Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen mukaista on nyt myös muoto "alkaa tekemään".
05.02.2014 |
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288649968989.html?pos=ok-nln
"Runebergin päivänä tuli tieto, että kielilautakunta on kumonnut vanhan säännön, jonka mukaan "alkaa tehdä" -ilmaus on ainoa oikea. Suomen kielen mukaista on nyt myös muoto "alkaa tekemään"."
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:54"]
Ikävää, kun turhat puhekielisyydet hyväksytään viralliseksi kirjakieleksi.
[/quote]
Tuo ei ole turha puhekielisyys. Mitään järkevää sääntöä sen hyväksymättömyydelle ei sen sijaan ole.
[/quote]
Tuo on puhekielisyys, joka on käytössä vain osassa Suomea. Pitäisikö joku Peräpohjolan murretyyppikin hyväksyä kirjakieleen, koska joku sattuu Suomessa sellaista käyttämään puheessaan?
[/quote]
Ei ole, koska molemmat infinitiivimuodot ovat yleiskielen mukaisia. Esim. "alkaa tekee(n)" on jo ihan eri juttu, koska kyseinen infinitiivimuoto ei kuulu yleiskieleen.
Aivan samalla tavalla "alkaa tehdä" on käytössä vain osassa Suomea. Se, kokeeko "alkaa tehdä" - vai "alkaa tekemään" -muodon oikeaksi, riippuu tosiaan siitä, mistä päin Suomea on kotoisin.
Olen itse kielen ammattilainen (pääaineeni oli suomen kieli), ja tiedän, että tuota sääntöä on jo pitkään pidetty täysin turhana knoppina edellä mainituista syistä.
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:22"]
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[/quote]
Mutta TS-Yhtymä taas esiintyy täällä varsinaisessa Suomessa :).
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:22"]
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[/quote]
Mutta TS-Yhtymä taas esiintyy täällä varsinaisessa Suomessa :).
[/quote]
Nyt en ihan ymmärtänyt.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:22"]
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[/quote]
Mutta TS-Yhtymä taas esiintyy täällä varsinaisessa Suomessa :).
[/quote]
Nyt en ihan ymmärtänyt.
[/quote]
Turunsanomayhtymä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:33"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:22"]
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[/quote]
Mutta TS-Yhtymä taas esiintyy täällä varsinaisessa Suomessa :).
[/quote]
Nyt en ihan ymmärtänyt.
[/quote]
Turunsanomayhtymä se on.
[/quote]
No jotain tuollaista mä ajattelin.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:54"]
Ikävää, kun turhat puhekielisyydet hyväksytään viralliseksi kirjakieleksi.
[/quote]
Tuo ei ole turha puhekielisyys. Mitään järkevää sääntöä sen hyväksymättömyydelle ei sen sijaan ole.
[/quote]
Tuo on puhekielisyys, joka on käytössä vain osassa Suomea. Pitäisikö joku Peräpohjolan murretyyppikin hyväksyä kirjakieleen, koska joku sattuu Suomessa sellaista käyttämään puheessaan?
[/quote]
Ei ole, koska molemmat infinitiivimuodot ovat yleiskielen mukaisia. Esim. "alkaa tekee(n)" on jo ihan eri juttu, koska kyseinen infinitiivimuoto ei kuulu yleiskieleen.
Aivan samalla tavalla "alkaa tehdä" on käytössä vain osassa Suomea. Se, kokeeko "alkaa tehdä" - vai "alkaa tekemään" -muodon oikeaksi, riippuu tosiaan siitä, mistä päin Suomea on kotoisin.
Olen itse kielen ammattilainen (pääaineeni oli suomen kieli), ja tiedän, että tuota sääntöä on jo pitkään pidetty täysin turhana knoppina edellä mainituista syistä.
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[/quote]
Jaa. No kielen ammattilainen minäkin olen. Silti pidän tuota uutta sääntöä turhana ja kirjakielen pilaamisena. Sinun perustelusi mukaan kirjakieleen pitäisi hyväksyä myös muodot mettä, mehtä ja messä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:54"]
Ikävää, kun turhat puhekielisyydet hyväksytään viralliseksi kirjakieleksi.
[/quote]
Tuo ei ole turha puhekielisyys. Mitään järkevää sääntöä sen hyväksymättömyydelle ei sen sijaan ole.
[/quote]
Tuo on puhekielisyys, joka on käytössä vain osassa Suomea. Pitäisikö joku Peräpohjolan murretyyppikin hyväksyä kirjakieleen, koska joku sattuu Suomessa sellaista käyttämään puheessaan?
