja tuli ottamaan omansa kiinni, koska seuraava läimäys olisi saattanut mennä ohi.

Nykyään kannan lenkeillä mukanani pätkää rautakaupan paksuinta kettinkiä siltä varalta että näin käy uudelleen, onpahan kättä pidempää mukana. Tällä periaatteella tosin voi tulla itse purruksi, mutta jos puree minua niin saanpahan sen ainakin joko huostaanotetuksi tai piikille.

Teen tuttavuutta koiran/koirien kanssa -ja annan koiranikin tehdä. Ei koiraa pelätä kuulu eikä varsinkaan koiranomistajan. Yllättävän monet koiraihmisiksi itseään kutsuvat pelkäävät koiria, se jaksaa minua kummastuttaa.

Katsot muualla ja kävelet rauhallisesti poispäin niin etteivät koirat koe uhaksi ja provosoidu jos ovat siis jo kohdalla. Kauempana oleville koirille kannattaa karjua perkelettä että pitävät isompana ja uhkaavampana. Jos hyökkää niin maahan sikiöasentoon ja ole liikkumatta

[quote author="Vierailija" time="26.03.2014 klo 20:47"]

Teen tuttavuutta koiran/koirien kanssa -ja annan koiranikin tehdä. Ei koiraa pelätä kuulu eikä varsinkaan koiranomistajan. Yllättävän monet koiraihmisiksi itseään kutsuvat pelkäävät koiria, se jaksaa minua kummastuttaa.

[/quote]

Joo, no mun koiran iholle et piskiäsi päästä. Mä oon sen lauman johtaja eli mun kuuluu suojella sitä tuntemattomilta. Ei minkään lajin eläimeltä ole luonnollista käytöstä morjestaa jokaista vastaantulevaa vierasta lajitoveria. Eli jos koirasi hyökkää mun koiran päälle, mä hyökkään sen päälle.

Ei mun koira ole käymässä kenenkään päälle. Enkä minä. Sekopäiselle saatte meiningin kuulostamaan, ei ihme että koiratkin sekoavat.

Ap kokeili tuota tutustumista kun naapuruston koirapari rynni kohti, siinä seisoessa tunsin näykläisyn kädessä kun koirat pyöri ympärillä. Omistaja tuli hakemaan ne pois, mutta toi näykkäisy vähän huolestutti. Nyt sitten kuulin että ne koirat on nähty useampana yönä irti, aaarghhhh... Kiva nyt mennä tonne pimeään ison pihan yli autotalliin ja niin edelleen.

Koira provosoituu pelosta mutta monesti myös jonninjoutavasta räyhäämisestä yhtä lailla. Pelottomuus on paras suoja. Koira toki hiffaa feikin. Mä en osaa itse pelätä koiria kun olen aikoinaan niiden seassa kasvanut. Ihmisiä pelkään kyllä, koirat on paljon selvempiä otuksia! Vähän kyllä naurattaa kun joku täällä sivistää mua lajityypillisestä käytöksestä ;)

-Jos koira on pitkällä tai ei kiinnitä sinuun huomiota: Älä kiinnitä koiraan mitään huomiota vaan kulje ohi ihan niinkuin kulkisit omistajan kanssa kulkevan koirankin ohi. Jos ehdit, voit vaihtaa kadulla puolta tai kävellä eri suuntaan. Älä katso koiraa, älä käyttäydy hermostuneesti, älä viuhdo käsillä, lähde juoksemaan tai muuten liiku erikoisesti. Jos pystyt puhumaan käsky-äänellä, voit huutaa koiralle "menes kotiis!" tai "pois siitä!" tms. voivat toimia. Jos äänesi kuulostaa pelokkaalta, ole mieluummin hiljaa.

- Jos koira tulee luoksesi rauhallisen ja ystävällisen oloisena: Voit pysähtyä ilmeettömästi, sanoa vaikka hei ystävällisen reippaalla äänellä, antaa käden haistettavaksi (ojennat siis käden vain vähän eteenpäin, et väkisin tunge koiran naamalle). Älä tuijota silmiin äläkä liikehdi koiraa innostavasti (nostele käsiä, pyöri, hätistele tms.). Kun koira on haistanut, jatka matkaasi äläkä kiinnitä siihen huomiota vaikka se seuraisi. Kulje normaalia vauhtia.

