Yhä harvempi viitsii lukea koulussa useita kieliä – herätys tulee yliopistossa

Laiskuuskulttiri on vallalla. Mennään siitä mistä aita on matalin.

Kielet on kyllä kouluaineista helpoin opiskella aikuisiällä. Itse olen opiskellut venäjää ja ranskaa. Koulussani ei aikoinaan saanut ranskaa opiskella, jos otti pitkän matikan, lukujärjestysteknisistä syistä kun koulu oli pieni. Venäjään ei ollut edes opettajaa. 

Kakkoselle sanoisin, että ei kyse ole välttämättä laiskuudesta. Kielet ovat valinnaisia ja tietotekniikka on yleisin aine, jota valitsevat sen kaltaiset lapset, jotka ennen valitisivat kieliä. Esim. oma poikani, jolle kielet on todella helppoja, joten en sanoisi laiskuudeksi, vaan kyse on valinnaisaineiden tarjonnan runsaudesta.

Itselläni aikoinana sai valita viidestä: Tekstiilityöt, tekniset työt, konekirjoitus, kotitalous ja saksa. Ranskaa ei yläasteella saanut valita, vaikka koulussa olisi ollut tuo sama ranskan opettaja, joka sitä opetti lukiossa. Lapsillani on ollut valittavana toistakymmentä vaihtoehtoa, joista sai ottaa kaksi. Toinen poikani olisi ottanut kyllä saksan kielen 8. luokalla, mutta ryhmää ei tullut. Ranskan ryhmä tuli, mutta hän ei sitä halunnut, vaan otti sitten tietotekniikan aineita. 

Kieliä luetaan yliopistossa myös siksi, että niistä saa helpolla opintopisteitä. Ei tarvitse tehdä esseitä ainakaan perusopintojen aikana.

Minäkin sanoisin, että syynä on enemmän tuo vaihtoehtojen runsaus kuin laiskuus. Lisäksi kielet tuntuvat olevan kaikkein herkiten niitä aineita, joihin ei välttämättä perusteta kaikkia ryhmiä kun ei ole opettajia/vapaita luokkia/tilaa lukujärjestyksissä tai sitten tarpeeksi isoa ryhmää yhteen kieleen.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 07:11"]

Kielet on kyllä kouluaineista helpoin opiskella aikuisiällä. Itse olen opiskellut venäjää ja ranskaa. Koulussani ei aikoinaan saanut ranskaa opiskella, jos otti pitkän matikan, lukujärjestysteknisistä syistä kun koulu oli pieni. Venäjään ei ollut edes opettajaa. 

Kakkoselle sanoisin, että ei kyse ole välttämättä laiskuudesta. Kielet ovat valinnaisia ja tietotekniikka on yleisin aine, jota valitsevat sen kaltaiset lapset, jotka ennen valitisivat kieliä. Esim. oma poikani, jolle kielet on todella helppoja, joten en sanoisi laiskuudeksi, vaan kyse on valinnaisaineiden tarjonnan runsaudesta.

Itselläni aikoinana sai valita viidestä: Tekstiilityöt, tekniset työt, konekirjoitus, kotitalous ja saksa. Ranskaa ei yläasteella saanut valita, vaikka koulussa olisi ollut tuo sama ranskan opettaja, joka sitä opetti lukiossa. Lapsillani on ollut valittavana toistakymmentä vaihtoehtoa, joista sai ottaa kaksi. Toinen poikani olisi ottanut kyllä saksan kielen 8. luokalla, mutta ryhmää ei tullut. Ranskan ryhmä tuli, mutta hän ei sitä halunnut, vaan otti sitten tietotekniikan aineita. 

[/quote]

Ei kyse ole laiskuudesta, vaan siitä, että parinsadan oppiaan yläkoulussa ei saada ryhmiä aikaiseksi. Poika olisi halunnut opiskella ranskaa valinnaisena, tyttö venäjää, mutta ryhmiä ei saada aikaiseksi, kun valitsijoita ei pienessä koulussa ole tarpeeksi.

Ryhmäkokovaatimukset ovat liian isoja.

Sitten näille, jotka ei ole lahjakkaita kielissä, ruotsi vie mahdollisuuden opiskella muita kieliä. Itse en ole kielissä lahjakas, vaan matematiikassa. Minulla oli saksa kolmantena ja en sitä kyennyt opiskelemaan täysipainoisesti aikana, jolloin ruotsi oli pakko kirjoittaa

Hallitus päätti aikaistaa pakkoruotsin alkamaan kaikilla jo ala-asteella. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä harvempi lukee mitään muuta kuin englantia ja ruotsia, koska A2-ryhmiä ei enää synny. Hallituksen mielestä tämä on hyvä tapa valmistautua yhä kansainvälistyvämpään maailmaan. Ruotsin kielellä myydään tuotteet ja palvelut vaikka kiinaan, muuta ei tarvita.

Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 07:11"]

Kielet on kyllä kouluaineista helpoin opiskella aikuisiällä. Itse olen opiskellut venäjää ja ranskaa. Koulussani ei aikoinaan saanut ranskaa opiskella, jos otti pitkän matikan, lukujärjestysteknisistä syistä kun koulu oli pieni. Venäjään ei ollut edes opettajaa. 

Kakkoselle sanoisin, että ei kyse ole välttämättä laiskuudesta. Kielet ovat valinnaisia ja tietotekniikka on yleisin aine, jota valitsevat sen kaltaiset lapset, jotka ennen valitisivat kieliä. Esim. oma poikani, jolle kielet on todella helppoja, joten en sanoisi laiskuudeksi, vaan kyse on valinnaisaineiden tarjonnan runsaudestan a

Itselläni aikoinana sai valita viidestä: Tekstiilityöt, tekniset työt, konekirjoitus, kotitalous ja saksa. Ranskaa ei yläasteella saanut valita, vaikka koulussa olisi ollut tuo sama ranskan opettaja, joka sitä opetti lukiossa. Lapsillani on ollut valittavana toistakymmentä vaihtoehtoa, joista sai ottaa kaksi. Toinen poikani olisi ottanut kyllä saksan kielen 8. luokalla, mutta ryhmää ei tullut. Ranskan ryhmä tuli, mutta hän ei sitä halunnut, vaan otti sitten tietotekniikan aineita. 

[/quote]

kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että nutä nuoremoana on vieraan kielen opiskelun aloittanut, sitä paremmin ja helpomnin kielen oppii!!!

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:14"]Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[/quote]

Koulussa. Nyt elämässä on paljon parempi kun pärjään auttavasti monella kielellä ( englanti, ruotsi, saksa, ranska ja venäjän alkeet ) mutta ajattelin syksyllä aloittaa puolan. Pari v kun opiskelee, on tosi kiva lisä.

Mikä ihmeen herätys tulee ja missä? Itse opiskelin vain englantia ja pakollisen ruotsin. Ei mitään ongelmia yliopistossa, tosin hallitsen englannin hyvin. Pakollinen virkamiesruotsi meni rimaa hipoen, mutta en siitä ottanut stressiä. Ei itselläni ollut yliopistossa aikaa eikä kiinostusta opiskella yhtään mitään ylimääräistä (varsinkaan kieliä), menin sinne saamaan tutkinnon pääaineestani ja sitten hyväpalkkaiseen duuniin. Luonnontieteelliseltä alalta valmistuin. Ehkä tämä kielihöpötys sitten koskee niitä humanisteja tms. turhakkeita. Minun alallani pärjää tasan varmasti suomella ja hyvällä englannilla.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:14"]

Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[/quote]

lasketko tuohon kahteen äidinkielesi (suomen?)? Jos lasket, en ole samaa mieltä, yhden vieraan kielen (englanti?) on aika heikko suoritus, vaikka hyvin osaisit.

Erikoinen ajatus että kaikki hakeutuvat, yliopistostakaan, sellaiseen ammattiin jossa tarvitaan runsaasti kieliä. Nyt kun rummutetaan tätä kieliasiaa yhä useampi ottaa niitä siinä pelossa, että jää työmarkkinoilla toisten jalkoihin. Sitten yhtäkkiä huomataan, että meillä ei olekaan tarpeeksi vaikka matemaattisten ainiden osaajia ja aletaan rummuttaa sitä.

Olen täysin sitä mieltä että yksi kunnolla opeteltu kieli auttaa työmarkkinoilla huomattavasti pitemmälle kun neljä räävittyä. Jos on opiskellut vaikka saksaa lukiossa kolme vuotta sillä ei tee vielä yhtään mitään vaikka Saksan kanssa kaupankäynnissä. Toisekseen aika harva tietää vielä 16-vuotiaana mitä aikoo ammatikseen tehdä "isona" ja lukioaineissa on muutenkin opettelemista joten ylimääräiset hommat jäävät. Pelkkää matematiikkaa opetetaan pakollisena lähes 10 kurssia. Mitä niillä sinellä, kosiineilla ja tangenteilla tekee nuori joka haluaa työkennellä vaikka lastentarhassa tai kirjastossa. 

On täysin käsittämätöntä, että ruotsin kieltä aletaan opettamaan jo 6. luokalta. Yhdelläkään kolmesta lapsestani ei ollut mitään asennevammaa kieltä kohtaan 7. luokallakaan mutta sitä ei vain opi pakollista turistikeskustelutasoa enempää koska koko kieltä ei suurimmassa osassa maata tarvita yhtään mihinkään. 

