Vanhempi nainen, nuorempi mies

No en nyt nuorempien kanssa seksiä harrastaessani ole ajatellut mitään perhettä perustaa :) Mulla on jo ikäiseni ukko :D

No eipä tuosta elämästä muutenkaan tiedä; vaikka huomenna vou jäädä auton alle. Siispä nautin rakkaudesta nyt ja murehdin sen päättymistä vasta sitten jos niin käy. Mutäs jos itse odottelet vuosikaudet että miehesi on tarpeeksi kypsä ja sitten onkin kypsä vain sinuun, ja vaihtaa esim nuorempaan tai jopa vanhempaan? ;) ei elämää ja rakkautta voi noin laskelmoiden suunnitella.

Komppaan kolmosta.

On myös nuoria miehiä jotka oikeasti hakee naista, elämänkumppania, ja haluavat perustaa perheen.

Näin sanoi minun mieheni heti seurustelumme alussa. Hän perusti kanssani perheen alle 25:na ja on minua 9 vuotta nuorempi.

Onhan näitä 50:ä miehiä ja naisiakin jotka suuntaa sen nuoremman suuntaan kun oma alkaa tympimään. Tai kun sitä perhettä ei ole perustettu.

Miksi murehtia etukäteen mitään tuollaisia, elämässä voi tapahtua niin paljon muutakin musertavaa. Parempi elää ja nauttia siitä mitä on.

Tämä on kyllä miehen kirjoittama aloitus :) Tuskinpa naiset ajattelevat tasa-arvoisuuden vaatimusta ryhtyessään suhteeseen nuoremman miehen kanssa. Siinähän on kyse keskinäisestä vetovoimasta.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 16:13"]

Oletteko naiset tasa-arvon kiimassanne tulleet ajatelleeksi biologista puolta ollenkaan? Kun 40v nainen ryhtyy suhteeseen 20v miehen kanssa, saattaa se alussa toimia sillä nelikymppisellä naisella on seksuaalisuus huipussaan (jos on terve ja vaikkapa sinkkuihminen) ja parikymppisellä miehellä taas hormonit jyllää eikä perheen perustamisella ole kiire. Kymmenenkin vuotta saattaa mennä ihan jees, mutta mitä tapahtuu kun nainen tulee ikään kun lapsia ei voi biologisesti enää saada ja mies kypsyy ikään, kun lasten tekemistä ryhdytään miettimään ja henkisesti moni mies kypsyy isäksi vasta nelikymppisenä. Mitä se nelikymppinen mies sitten haluaa kun oma nainen on 60v? Mitä tulevaisuutta suhteella voi olla, jos ja kun mies haluaa omia jälkeläisiä? Mies on parhaimmillaan neljänkymmenen ikäisenä (jos ajatellaan henkistä kypsyyttä) ja ei varmasti ole sellaista miestä (lapsetonta) joka ei ajattelisi perheen perustamista.

Kuinka moni nainen olisi valmis luopumaan miehestään siksi että tämä haluaakin lapsia? Ymmärrättekö naiset yhtään miksi miehet tuntevat vetoa nuorempiin naisiin? Se on biologiaa, luonnollista.

Itse olen reilu kolmekymppinen nainen ja naimisissa ikäiseni miehen kanssa, ja vuosi vuodelta olen huomannut että mieheni puhuu enemmän perheen perustamisesta. Suhteemme alussa mies oli hyvinkin varma että ei halua lapsia, mutta nyt ollaan jo siinä pisteessä kun mies laskee että koska tulot olisivat siinä mallissa että voisi lasta miettiä. Kerroin miehelleni että minun aikani on rajallinen lasten saannin suhteen, ja hän voi toki laskea tulojaan mutta mitä kauemmas kolmestakympistä mennään sitä vaikeampaa raskaaksi tulo on.

Kun mies on vanhempi, hän voi silti siittää jälkeäisiä. Se onnistuu parhaiten nuoremman naisen kanssa sillä nuori nainen on hedelmällinen. Toivoisin että naiset jotka vaativat tätä tasa-arvoa ikäeron suhteen ymmärtäisivät että luonto ei piittaa tasa-arvosta, me emme valitettavasti naisina ole tasa-arvoisia mitä tulee jälkeläisiin.

[/quote]

Minä 44v ja puolisoni eli mieheni 27v.  Alusta asti oli selvää, että meille ei lapsia tule. Itselläni on yksi edellisestä liitosta ja hän jo aikuinen.  Minä en voi saada lapsia enää, koska minulla ei ole kohtua. Puolisoltani taas on ennen minun aikaani tehty vasektomia.

