Luovutan. Mun ura ei tule tästä nousemaan. Taas se nähtiin.
Olen työskennellyt saman yhtiön eri tehtävissä pitkälti toistakymmentä vuotta. Olen aina ollut merkittävissä asiantuntijatehtävissä, asemataso juuri johtajien alaisuudessa päällikkö-nimikkeillä. Eli kohtuullisen hyvä asema.
Olen tehnyt merkittävää kehitystyötä pitkään, ohjannut erilaisia työryhmiä, ollut projektipäällikkönä lukuisissa kehityshankkeissa, ohjannut ihmisten tekemistä ja kuvannut johdolle uusia toimintamalleja.
Olen ollut innostunut työstäni, minulla on (isosta) yrityksestämme yksi laajimmista näkökulmista, jopa esimies sanoi pari kuukautta sitten että kenelläkään tässä talossa ei ole niin selkeää kuvaa siitä, miten toimintoja tässä talossa pitää johtaa. Ja että olen ydinasemassa.
Ja mihin tämä kaikki innostunut, sitoutunut asenne on johtanut? Mihin johtanut ne kaikki kymmenet työryhmät, joita olen johtanut ja antanut suuntaviivoja tekemiseen? Ei mihinkään. Aina kun minun määrittelemiin toimintamalleihin tarvitaan uusi ihminen, se en suinkaan ole minä, joka koko toimintatavan olen kehittänyt, vaan joku minua muutaman vuoden nuorempi mies.
Nyt tuli viimeinen niitti, viimeisimmässä organisaatiomuutoksessa kuukausi sitten sain alennuksen, esimiehekseni nimitettiin taas yksi kukonpoika, jonka työtä itse olen ollut kehittämässä hänen edellisessä toimenkuvassaan.
Yksi toinen kukonpoika, joka oli yhtä pykälää "alemmalla tasolla", nostettiin nyt sitten minua ylemmälle tasolle. Ja miksi? Siksi, kun olen hänen työtään kehittänyt ja saanut tuloksia aikaiseksi.
Ei hemmetti sentään, minä en tässä yrityksessä tule koskaan etenemään, päinvastoin. Nyt esimiehenä on päällikkötaso, jollaista ei ole vuosikymmeneen ollut. Ihmettelen kyllä että mistä ihmeestä sen työmotivaation enää kaivan. Uudet esimiehet kyllä ottavat kunnian tekemisistäni ja he jatkavat urakulkuaan. Kun tämä nainen vain alenee ja ottaa henkisesti turpaan jokaisessa muutoksessa.
Olkoon sitten. Samantien voin hakea mopin ja alkaa luututa kukonpoikien huoneita. Pitäkää tunkkinne.
Kommentit (76)
Vaihda paikkaa, vaihda alaa, ihan mitä vaan. Kunhan et jää katkeroitumaan. Kyllä sä löydät vielä palkitsevamman paikan.
No, meillä ei ole edes mahdollisuuksia etenemiseen, koska minua ylempänä on vain tj ja palkkataso on hänelläkin surkea. Väärä ala, hyvästä työstä kun palkitaan vaan lisätyöllä, ei etenemisellä tai lisäliksalla.
Relaa vähän ja ota rennosti, tee töissä vain se pakollinen.
No niin. Pitäisi vaihtaa. Mutta tässä nykyisessä työssä on ns. turvallista. Olen yhtiölle tärkeä ja minulla on kohtuullisen varma työpaikka. Palkkakin on ihan siedettävä.
Uudessa työpaikassa on aina riskinsä ja uusimpana saa usein lähteä jos YT:t tulee. Siksi hieman arveluttaa vaihtaa työnantajaa. Ottajia olisi, on minulle headhunterit soitelleen tasaiseen tahtiin ja muutamat jo talosta lähteneet kyselleet. Mutta tarjottu työ ja ko yritys eivät ole missään olleet kombinaationa riittävän houkuttelevia.
En tiedä mitä tekisin. Kai mun on pakko lähteä, ei tämä näin voi jatkuakaan. Laitoin jo heti muutoksesta kuultuani päivitetyn CV:n eri tahoille. Voi tympeys.
ap
Et oo vaan tarpeeks hyvä. Ei kaikkien tarvitse edetä.
Juu ala tekemään töissä vaan se minimi, ota rennosti ja etsi koko ajan uutta paikkaa. 769
Alistu kohtaloosi hammasta purren kuin mies! Lärvitkin auttaa.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:26"]
Et oo vaan tarpeeks hyvä. Ei kaikkien tarvitse edetä.
