Voiko skolioosi pahentua aikuisiällä?
Eli minulla todettiin skolioosi (alaselässä) ja korsettihoito aloitettiin kun olin 14v. Hoito lopetettiin 16v. koska lääkäri totesi ettei ole hyötyä jatkaa, pituuskasvuni on jo loppunut.
Olen sen jälkeen ohjeiden mukaan pyrkinyt vahvistamaan lihaksia. Nyt viimeisen vuoden aikana selkäkivut ovat vain pahentuneet. Muutama päivänä en ole meinannut päästä edes sängystä ylös ja on hankala löytää asentoa jossa selkää ei särkisi.
Kipua on nimenomaan sillä puolella jonne selkäranka ns. kaartuu (tämän huomaa siis jo vyötärön epäsymmetrisyydestäkin). Kipu luonnollisesti säteilee myös muualle selkään mutta itse kipukohdan huomaan kyllä. On hankala enää löytää esim. nukkuma-asentoa. Kumartuminen sattuu myös ja on jotenkin jäykempää. Ihan ibumaxin turvin ollaan tähän mennessä menty mutta tuntuu että niitäkin saa rouhia laatallisen ja siltikään ei auta.
Muistaakseni tuolloin, kun korsettihoito lopetettiin, asteita oli himpun alle 30.
Mutta itse otsikossa tuli kysymys. Voiko skolioosi pahentua aikuisiällä (olen 29v.) vai oireileeko selässä nyt jokin muu? Voi tietysti olla, että kuvittelen vain mutta minusta selkäranka kaartuu enemmän kuin aikaisemmin (kun siis tunnustelee sormin).
Ja juu, tiedän. Lääkäri olisi varmaan oikea osoite mutta tuskin he muuta tekevät kuin lyövät vahvempia kipulääkkeitä.
Kommentit (11)
Pahenee. Varsinkin, kun tekee ruumillista työtä. Välilevyt kuluvat ja pullistuvat nikamien välistä. Välillä menee niin jumiin, että jalat ei ota alle. Itse olen jäänyt makuulle usean kerran, kun ei pääse ylös ja sattuu niin että vesi vaan tulee silmistä. Ei muuta, kun ambulanssiin ja piikille, niin taas pääsee kävelemään. Särkylääkkeitä on syöty kilokaupalla.
Ikää jo 40v.
D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää.
Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.
Googlella löytyy satoja tutkimuksia, että D-vitamiinin puutoksella on yhteys idiopaattisen skolioosin syntyyn.
Vuonna 2014 Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) suosituksen mukaan D-vitamiinin (kalsidiolin) riittävä pitoisuus veressä on 50 nmol/l. Edelleen IOM toteaa, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestön valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin saannilla.
Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin nyt osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön kalsidioli ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.
"91% skolioosiin sairastuneilla oli merkittävä D-vitamiinin puutos, veren D-vitamiinin pitoisuus oli alle 50 nmol/l"
"Vuoden 2005 tutkimuksessa 40% idiopaattiseen skolioosiin sairastuneella lapsella oli osteopenia (alentunut luuntiheys, joka johtaa osteoporoosiin)."
"Veren D-vitamiinipitoisuuden ollessa 80-100 nmol/l tiedetään estävän osteoporoosia, osteopeniaa ja osteomalasiaa (aikuisten riisitauti) ja riittävän terveen luuston kasvuun."
"Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen (2011) tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos. Lastenlääkäri dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. "
"Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä."
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)
"Odottavan äidin D-vitaminin puuutos näkyy sikiön luuston kehityksen häiriönä jo viidennellä raskauskuukaudella."
"Vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä."
Lähteet:
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
http://www.scoliosisjournal.com/content/9/S1/O45
http://www.easy-immune-health.com/vitamin-d-and-scoliosis.html
http://www.scielo.br/pdf/coluna/v13n4/1808-1851-coluna-13-04-00275.pdf
https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT01103115
http://www.bone-abstracts.org/ba/0002/ba0002P171.htm
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-l%C3%A4k%C3%A4ri.pdf
http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=17852&p_palsta_id=4
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26156737
Jatka selän vahvistamista. Jos menee lukkoon niin pidä taukoa, tee kevyemmin tai vaihda liikkeitä. Venyttely tietysti auttaa. Menee varmasti pahemmaksi jos ei liiku riittävästi.
KÄYTÄTTEKÖ EDELLEEN D-VITAMIINILISÄÄ?
D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, "synnynnäisiin" ryhtivikoihin, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää. Melkoisen kunnioituksen ansaitseva vitamiini siis on kyseessä.
Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.
Veriarvojen perusteella riittämätön D-vitamiininsaanti on kuitenkin yleistä pimeässä Pohjolassa (suomalaisilla n. 40 nmol/l, jos saanti ruuasta on vain 10µg päivässä). Vakava D-vitamiinin puutos on Suomessa talviaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja keski-ikäisistä sekä vanhuksilla ihan kaikilla. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia (100µg/päivä) D-vitamiinivalmisteita. D-vitamiinin vähyys saattaakin olla yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista suomalaisten terveysriskeistä.
Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)
Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.
Uudessa tanskalaisessa seurantatutkimuksessa on nyt havaittu, että matala, alle 50 nmol/l D-vitamiinitaso yhdistyy 2,5 kertaa suurempaan keskenmenon riskiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna yli 50 nmol/l tasoon. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että D-vitamiinilla on keskenmenoja ehkäisevää vaikutusta.
D-vitamiinia tarvitaan raskausaikana selvästi enemmän kuin muulloin.
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/15/ajcn.114.103655.abstract?papetoc
Kolekalsiferoli on mm. kalassa esiintyvä D-vitamiini, jota muodostuu ihossa AURINGON ultraviolettisäteilyn UVB:n vaikutuksesta. D-vitamiini muuttuu maksassa ja munuaisissa aktiivisikseksi metaboliitiksi, joka käyttäytyy hormonin tavoin ja osallistuu elimistön kalsiumin ja fosfaatin säätelyjärjestelmään, johon osallistuu myös lisäkilpirauhashormoni. Lisäksi D-vitamiini vaikuttaa solukalvojen ja hermoston toimintaan sekä lihastoimintoihin. Myös hammasluu eli dentiini on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. D-vitamiinireseptoreita sijaitsee lähes kaikkialla elimistössä. Munuaisissa syntyvä aktiivinen D-vitamiinin muoto, kalsitrioli, vaikuttaa ainakin 2000 geenin ja näiden toimintaan. Solunsisäisiä reseptoreita on lähes kaikissa kudoksissa, mm. sydämessä, aivoissa, luustossa, mahalaukussa, ihossa, eturauhasessa, rintarauhasessa ja suolistossa.
D-vitamiini 40µg päivässä ja leusiiniaminohappoa runsaasti sisältävä heraproteiini 40 grammaa päivässä paransivat raihnaisten vanhusten lihaskuntoa merkittävästi jopa ilman erityistä lihaskuntoharjoittelua.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26170041/
D-vitamiini on ratkaisevassa asemassa, kun elimistö kuljettaa kalsiumia lihassoluihin, jotta ne voivat supistua ja työskennellä. Ilman riittävää D-vitamiinia lihaksissa ei ole voimaa. Kun kalsiumin on vuorostaan aika poistua soluista, jotta lihakset voivat rentoutua, tarvitaan riittävästi D-vitamiinia. Muutoin riskinä on, että lihakset alkavat krampata.
Matala veren D-vitamiinin pitoisuus liittyy lihasten heikkoon kuntoon ja väsymykseen, etenkin ikäihmisillä.
D menee nyt vaan vetään sitä Deetä kitusiinsa.
Ap taas (jokusen viikon tauon jälkeen).
Vyötärö oli epäsymmetrinen jo teini-iässä mutta nyt tunnen huomattavasti selkeämmin selkärangan "mutkan" sormella.
Oikein harmittaa kun hoidon aloittaminenkin kesti silloin aikoinaan. Skolioosi todettiin kun olin 12v. ja meni pari vuotta ennen kuin korsettihoito aloitettiin. Kaksi vuotta myöhemmin se lopetettiin koska todettiin että turha jatkaa kun pituuskasvu loppunut.
Pitänee siis varata aika lääkäriin vaikka tosiaan lopputuloksena on vain särkylääkeresepti.
Säännöllisesti käytävä hierojalla. Pelkkä jumppa ja venyttely ei riitä. Ainakaan minun tapauksessa. Fasettilukkoja saan onneksi itsekin pamauteltua kun taivutan selkää taaksepäin. Olen myös harkinnut jäsenkorjaajalle menemistä.
Voi olla että sulla on mennyt selän epätasapainouksien vuoksi SI-Nivel jumiin tai välilevy oireilee. Itsellä myös skolioosi. Kiropraktikko auttaa.
Huh. Olen tuskaillut aikamoisen kipeän selän kanssa viime aikoina, en ole erityisemmin kiinnittänyt skolioosiini huomiota aikuisiällä, mutta pakko myöntää, on tämä varmaankin juuri sitä. Joka päivä naksauttelen itse fasettilukkoja siitä mutkan kohdalta, muutoin en pysty olemaan ollenkaan. Toiselta puolelta selkärankaa lihakset koko ajan täysin jumissa. En ole saanut mitään korsettihoitoa tms koskaan, en tiedä olisiko kotikuntani pitänyt hoitaa selkäkipujani jotenkin paremmin kun olin lapsi.
Kyllä voi pahentua. Lääkäriin vaan, uskon, että ottavat todesta, kun kerran skolioosia hoidettu kuitenkin nuorena, ja sen päällepäinkin sinusta näkee. Itsellänikin on korsetilla hoidettu skolioosia nuorena, mutta seuranta jo loppunut, ja vaivoja hyvin vähän.