Millainen olisi mahdollisimman hyvä synnytyssairaala?

Kaikki ei ole rahasta kiinni. Ihan ensiksi pitäisi henkilökunnan olla ystävällistä ja kunnioittavaa.

Ihannetilanteessa ympäristö olisi myös kaunis. Siis kivoja värejä, mukavia huonekaluja. Ja tietenkin kaikki nykylääketieteen keinot käytössä.

Hoitajilla aikaa. Ystävällinen puhetapa. Perhehuoneita.

Itsemäärämisoikeus kunniaan. Olisi kohtuullista saada päättää edes siitä missä asennossa ponnistaa, jos kaikki sujuu normaalisti. Sen ei pitäisi olla kiinni siitä, että synnytyslääkäri tai kätilö ei halua "kyykkiä lattialla".

Synnytyspelko pitäisi ottaa todesta halveksimatta. Perhehuonemahdollisuus, perheenjäsenille (myös lapsille) tilaisuus vierailla siellä.

Mahdollisuus antaa vauva hoitajille vauvalaan, kun on uupunut. Kyllä sitä vierihoitoa ehtii monisynnyttäjä harjoittelemaan kotonakin parin vuorokauden päästä, ympärivuorokautinen vierihoito ei pitäisi olla pakko.

Huoneen sisustuksella ei kyllä siinä tilanteessa ole yhtään mitään väliä.. huh huh, mitä juttua taas. Olen samaa mieltä, että henkilökunnan asenne ja "palvelualttius" on se tärkein. Palvelualttiudella en tarkoita mitään hyysäämistä vaan sitä, että apua saa kun tarvitsee esim. imetyksen tai omien kipujen kanssa. Ja myös se olisi kiva, että henkilökunta ehdottaa eri menetelmiä kun huomaa, että kipujen kanssa ei pärjää. Ponnistusasentojen huomioiminen myös plussaa. Ainahan se ei ole mahdollista jos ns. riskisynnytys mutta jos kaikki ok niin jakkaralle monet haluaisivat. Loppupeleissä sitten kuitenkin pakko sanoa, että kun synnytksistä alkaa olla vuosia niin ei sillä oikeesti ole väliä.

Ainoa asia, mikä itselleni jäi mieleen, oli Kätilöopiston hyvä henkilökunta. Synnytyssalissa oli napakat kätilöt, jotka toimivat eivätkä ihmetelleet ja vuodeosastolla sitten asiantuntevat ja ystävälliset. Eli eiköhän se saatu "palvelu" henkilökunnan osalta ole se tärkein.

Isälle mahdollisuus olla mukana ekan lapsen kanssa ja perhehuoneita. Turha ihmetellä miksi miehet ei pidä perhevapaita jos sairaalassa jo ajetaan yöllä pois eikä saa opetella hoitamaan lastaan. Siitähän se isänkin arki alkaa että ajaa kotiin ja palaa sitten vierailuaikana. Ja ohjeissa sanotaan että isät kylvettää mielellään...ihan kuin ne ei muuhun kykenisi.

Sairaalassa kaipaisi muutenkin omaa rauhaa tai kotisairaanhoito seuraamaan vauvan vointia kotiin jos äiti on kunnossa ja haluaa lähteä.

Tärkeä asia: kunnollinen kivunhoito. Synnytyskipua kyllä hoidetaan, mutta sen jälkeen äiti jätetään ihan oman onnensa nojaan lämmittelemään geelipussia mikrossa. Jälkisupistukset ovat niin järkyttäviä monen lapsen jälkeen ja kun niihin on taipumusta, että synnytyskipu jää kakkossijalle.

Oulaskangas.

Kys synnytysosasto 2!