- Jos koira lähestyy agressiivisesti: (haukkuu, murisee, näyttää hampaita, karvat pystyssä, häntä joko tiukasti takajalkojen välissä tai uhmakkaasti korkealla pystyssä) Kokeile ensin pysähtyä ja jähmettyä. Ota tukeva asento, jalat harallaan ja kädet vaikka rinnan päälle ristittynä (sellaiseen emäntätyyliin). Vältä katsekontaktia, mutta pidä koiran tekemisiä koko ajan silmällä. Koira saattaa juosta luoksesi, haistella, haukkua, hyppiä. Pysy rauhallisesti suolapatsaana äläkä reagoi vaikka koiran käytös provosoi. Koira menettää mielenkiintonsa aikanaan. Kun koira menee kauemmas, lähde rauhallisesti kävelemään poispäin koirasta. Älä juokse! Jos koira palaa, pysähdy uudelleen. Mikäli koira tuntuu rauhoittuvan sinun ollessasi paikoillaan, voit jutella sille rauhallisesti ja koettaa kävellä hitaasti poispäin. Mikäli koira reagoi siihen vihaisesti, lopeta heti. Huuda apua, jos muita ihmisiä on kuulomatkan päässä.

Huomioi, että pelkkä haukkuminen ei ole agressiivista, monet koirat haukkuvat kaikkea näkemäänsä vaikka eivät olekaan vihaisia.

- Jos joudut taistelemaan henkesi edestä: Koiran tehokkain ase on sen suu. Koiraa vastaan paras puolustus on suun tukkiminen, ei lyöminen, potkiminen tai muu varsinainen taistelu. Jos koira hyökkää, ota äkkiä käsiisi jotain, mitä voit työntää koiran suuhun. Takki, paita, käsilaukku tai iso huivi käy hyvin. Ota esineestä molemmin käsin kiinni ja pidä sitä vaakatasossa edessäsi. Kun koira hyökkää, työnnä esine  koiran suuhun. Pidä esineestä tiukasti kiinni ja huomioi, että koiran riuhtaisu on todella vahva. Tärkeämpää kuin voittaa koira, on suojella itseään hengenvaarallisilta vammoilta. Vaarallisin kohta jota koira tavoittelee, on kaula. Uhraa tarvittaessa kätesi kaulaasi suojellaksesi. Paljon riippuu hyökkäävän koiran koosta ja voimista, mutta ideaalitilanteessa kaada koira kyljelleen, pidä suu tukittuna esineellä, asetu koiran päälle ja nosta maata vasten olevia raajoja kevyesti ylöspäin, jolloin koira ei voi ponnistaa pystyyn. Vaikka adrenaliini virtaa, yritä pysyä järkevänä ja rauhallisena. Älä satuta koiraa, sillä se saa koiran taistelemaan entistä kovemmin. Pidä asento, kunnes saat apua. Jos koira kaataa sinut etkä pääse ylös, käperry sikiöasentoon ja suojaa päätäsi ja kaulaasi. Äärimmäisessä hätätilanteessa minkä tahansa koiran saa irrottamaan otteensa hetkellisesti, kun puhaltaa sen korvan sisälle. Tämä otteen herpaantuminen on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja sen jälkeen koira hyökkää uudelleen (ja naama on vaarallisen lähellä koiran päätä).

Noin yleensä ottaen en ikinä kiinnitä koiriin mitään huomiota. Enkä tosiaan ojenna koiralle kättä nuuskittavaksi. En niin hirveästi pidä koirista (on mulla kylläkin oma koira) joten mulla on niihin vähän sillä lailla välinpitämättömän rento asenne. Ja sen säilytän vaikka pelkäisinkin koiraa. En ota katsekontaktia, pidän asennon sellaisena että olen vinoittain selkä koiraa kohti eli torjun sitä enkä reagoi koiran riehumiseen. 

Aina kun olen nähnyt irtokoiran, olen ilmoittanut poliisille. Koirien ei kuulu olla irti, se on vaarallista aina vähintään sille koiralle itselleen. Jos koira on ollut ok, olen ottanut sen kiinni ja toimittanut löytöeläintaloon. Mutta aggressiiviseen koiraan en ota kontaktia. 