No härregud. Lapset on jo tehty ja nuo pikkupojat ovat vain huvitusta. Nyt minua piirittää kolmekymppinen perheellinen poika, olen saanut pidettyä loitolla jo yli puoli vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Kymmenenkin vuotta saattaa mennä ihan jees, mutta mitä tapahtuu kun nainen tulee ikään kun lapsia ei voi biologisesti enää saada ja mies kypsyy ikään, kun lasten tekemistä ryhdytään miettimään ja henkisesti moni mies kypsyy isäksi vasta nelikymppisenä.

 

No en katso olevani vastuussa tämän tiedon korostamisesta nuoremmalle miehelle, jonka kanssa aloittaisin mahdollisesti parisuhteen, ihan samat tiedot hänellä tulisi olla naisen hedelmällisyydestä ja siihen iän mukanaan tuomista vaikutuksista. Toisaalta, en enää halua lapsia muutenkaan, vaikka kykenisinkin, ja tämän totta kai tekisin selväksi. Näin ollen katson, että en mitenkään "riistä" mieheltä mitään perheenperustamisaikaa. Mistä sen muutenkaan tietää, toimiiko suhde, saattaisihan sitä kehkeytyä ihan mukava muutaman vuoden parisuhde ja jos mies sitten haluaa erota tehdäkseen lapsia toisen naisen kanssa, niin en minä siinä toimisi esteenä. =) Erotahan aina saa, mielestäni parisuhteessa ollaan molempien vapaasta tahdosta.

Vierailija kirjoitti:

No härregud. Lapset on jo tehty ja nuo pikkupojat ovat vain huvitusta. Nyt minua piirittää kolmekymppinen perheellinen poika, olen saanut pidettyä loitolla jo yli puoli vuotta.

Pyydä odinit apuun

"Kuinka moni nainen olisi valmis luopumaan miehestään siksi että tämä haluaakin lapsia? Ymmärrättekö naiset yhtään miksi miehet tuntevat vetoa nuorempiin naisiin? Se on biologiaa, luonnollista."

Olen huomattavasti nuoremman miehen 41-vuotias avopuoliso. Ja tottakai, puoliso on vapaa menemään jos alkaa haluta lisääntyä tai muuten vaan olla nuoremman tai jonkun muun ihmisen kanssa. 

Tässä iässä on ihanaa, kun jo tietää että selviää itsekin, eikä ole riippuvainen kenestäkään. Kaikkien, myös oman kumppanin, voi antaa olla täysin vapaa. Saa jäädä jos haluaa, saa lähteä jos haluaa. Ja sama koskee tietysti myös itseäni. En minä enää lupaisi kellekään mitään vihkivaloja, vaan ollaan yhdessä sen aikaa kun se molemmista hyvältä tuntuu. Jos se on loppuelämä, niin hyvä niin, jos se on vain vuosi tai pari, sekin on täysin ok.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 16:13"]

Oletteko naiset tasa-arvon kiimassanne tulleet ajatelleeksi biologista puolta ollenkaan? Kun 40v nainen ryhtyy suhteeseen 20v miehen kanssa, saattaa se alussa toimia sillä nelikymppisellä naisella on seksuaalisuus huipussaan (jos on terve ja vaikkapa sinkkuihminen) ja parikymppisellä miehellä taas hormonit jyllää eikä perheen perustamisella ole kiire. Kymmenenkin vuotta saattaa mennä ihan jees, mutta mitä tapahtuu kun nainen tulee ikään kun lapsia ei voi biologisesti enää saada ja mies kypsyy ikään, kun lasten tekemistä ryhdytään miettimään ja henkisesti moni mies kypsyy isäksi vasta nelikymppisenä. Mitä se nelikymppinen mies sitten haluaa kun oma nainen on 60v? Mitä tulevaisuutta suhteella voi olla, jos ja kun mies haluaa omia jälkeläisiä? Mies on parhaimmillaan neljänkymmenen ikäisenä (jos ajatellaan henkistä kypsyyttä) ja ei varmasti ole sellaista miestä (lapsetonta) joka ei ajattelisi perheen perustamista.

Kuinka moni nainen olisi valmis luopumaan miehestään siksi että tämä haluaakin lapsia? Ymmärrättekö naiset yhtään miksi miehet tuntevat vetoa nuorempiin naisiin? Se on biologiaa, luonnollista.

Itse olen reilu kolmekymppinen nainen ja naimisissa ikäiseni miehen kanssa, ja vuosi vuodelta olen huomannut että mieheni puhuu enemmän perheen perustamisesta. Suhteemme alussa mies oli hyvinkin varma että ei halua lapsia, mutta nyt ollaan jo siinä pisteessä kun mies laskee että koska tulot olisivat siinä mallissa että voisi lasta miettiä. Kerroin miehelleni että minun aikani on rajallinen lasten saannin suhteen, ja hän voi toki laskea tulojaan mutta mitä kauemmas kolmestakympistä mennään sitä vaikeampaa raskaaksi tulo on.

