Lue keskustelun säännöt.
Loukkaannuinko turhasta? Tyhjin käsin syntymäpäiväjuhliin.
26.12.2013 |
Miehen sisarus tuli perheineen meille käymään miehen synttärikahveille. Ei tuonut korttia, ei kukkia ei mitään. Lahjoja ei olla ostettuaan ja harvoin juhlapäivinä nähdään. Jotain kortintynkää olisi kuitenkin odottanut...
Kommentit (49)
No mielestäni et loukkaantunut turhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu suhteesta. Jos kutsuisin mieheni perheen meille synttäreitä syömään (meillä ei kahvitella) en odottaisi saavani mitään, koska se koko pointti on siinä yhdessäolossa. Toisaalta jos meidän perhe olisi kutsuttu, niin vietäisiin veljelleni lasten itse tekemä kortti. Sitten kun lapset on isompia, niin luultavasti ei mitään. Eri asia sitten, jos on varsinaiset synttärijuhlat, joihin muitakin kutsuttu, sitten vietäisiin lahjakin. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka toimitaan jos on kutsuttu kylään tai synttäreille joidenkin muiden kotiin, tää on perhejuttu.
Minulla on paljon ystäviä ja luulen että yksi syy siihen on etten vedä hernettä nenään kaikesta. Helpompaa kun hyväksyy et ihmisillä on erilaisia tapoja.
Kumpi on nolompaa, mennä ensimmäistä kertaa toiselle kylään tämän uuteen kotiin ilman lahjaa vai aikuisen ihmisen synttäreille ilman lahjaa?
Eiköhän tässä ole kyse jostain muusta, miehen sisarus ärsyttää sinua jostain syystä ja tästä asiasta sait nyt pontta hänen haukkumiseen. Kritisoitko useinkin hänen tekemisiään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä palstalla vasta tajuan, miten isolla osalla ihmisistä ei ole käytöstavat hallussa.
Olen köyhästä kodista mutta jo lapsuudestani opin, että kylään ei mennä ikinä tyhjin käsin. Ei edes kahville. Usein vietiin kimppu kukkia kotipihasta, jos vaan kahville mentiin. Synttäreille vietiin aina lahja ja perheen lapsille karkkia. Yökylään mennessä tuotiin jo ruokiakin.
En osaisi nyt aikuisenakaan mennä mihinkään ilman tuomisia. Nykypäivänä ei voi enää viedä kotikutoista kukkakimppua tai kahvipakettia mutta kukkakauppoja löytyy, kaupasta saa viiniä, suklaarasioita tms. Hyviin tapoihin kuuluu huomioida isäntäperhe jotenkin. Erityisesti tietysti jos mennään synttärikahveille.
Ei meillä ainakaan perheenjäsenten kesken mitään lahjoja tai tuliaisia viedä kylään mennessä. Jos siis aikuisten synttärit ja vielä jotain välivuosia. Veli perheineen kävi viimeksi minun synttäripäivänä meillä kahveilla, tulivat ihan tyhjin käsin ja mukavaa oli. Edellisenä päivänä taisi soitella että ollaanko kotona jos piipahtavat. Eri asia jos isommat juhlat, joihin tulossa muitakin vieraita, silloin toki lahjat viedään puolin ja toisin. Ollaan kyllä muutamien kaveriperheiden kanssa ihan sovittu että ilman tuomisia käydään kyläilemässä, helpompaa kaikille kun pelisäännöt selvät. Ihan voi sopia nuo asiat kasvotusten niin ei tartte selän takana itkeä ja kyräillä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla alueellisia eroja? Minusta on itsestään selvää että jos kahville mennään varta vasten (olkoon kyse sitten nimipäivistä, synttäreistä tai mistä tahansa "kissanristiäisistä") eikä vaan pikaiseen "ohi mennessä" käydä kahvilla muuten vaan, niin jonkin lainen lahja viedään.
Ja lahja voi olla esim. kukka(-kimppu, joka voi olla luonnosta itse poimittujakin) karkkipussi, ässä-arpa, kahvipaketti, lasten leppäkertuksi maalaama kivi, melkein MITÄ tahansa, ja usein myös jonkinlainen kortti (voi olla itse tehty).
Tyhjin käsin ei mennä, ja yleensä ostetaa jotain ns. parempaa mitä yllä mainitut, nuo nyt listasin tuohon siksi ettei sen lahjan tarvitse välttämättä maksaa mitään/paljoa, kunhan JOTAIN vie, vaikka sitten paketin keksejä tmv.
Jospa opetatte heitä, kun saatte heille kutsun, niin saavutte viemisten kera. Jotkut vain voivat olla niin ymmärtämättömiä, kun ei ole kokemusta. Tai voi olla, että joulu vei heidän kaikki säästöt, eikä rahaa ole siihen kukkakimppuunkaan. Et varmasti tiedä heidän tiliensä saldoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari ihmistä kertoi että jos on ainoa vieras ei tarvitse viedä mitään. Mutta jos muitakin vieraita niin pitä viedä lahja. Mielenkiintoista.
