Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kylläpä kasarityyli vanhentaa!

Vierailija
02.02.2014 |

Katsoin just leffan Working Girl, jossa Melanie Griffith täyttää kolmekymmentä vuotta, ja ajattelin että huuhaa, tuohan on lähemmäs viisikymppisen näköinen. Mutta eipä ollut - leffa on vuodelta 88 ja Griffith syntynyt 57, joten ei se oikeasti taida olla tuossa kuin sen 31 vuotta. Uskomatonta!

 

Mahtaako silmä olla vain tälle nykytyylille sokea, kun musta nykyiset kolmekymppiset ovat ihan toisen näköisiä?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin katsoin. Minusta oli ihan simpsakan näköinen, paitsi alussa kun oli se järkyttävän iso tukka. Kovasti tuli oma nuoruus mieleen.

Vierailija
2/5 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Simpsakan joo, mutta ei nyt sentään kolmekymppisen! Se uusi bisnestukka on kauniimpi kuin se ensimmäinen jättitukka, mutta on sekin paljon keski-ikäisemmän näköinen kampaus kuin mitä kolmekymmentä täyttävillä olisi 2+++-luvun leffoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olihan se bisneskampaus kieltämättä vähän tätimäinen, mutta saletisti myös 2000-luvun tyyli vanhenee 30 vuodessa.

Vierailija
4/5 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tuo näytti tanttatyyliltä jo silloin 80-luvulla. Silloinhan tyyli oli kaksijakoinen: oli tää dynastiadallastanttatyyli ja sitten punkuusaaltoromantiikkagootti. OK, olihan sitä paljon muutakin - oli purkkaribättrefolkwannabeet ja olkatoppaukselliset bisneswannabeet keskikokoisen halon kanssa, jota kännykäksi kutsuttiin. Ja oli glitteridiscohileet.

 

Yhteistä kaikille kasarityyleillä taisi olla iso tukka. Punkkareilla pystyyn nostettuna, tantoilla superpermanentattuina a la Margareth tanttojentantta Thatcher.

Vierailija
5/5 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:28"]

No tuo näytti tanttatyyliltä jo silloin 80-luvulla. Silloinhan tyyli oli kaksijakoinen: oli tää dynastiadallastanttatyyli ja sitten punkuusaaltoromantiikkagootti. OK, olihan sitä paljon muutakin - oli purkkaribättrefolkwannabeet ja olkatoppaukselliset bisneswannabeet keskikokoisen halon kanssa, jota kännykäksi kutsuttiin. Ja oli glitteridiscohileet.

 

Yhteistä kaikille kasarityyleillä taisi olla iso tukka. Punkkareilla pystyyn nostettuna, tantoilla superpermanentattuina a la Margareth tanttojentantta Thatcher.

[/quote]

 

Tuota ei saata osuvammin sanoa. 80-luvun lopulla teini-ikään tullutta, villeimmän nuoruuden 90-luvulla elänyttä (note: ne ruskehtavat huulipunasävyt tekivät väärennetyt henkkarit miltei tarpeettomiksi) tää lohduttaakin, kun kovin usein kuulee, ettei muka oo vanhentunut lainkaan tän vuosituhannen puolella :)

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme kaksi