Kun mies on vanhempi, hän voi silti siittää jälkeäisiä. Se onnistuu parhaiten nuoremman naisen kanssa sillä nuori nainen on hedelmällinen. Toivoisin että naiset jotka vaativat tätä tasa-arvoa ikäeron suhteen ymmärtäisivät että luonto ei piittaa tasa-arvosta, me emme valitettavasti naisina ole tasa-arvoisia mitä tulee jälkeläisiin.

Minä 44v ja puolisoni eli mieheni 27v.  Alusta asti oli selvää, että meille ei lapsia tule. Itselläni on yksi edellisestä liitosta ja hän jo aikuinen.  Minä en voi saada lapsia enää, koska minulla ei ole kohtua. Puolisoltani taas on ennen minun aikaani tehty vasektomia.

Miksi miehellesi on tehty vasektomia alle 30 vuotiaana?

Biologian kannalta on kyllä paljon viisaampaa tämä yhdistelmä kuin toisinpäin. Miehet rappeutuvat ja kuolevat nuorempina kuin naiset. Monet miehet eivät enää kykene niitä lapsiakaan siittämään vanhemmalla iällä.

Parasta on kuitenkin pariutua suunnilleen oman ikäisen kanssa. Vanhetaan samaa tahtia. Tai ehkä se olisi parasta, että nainen on n. 5-10 v vuotta vanhempi.

Tiesitkö, että jopa 25 vuotias nainen voi kärsiä lapsettomuudesta, mutta toisaalta 40 vuotias nainen voi saada vaikka kaksoset.

Mutta ymmärrän pointtisi: Naisen on yhdyttäva kaksi vuotta vanhemman, 10 cm pidemmän ja paremmin tienaavan miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 16:13"]

Oletteko naiset tasa-arvon kiimassanne tulleet ajatelleeksi biologista puolta ollenkaan? Kun 40v nainen ryhtyy suhteeseen 20v miehen kanssa, saattaa se alussa toimia sillä nelikymppisellä naisella on seksuaalisuus huipussaan (jos on terve ja vaikkapa sinkkuihminen) ja parikymppisellä miehellä taas hormonit jyllää eikä perheen perustamisella ole kiire. Kymmenenkin vuotta saattaa mennä ihan jees, mutta mitä tapahtuu kun nainen tulee ikään kun lapsia ei voi biologisesti enää saada ja mies kypsyy ikään, kun lasten tekemistä ryhdytään miettimään ja henkisesti moni mies kypsyy isäksi vasta nelikymppisenä. Mitä se nelikymppinen mies sitten haluaa kun oma nainen on 60v? Mitä tulevaisuutta suhteella voi olla, jos ja kun mies haluaa omia jälkeläisiä? Mies on parhaimmillaan neljänkymmenen ikäisenä (jos ajatellaan henkistä kypsyyttä) ja ei varmasti ole sellaista miestä (lapsetonta) joka ei ajattelisi perheen perustamista.

Kuinka moni nainen olisi valmis luopumaan miehestään siksi että tämä haluaakin lapsia? Ymmärrättekö naiset yhtään miksi miehet tuntevat vetoa nuorempiin naisiin? Se on biologiaa, luonnollista.

Itse olen reilu kolmekymppinen nainen ja naimisissa ikäiseni miehen kanssa, ja vuosi vuodelta olen huomannut että mieheni puhuu enemmän perheen perustamisesta. Suhteemme alussa mies oli hyvinkin varma että ei halua lapsia, mutta nyt ollaan jo siinä pisteessä kun mies laskee että koska tulot olisivat siinä mallissa että voisi lasta miettiä. Kerroin miehelleni että minun aikani on rajallinen lasten saannin suhteen, ja hän voi toki laskea tulojaan mutta mitä kauemmas kolmestakympistä mennään sitä vaikeampaa raskaaksi tulo on.

Kun mies on vanhempi, hän voi silti siittää jälkeäisiä. Se onnistuu parhaiten nuoremman naisen kanssa sillä nuori nainen on hedelmällinen. Toivoisin että naiset jotka vaativat tätä tasa-arvoa ikäeron suhteen ymmärtäisivät että luonto ei piittaa tasa-arvosta, me emme valitettavasti naisina ole tasa-arvoisia mitä tulee jälkeläisiin.

Minä 44v ja puolisoni eli mieheni 27v.  Alusta asti oli selvää, että meille ei lapsia tule. Itselläni on yksi edellisestä liitosta ja hän jo aikuinen.  Minä en voi saada lapsia enää, koska minulla ei ole kohtua. Puolisoltani taas on ennen minun aikaani tehty vasektomia.