Numero 10 antoikin jo hyviä vinkkejä. Aloittajalle tiedoksi myös, että koirat usein näykkivät leikkiessään. Koirat käyttävät suutaan kuin me käsiämme eikä meidänkään kosketus ole automaattisesti aggressiivista. On tärkeää yrittää oppia erottamaan aggressiivinen käytös muusta käytöksestä. Irtokoirien kohdalla on kuitenkin tärkeintä olla näyttämättä pelkoa tai aiheuttamatta tilannetta, jonka koira kokee uhkaavana. Eli mahdollisimman vähän huomiota. Jos naapurin koirat ovat usein irti, kannattaa ottaa yhteyttä naapuriin ja keskustella (asiallisesti). Voit vaikka kertoa, että pelkäät (ja he varmaan jo tietävätkin, että se on myös järjestyssääntöjen vastaista).

Sen jälkeen kun koiraani purtiin olen käyttänyt henkilöhälytintä häätämiseen ja purija kiertää nykyisin kaukaa. Poliisin mukaan, jos en pysty todistamaan syyllistä, niin rikosta ei ole tapahtunut...

Vierailija kirjoitti:

Teen tuttavuutta koiran/koirien kanssa -ja annan koiranikin tehdä. Ei koiraa pelätä kuulu eikä varsinkaan koiranomistajan. Yllättävän monet koiraihmisiksi itseään kutsuvat pelkäävät koiria, se jaksaa minua kummastuttaa.

Ja monestiko olet kohdannut koiran joka tulee suoraan päälle välittämättä mistään ja vahingoittaa omaa koiraasi niin että veret lentää? Siitä todellakin voi jäädä hienoinen pelko päälle..

Viimeksi kun vanhan rouvani päälle oli joku tulossa, niin vedin monoa kylkeen. Lähti uikuttaen naisomistajansa jalkoihin. 

Saipahan molemmat siinä pikku opetuksen. Koirani on jo 14 vuotias, että sen kimppuun ei hyökkäile kyllä kukaan. Mä pidän siitä huolen.

Sinkkumies

Ja "yllättävän" monen koiran remmirähjäyksen syynä on päälle hyökännyt irtokoira. Ja hyökkääjän omistajan mukaan puremahaavat uhrissa ovat aina vain pikkuasia. Kaikilla ei ole kykyä asettua uhrin asemaan eikä pitää omaa koiraansa hallinnassa. Video tapauksesta poliisille, jos mahdollista.

Irtokoirat olen ottanut kiinni. Jos omistajaa ei näy alueella, niin laittanut nettiin ilmoituksen ja sitä kautta ovat omistajat löytyneet. Siellä on ihan sivuja mistä etsiä kadonneita koiria. Olen myös omani (karkasi kun ampiainen pisti sitä, fiksuna hän totesi, että nyt on parempi olla muualla) sieltä kerran löytänyt, mutta olen muidenkin koiria sen kautta palauttanut.

Sinkkumies

Markkinoilla on turvasumute vihaisia koiria kohtaan. Ei omaa kokemusta, mutta eläinkaupat myy ainakin.

Aggressiivisia koiria ei ole tullut meitä vastaan irti. Irtokoiraan olen törmännyt harvoin, osa ei tule edes luo, osa saattaa nuuskaista ja osa voi pyrkiä leikkimään oman koirani kanssa. Jos näen jo kaukaa irtokoiran, lähden suosiolla omani kanssa eri suuntaan.

Oon ottanut kiinni rotwailerin, sakemannin, ynnä muita koiria. Lapsena palautettiin yksi koira, jota vanha mummo ei jaksanut lenkittää, joten koira oli oppinut tekemään lenkkinsä yksin!

Mummo vain avasi oven ja koira lähti lenkille! Saatiin kiinniottopalkkio kuitenkin kun palautettiin se kotiin. Noh me ahneuksissaan kokeiltiin samaa uudestaan :) Saadaaks palkkio taas. Ei saatu :) :) :)

Kerran keskellä tietä juoksi jack russeli, mutta se oli niin vikkelä, että mä en saanut sitä kiinni. Kerran myös keskellä autotietä pölhöilleen (meinasin ajaa yli) metsästyskoiran otin kiinni ja palautin omistajalle.

Sinkkumies