[/quote]
Ei ole, koska molemmat infinitiivimuodot ovat yleiskielen mukaisia. Esim. "alkaa tekee(n)" on jo ihan eri juttu, koska kyseinen infinitiivimuoto ei kuulu yleiskieleen.
Aivan samalla tavalla "alkaa tehdä" on käytössä vain osassa Suomea. Se, kokeeko "alkaa tehdä" - vai "alkaa tekemään" -muodon oikeaksi, riippuu tosiaan siitä, mistä päin Suomea on kotoisin.
Olen itse kielen ammattilainen (pääaineeni oli suomen kieli), ja tiedän, että tuota sääntöä on jo pitkään pidetty täysin turhana knoppina edellä mainituista syistä.
Ja muuten, yleiskielessä on sellaisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vain hyvin pienille murrealueille. Esim. sanan sisäinen ts-yhtymä (metsä, katso) esiintyy joissain kaakkoismurteissa melko pienellä alueella.
[/quote]
Jaa. No kielen ammattilainen minäkin olen. Silti pidän tuota uutta sääntöä turhana ja kirjakielen pilaamisena. Sinun perustelusi mukaan kirjakieleen pitäisi hyväksyä myös muodot mettä, mehtä ja messä.
[/quote]
Yleiskieli ei ole mikään itseisarvo, mutta sen funktiolla on arvo. Suomen kielessä kielenhuollon taustalla on filosofia siitä, että yleiskieli olisi mahdollisimman selkeää ja helposti hallittavaa. Tätä pyrkimystä ei tue se, että turhia rakenteita koskevia sääntöjä roikutetaan mukana vuodesta toiseen. Mitään perusteluja sille, miksi toinen infinitiivi olisi toista huonompi tai puhekielisempi, ei ole.
Minun perusteluni mukaan mehtä ja messä eivät olisi yleiskielen mukaisia muotoja, koska peusteluni alkaa tekemään -rakenteen puolesta koskevat rakennetasoa, ei sitä, pitäisikö yleiskieleen hyväksyttyä äännejärjestelmää muuttaa. Otin vain tuon ts-yhtymän esimerkiksi siitä, että yleiskieleen todella on valittu vain suhteellisen pienen alueen piirteitä.
Miksi muuten sinusta juuri ma-infinitiivi on puhekielisempi?
Kyllähän nuo alkoi juoksemaan, aloin opiskelemaan, alkoivat lukemaan-muodot kuulostaa todella tökeröiltä, ovat kuulostaneet ja tulevat kuulostamaan.
Samaa tökeryyttä kuin kysyä yhdeltä ihmiseltä kohteliaasti teititellen (mutta aivan virheellisesti) "Joko te olette äänestäneet?". Ja tätäkin kuulee ja näkee sellaisilta ihmisiltä, joiden olettaisi osaavan kieliopin ja kielen oikean käytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai kohta hyväksytään somessa tehtävät ilmot. Surkeaa, mutta näin ne ajat muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole siitä, ettei se olisi ollut suomen kielen mukaista, vaan siitä, että se ei ole kuulunut normitettuun yleiskieleen. Hyvä päätös, se oli täysin turha sääntö.
Hieno päätös! Jäi pois yksi ihan turhanpäiväinen riitelyn aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, kun turhat puhekielisyydet hyväksytään viralliseksi kirjakieleksi.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:54"]
Ikävää, kun turhat puhekielisyydet hyväksytään viralliseksi kirjakieleksi.
[/quote]
Tuo ei ole turha puhekielisyys. Mitään järkevää sääntöä sen hyväksymättömyydelle ei sen sijaan ole. Molemmat infinitiivimuodot löytyvät yleiskielestä, eikä ole muutenkaan tavatonta, että yleiskielessä on rinnakkaismuotoja (esim. rektioiden tai taivutusmuotojen kohdalla).
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:54"]
Ikävää, kun turhat puhekielisyydet hyväksytään viralliseksi kirjakieleksi.
[/quote]
Tuo ei ole turha puhekielisyys. Mitään järkevää sääntöä sen hyväksymättömyydelle ei sen sijaan ole.
[/quote]
Tuo on puhekielisyys, joka on käytössä vain osassa Suomea. Pitäisikö joku Peräpohjolan murretyyppikin hyväksyä kirjakieleen, koska joku sattuu Suomessa sellaista käyttämään puheessaan?