Miksi miehellesi on tehty vasektomia alle 30 vuotiaana?

a. se on kolmen lapsen isä, b. se on ulkomaalainen, c. se on sairas, d. se on valehtelija

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 16:13"]

Oletteko naiset tasa-arvon kiimassanne tulleet ajatelleeksi biologista puolta ollenkaan? Kun 40v nainen ryhtyy suhteeseen 20v miehen kanssa, saattaa se alussa toimia sillä nelikymppisellä naisella on seksuaalisuus huipussaan (jos on terve ja vaikkapa sinkkuihminen) ja parikymppisellä miehellä taas hormonit jyllää eikä perheen perustamisella ole kiire. Kymmenenkin vuotta saattaa mennä ihan jees, mutta mitä tapahtuu kun nainen tulee ikään kun lapsia ei voi biologisesti enää saada ja mies kypsyy ikään, kun lasten tekemistä ryhdytään miettimään ja henkisesti moni mies kypsyy isäksi vasta nelikymppisenä. Mitä se nelikymppinen mies sitten haluaa kun oma nainen on 60v? Mitä tulevaisuutta suhteella voi olla, jos ja kun mies haluaa omia jälkeläisiä? Mies on parhaimmillaan neljänkymmenen ikäisenä (jos ajatellaan henkistä kypsyyttä) ja ei varmasti ole sellaista miestä (lapsetonta) joka ei ajattelisi perheen perustamista.

Kuinka moni nainen olisi valmis luopumaan miehestään siksi että tämä haluaakin lapsia? Ymmärrättekö naiset yhtään miksi miehet tuntevat vetoa nuorempiin naisiin? Se on biologiaa, luonnollista.

Itse olen reilu kolmekymppinen nainen ja naimisissa ikäiseni miehen kanssa, ja vuosi vuodelta olen huomannut että mieheni puhuu enemmän perheen perustamisesta. Suhteemme alussa mies oli hyvinkin varma että ei halua lapsia, mutta nyt ollaan jo siinä pisteessä kun mies laskee että koska tulot olisivat siinä mallissa että voisi lasta miettiä. Kerroin miehelleni että minun aikani on rajallinen lasten saannin suhteen, ja hän voi toki laskea tulojaan mutta mitä kauemmas kolmestakympistä mennään sitä vaikeampaa raskaaksi tulo on.

Kun mies on vanhempi, hän voi silti siittää jälkeäisiä. Se onnistuu parhaiten nuoremman naisen kanssa sillä nuori nainen on hedelmällinen. Toivoisin että naiset jotka vaativat tätä tasa-arvoa ikäeron suhteen ymmärtäisivät että luonto ei piittaa tasa-arvosta, me emme valitettavasti naisina ole tasa-arvoisia mitä tulee jälkeläisiin.

Minä 44v ja puolisoni eli mieheni 27v.  Alusta asti oli selvää, että meille ei lapsia tule. Itselläni on yksi edellisestä liitosta ja hän jo aikuinen.  Minä en voi saada lapsia enää, koska minulla ei ole kohtua. Puolisoltani taas on ennen minun aikaani tehty vasektomia.

Moikka Susanna P. !!!!!! =D

Vierailija kirjoitti:

Biologian kannalta on kyllä paljon viisaampaa tämä yhdistelmä kuin toisinpäin. Miehet rappeutuvat ja kuolevat nuorempina kuin naiset. Monet miehet eivät enää kykene niitä lapsiakaan siittämään vanhemmalla iällä.

Parasta on kuitenkin pariutua suunnilleen oman ikäisen kanssa. Vanhetaan samaa tahtia. Tai ehkä se olisi parasta, että nainen on n. 5-10 v vuotta vanhempi.

Harvat naiset kiinnostuu nuoremmasta miehestä. Itseä kiinnostaisi eniten viitisen vuotta vanhemmat naiset.

M25

Yli nelikymppinen mies ei ole parhaimmillaan.Viidenkymmenen jälkeen alkaa luonteen ärhäköityminen.Pinna palaa vähästä kun hormonitasot laskee.Lapset kannattaa tehdä nuorempana.

Sillä ei ole mitään väliä saako joku tietty mies jälkeläisiä. Väestömäärä riippuu ihan siitä montako lasta kullakin naisella on. Jos naisen lapsiluku on täynnä, ihan sama saako mies nro x biologisia jälkeläisiä vai ei. Toki jos nuori mies tuossa yhtälössä on joku huippulahjakkuus, on harmi ettei hän lisäänny. Muussa tapauksessa asialla ei ole väliä. Ja silloin sen naisenkin pitäisi ehkä olla tavallista lahjakkaampi samalla alalla, jotta miehet hyvät geenit eivät menisi hukkaan...