Älytöntä touhua.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:14"]

Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[/quote]

lasketko tuohon kahteen äidinkielesi (suomen?)? Jos lasket, en ole samaa mieltä, yhden vieraan kielen (englanti?) on aika heikko suoritus, vaikka hyvin osaisit.

[/quote]

Jos mielestäsi kyseessä on "suoritus" niin kerrotko, että mistä tässä on "suoriuduttu" heikosti?

Just selailin kielitarjotaa paikkakuntani alakouluissa. Suurimmassa osassa ainoastaan alkavana kielenä englanti, muutamassa hassussa koulussa tarjolla toinenkin mahdollinen A-kieli. A2 kieltä ei enää juurikaan tarjota ja B1-kieli eli ruotsi alkaakin sitten jo kutosella. Eli eipä tuossa paljon valinnan varaa ole. Harva on valmis siirtämään 3-luokkalaista toiseen kouluun pois kavereiden ja tuttujen kuvioiden keskeltä yhden kielen takia.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:24"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:14"]

Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[/quote]

lasketko tuohon kahteen äidinkielesi (suomen?)? Jos lasket, en ole samaa mieltä, yhden vieraan kielen (englanti?) on aika heikko suoritus, vaikka hyvin osaisit.

[/quote]

Jos mielestäsi kyseessä on "suoritus" niin kerrotko, että mistä tässä on "suoriuduttu" heikosti?

[/quote]

että esim olet suomessa päässyt peruskoulusta/lukiosta ulos ja osaat äidinikielesi lisäksi yhtä kieltä "hyvin", joka sekin on erittäin subhektiivinen määritelmä varsinkin av-palstalla. Ymmärsitkö nyt?

juu en laskenut äidinkieltä  mukaan. Tarkoitin "parempi osata 2 vierasta kieltä..."

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:32"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:24"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:14"]

Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[/quote]

lasketko tuohon kahteen äidinkielesi (suomen?)? Jos lasket, en ole samaa mieltä, yhden vieraan kielen (englanti?) on aika heikko suoritus, vaikka hyvin osaisit.

[/quote]

Jos mielestäsi kyseessä on "suoritus" niin kerrotko, että mistä tässä on "suoriuduttu" heikosti?

[/quote]

että esim olet suomessa päässyt peruskoulusta/lukiosta ulos ja osaat äidinikielesi lisäksi yhtä kieltä "hyvin", joka sekin on erittäin subhektiivinen määritelmä varsinkin av-palstalla. Ymmärsitkö nyt?

[/quote]

En, jos on kirjoittanut 4 laudaturia, ja vaikka siitä ruotsista sitten sen B:n. Mielestäni kyseessä ei ole millään tasolla heikko suoritus.

Artikkelissa sanotaan, että monipuolista kielitaitoa tarvitaan erityisesti palvelualojen asiakaspalvelutehtävissä, sitten puhutaan lukioiden ja yliopistojen kurssitarjonnasta, luonnontieteitä lukevista pojista jne. Jos palvelualoista on huoli, eikö pitäisi siis ennemmin keskittyä kieltenopiskeluasioihin peruskoulussa, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa?

Yliopistossa sentään "havahdutaan" ja rynnitään niille kielten alkeiskursseille, kenties tosiaan opintopisteiden tai harrastuksenkin vuoksi vain, ja maisterit ehkä myöhemminkin elämässään tarvittaessa niille kielikursseille menee, vaikka työnantajan järjestämänä työajallaan. Toisaalta ei ne alkeiskurssit anna vielä asiantuntijatehtävissä olevalle kummoisiakaan valmiuksia tehdä työtään vieraalla kielellä joten jos kieltenopiskelu ei jatku tai johda vaikka vaihto-opintoihin lähtemiseen, jää se harrastuksen tasolle. Kun taas hotellin respa tai ravintolan tarjoilija tms. saattaisi työssään suurestikin hyötyä siitä, että edes auttavasti osaisi ja ymmärtäisi asiakkaan kieltä.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:18"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:14"]Minusta on parempi osata 2 kieltä loistavasti kun 5 kieltä heikosti.

[/quote]

Koulussa. Nyt elämässä on paljon parempi kun pärjään auttavasti monella kielellä ( englanti, ruotsi, saksa, ranska ja venäjän alkeet ) mutta ajattelin syksyllä aloittaa puolan. Pari v kun opiskelee, on tosi kiva lisä.

[/quote]

Koulussa ollaan aika monta vuotta.

Ilokseen voi opiskella vaikka mitä, mutta harva tarvitsee noin suurta kielivalikoimaa.

Minä opiskelin aikoinaan koulussa suomea, ruotsia, englantia ja venäjää. Kaikkia tarvitsin yliopistossa ja tarvitsen yhä työelämässä. Aikuisiällä on pitänyt opiskella saksaa ja perhesyiden vuoksi kiinaa/yhtä Kiinan kielistä.