Liittyykö jotenkin laumailmiöihin tai silmänpalvontaan?
Apua, apua... olen usein ostanut lahjan jota ei voi suurieleisesti antaa konkreettisesti käteen...
Erityisesti nettilahjat, vaikka liput jonnekin tai lahjakortti joka menee sähköpostiin ovat hankalia. Tai lehtitilaus. Kukaan muu ei näe että olet oikeasti ostanut lahjan, ellei juhlakalu tee itse asiasta isoa numeroa.
Itken itseni uneen. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapoja on hyvin erilaisia, riippuu niin perheestä ja ystäväpiiristä. Jos menemme tuttaville kylään, viemme jotain. Omille sisaruksille emme yleensä vie, jos on kutsuttu tyyliin aikuisen synttärikahveille. Ei kyllä tulisi mieleeni viedä veljelleni pelkkää korttia, mutta en olekaan mikään "kortti-ihminen" (eikä ole tietoinen, että veljenikään olisi...). Pyöreiden vuosien synttäreille veisin lahjan, muuten en. Jos kyläilemme "muuten vaan", viemme jotain syötävää tms.
Ei meillä ole tapana antaa aikuisille synttärilahjoja (paitsi pyöreät vuodet), emme anna joululahjojakaan muille kuin lapsille. Tuttaville veisin lahjan, sillä jotkut sitä odottavat ja parempi pelata varman päälle, jos ei tiedä toisten tapoja. Joskus nuorempana olin hyvin yllättynyt, kun olin uuden tuttavuuden synttäribileissä ja monet toivat lahjan, omassa ystäväporukassa lahjominen ei ollut tapana vaikka juhlia saatettiin synttäreiden varjolla viettääkin. Onneksi oli viinipullo viemisinä...
Tapoja on hyvin erilaisia, riippuu niin perheestä ja ystäväpiiristä. Jos menemme tuttaville kylään, viemme jotain. Omille sisaruksille emme yleensä vie, jos on kutsuttu tyyliin aikuisen synttärikahveille. Ei kyllä tulisi mieleeni viedä veljelleni pelkkää korttia, mutta en olekaan mikään "kortti-ihminen" (eikä ole tietoinen, että veljenikään olisi...). Pyöreiden vuosien synttäreille veisin lahjan, muuten en. Jos kyläilemme "muuten vaan", viemme jotain syötävää tms.
Ei meillä ole tapana antaa aikuisille synttärilahjoja (paitsi pyöreät vuodet), emme anna joululahjojakaan muille kuin lapsille. Tuttaville veisin lahjan, sillä jotkut sitä odottavat ja parempi pelata varman päälle, jos ei tiedä toisten tapoja. Joskus nuorempana olin hyvin yllättynyt, kun olin uuden tuttavuuden synttäribileissä ja monet toivat lahjan, omassa ystäväporukassa lahjominen ei ollut tapana vaikka juhlia saatettiin synttäreiden varjolla viettääkin. Onneksi oli viinipullo viemisinä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 23:12"]
Loukkaantuiko miehesi? Jos ei, niin sullakaan ei ole syytä loukkaantua - vaikka olisit juhlat järjestänyt, niin juhlakaluahan korteilla ja kukilla kuitenkin muistetaan. Jospa sisko ajatteli, ettei veli ole ikinä korteista tai kukista välittänyt?
[/quote] Sisko?
Loukkaantukaa joo kaikesta prkl. Yks ei saa lahjaa, toinen saa väärän värisen lahjan, yhellä on nimi joulukortissa väärässä paikassa, kolmannen lapset saa väärän hintasia lahjoja. Voi vittu oikeesti nyt mistä te kehitätte näitä ongelmia.
Miksi pitäisi viedä lahja aikuiselle? Miespuolinen henkilö tuskin tykkää kukista, kortilla ei tee yhtään mitään ja lahjat menee kuitenkin väärin eikä kukaan halua mitään krääsää, syötävää tms. Pitääkö mennä 100€ setelin kanssa kahville että kulut tulee kuitatttua?
Totta kai voit loukkaantua, jos kerta oikeasti loukkaannuit. Pitäisikö olla ikään kuin et olisi loukkaantunut, tyyliin ei tässä mitään. Tai, että oikeesti loukkaannuin, mutta "ei voi/saa" loukkaantua. Tunne kertoo miltä tuntuu luota siihen, vaikka muut väittäisivät mitä. Ette saaneet kortti ja se ei tuntunut hyvälle, loukkaanuit. Siinä se. Muut hyväksyköön sen tai olkoon hyväksymättä, se ei ole sinun ongelmasi :)
Jos oli 50-, 60-vuotisjuhlat tai tuota isompia pyöreitä vuosia, silloin voit vähän loukkaantua. Muuten et.
He kuitenkin muistivat syntymäpäivän, koska tulivat kylään. Jopa koko perheen voimin. Minä ilahtuisin siitä.
No mielestäni et loukkaantunut turhasta.