[/quote]
Joskus sitä voi olla myös niin sopiva ja hyvä juuri siinä kohtaa hommassaan, että ei ole syytä muuttaa toimenkuvaa tai asetelmaa.
Otan osaa. Yrityskulttuurissanne edustat "väärää" sukupuolta. Olet tehnyt aivan oikeat havainnot.
Käy lyömässä nyrkkiä pöytään! Ei kukaan kissan häntää nosta, ellei kissa itse.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:29"]
Käy lyömässä nyrkkiä pöytään! Ei kukaan kissan häntää nosta, ellei kissa itse.
[/quote]
Joo ja saa hankalan ja kiukuttelevan ihmisen maine. Seuraavissa YT:issä ulos.
Lasikatto kolisee, sitähän se on vuodesta toiseen.
Mutta paikkailenko vain näitä henkisiä osumia vai häivynkö? Siinä se ongelma on. Koska tiedän olevani hyvä, niin miksi kypsymättömiä, aloitekyvyttömiä jatkuvasti valittavia pojankloppeja laitetaan minulle esimiehiksi? En voi olla huonompi kuin he. En vain voi.
Ja joo, varmaan olenkin juuri sopiva ja hyvä tässä työssäni, niin miksi sitä sitten muutetaan? Otetaan viimeisimmätkin natsat pois? Miksi alennetaan, miksi nöyryytetään? Sitä tässä mietin. En ihmettelisi jos olisin saanut pitää saman aseman, vaan kun en saanut. Työt on samat mutta asema suorastaan nöyryyttävä. En voi ohjata sellaisten kollegoiden työtä, jotka ovat useampaa pykälää minua korkeammalla, ei se vain toimi niin.
ap
Noh, vissiin kohtuullisen hyvä palkka sulle juoksee kai yhä kuitenkin säännöllisesti?
Totta kai voit ohjata, jos se on sun toimenkuvasi. Älä nyt siihen ainakaan juutu.
Törkeää. Pistä hakemuksia sellaisiin firmohin kuin haluisit. Hauskaa kevättä sinulle, kyllä vielä paistaa :)
Symppaan täysillä, todella peffasta tuo toiminta. Mutta valitettavan yleistä taitaa olla. Mulla loppui headhuntereidenkin soittelut kun täytin 40 vuotta. Ura on käytännössä ohi ellen perusta omaa firmaa joka pärjäisi jotenkin. Saa tahkota lopun aikaa alipilipalipäällikön hommissa ja kuulla miten hemmetin avainresurssi sitä onkaan... jep jep. Silti puuttuu ne kulkuset millä pääsisi eteenpäin. Ehkä meidän pitäisi perustaa tämän tyyppisellä porukalla oma firma ja myydä kalliimmalla palveluitamme kukonpojille?
Työskentelet edetäksesi urallasi?
Kukonpoika on niin osuva nimitys näille nuorille miehille, jotka nostetaan aina isoon asemaan ja he kuvittelevat sen johtuvan omista ansioistaan.
Kuinka tälle ilmiölle saadaan loppu?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:36"]
Kuinka joku muu ottaa kunnian toisen työstä? Sitä ei tapahdu, jos niin ei anna tapahtua. Mielummin ottaisin sen "hysteerikon" leiman kuin katsoisin hiljaa sivusta, kuinka omasta työpanoksestani hyötyvät kaikki muut kuin minä itse. Samalla tavalla etenemishalukkuutta pitäisi selvästi osoittaa. Ja jos arvostusta ei tule, lähteä muualle. Eikä pidä pelätä sanoa vastaan ja olla eri mieltä.
[/quote]
Juuri näin. Jos siellä on todettu, että ap tekee hyvää hiljaista työtä, mutta hänessä ei ole rohkeutta ja jämäkkyyttä, vaan on sellainen nöyristelevä myötäilijä ja tutkijatyyppi, niin ei välttämättä pomojen hommia ole tarjolla. Ja se on ihan oikein, koska eri tehtävissä tarvitaan erilaisia luonteenpiirteitä.
Voi olla toki toisinkin, että ap on pyytänyt ylennystä ja on jämäkkä ja rohkea tyyppi, mutta kyllä tästä tulee mieleen, että ehkä hän ei ole sellainen. Itse ei aina välttämättä osaa omaa riittävyyttään/sopivuuttaan tiettyihin tehtäviin arvioida. Mutta turha tästä nyt on näillä tiedoilla suoraan vetää yhtäläisyysmerkkejä sovinistiseen ja epäoikeudenmukaseen kohteluun.