miten pakotetaan 9 vuotias kyläreissulle mukaan?

up

Sanotaaan että nyt lähdetään. Tarvittaessa vaikka sitten kädestä viemällä. Ei tuon ikäisellä juniorilla ole vielä mitään niin painavaa syytä että voisi poiskaan jättäytyä. Periaatteessa en enää 12-13v pakottamalla pakota mukaan. Jos siis kyse jostain muutaman tunnin kyläilystä.

Sulla on epäonnistunut kasvatus. Onnea vaan lasten murkkuikään!

Miksi häntä pitää pakotta? Miksi hän ei haluaa sinne mennä-9vuotias on jo iso saadakseen kunnioittamaan omia tunteita. Siihen on selvästi syy miksi ei haluaa mennä,kannatta kysähtää jotenkiin. Meillä oli täti kenen luokse en koskaan halunnut mennä. Kun mä olin sen hoidossa tai hän oli meillä niin hän mieltyi minuun niin,että aina kosketteli mua tai ehdottii pestä mua tai kylvettä-ja kun se on ollut nainen ja vielä lähisukulainen niin ei kukaan osannu epäillä mitään. Mua kuvottii ja oksettii melkein;tätini oli piilolesbo ja vielä tykkäsi pedofiili-ei se mitään muuta tehny vaan kosketteli ja tykkäsi pestää mua-mä en oo tykänyt yhtään tästä kylvettämisestä!!! Oksettava se oli!!!! Kukaan ei epäillyt hänet ja mä en osannut kertoa kun vain mummolle kerroin kerran ja se uskoi mua niin mummo kyllä sanoi mulle ettei täti terve ole,ja että mummi pese mua tästä lähtien ja isä. Täti sen jälkeen meillä ei paljon käynyt. Sille annettiin ymmärtää että se on väärin se tajusi kyllä-kävi juttelimässä jossain ja kylppärit loppui-se ite välttii sitte kaikki sellaista,nyt meillä on hyvät välit :).

Ei meidänkään 9-vuotias halua enää lähteä esim. tuttavaperheelle, missä kaksi häntä vanhempaa tyttöä. Meillä siis 9v. poika. Poika haluaisi leikkiä mutta murrosikäiset tytöt tietysti eivät enää leiki, joten viimeksi istuivat sitten koko illan kukin puhelimensa ja iPadinsa kanssa. Mitä järkeä? Meillä mies edellyttää, että pojan on tultava mukaan ja kyseisen tuttavaperheen vanhemmat edellyttävät, että tytöt ovat pojan seurana, vaikkakin ovat nettiyhteyksillänsä sitten ihan muiden seurana. Jos me aikuiset olemme kavereita, niin ei lapsemme automaattisesti ole kavereita. En ikinä antaisi lapsen pelailla koko iltaa mutta en tietysti voi määrätä kyseisiä tyttöjä lopettamaan, mitä nyt sitten netissä tekivätkään. Mielestäni meidän 9v. olisi voinut mennä kaverillesi ja me miehen kanssa kahvittelemaan. 

Meillä 9 v. osaa ihan asiallisesti kertoa mihin haluaa tulla mukaan ja mihin ei. Kaikille osapuolille ikävää rahdata mukana lapsi, joka ei halua olla mukana, ja vaikka lapsi käyttäytyy ihan asiallisesti, jotenkin sen kyllä vain huomaa, onko pakotettuna mukaan vai ei.

Huudolla ja lahjonnallahan tuon ikäinen autoon sitten saadaan, kun käydään taisto siitä, tuleeko mukaan vai ei. Sitten onkin kivat fiilikset lähteä kyläilemään, kun kaikki ollaan pahalla tuulella. 

Kai siitä lähdöstä on puhuttu jo ennen lähtöhetkeä? Jos viikkoa ennen lapsi sanoo, ettei halua lähteä ja kertoo syyn, niin voi miettiä, onko lapsen pakko lähteä. Kuinka usein tätä tapahtuu? Vierailetteko viikottain, kuukaisittain kerran vuodessa?

Oudolta tuntuu, että tällaiseen tarvii vierailta kysyä neuvoa. Meillä ainakin lasten kanssa puhutaan, mutta viime kädessä minä päätän. Ja jos ei päästä muuten sopuun, kiristys ja lahjonta toimii:)

Onko ap sanonut, että lapselta kysyttäisiin, haluaako tämä mukaan vai ei? Moni tuntuu käsittäneen niin.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 17:30"]

Siis pitääkö lähteä kylään vain siksi, että oppii sietämään ikävystymistä?

[/quote] Pitääkö kaiken ollavain kivaa?

[/quote]

Ei. Mutta pitääkö kyläilyn olla tylsää?

[/quote]

Joskus se on ja sitä on siedettävä siksi, että se ilahduttaa muita.

Minä vihasin 9-vuotiaana äitini isotädin luona käymistä. Hän oli mielestäni tolkuttoman vanha eikä oikeasti välittänyt tytöistä, pikkuveli vain oli jotain ihmeellistä ja sai kaiken huomion. Aina piti silti lähteä mukaan.

Nyt aikuisena pikkuveli ei muista tästä isotädistä mitään (oli 5v, kun täti kuoli) mutta minä muistan, moniakin asioita ja muistan ennen kaikkea, miten tärkeä tämä täti oli äidilleni ja äiti tädille. Tädin kuoltua äiti sai tädin rasiasarjan, ja nyt olen miettinyt, että en osaisi yhtään laittaa sille mitään arvoa, jos en olisi nähnyt, miten tärkeä äidilleni tämä täti oli. Olen oikeasti iloinen, että jouduin lapsena sietämään sen epämukavuuden, että kerran kuussa istuin tädin luona pari tuntia.

Hiukan isompana, 11-15-vuotiaana, jouduin käymään pappani luona sairaalassa. Ympäristö oli vieras, pappa koko ajan huonovointinen ja oli ahdasta, talvivaatteet päällä jne. Pappa oli sairaalassa viisi vuotta, joten kyllähän siihen lapsi kyllästyi, vaikka pappa olikin alun alkaen äärimmäisen tärkeä minulle. Sitä lapsuuden pappaa vain ei osannut yhdistää siihen makaavaan vanhukseen sairaalassa, joka useimmiten ei tunnistanut minua. Mutta ne hetket kun tunnisti, olivat papalle todella tärkeitä, mahtavia hetkiä. Itse en niistä saanut irti mutta jälkeenpäin olen taas ymmärtänyt, minkälaista iloa ne hetket papalleni toi. Olen iloinen jälleen, että jouduin joka kerta lähtemään mukaan (sain kyllä 15 minuutin jälkeen lähteä sairaalan pihalle).

Elämässä kaikki ei ole kivaa, ja joskus voi olla tylsää. Silti joku voi ilahtua todella paljon, että se vastahakoinen lapsi on mukana.

Minusta tällaiset asiat päätetään etukäteen eikä juuri ennen. Jos lapsi vänkää vastaan useampaan paikkaankin menosta, niin jo paljon ennen pitää tehdä selväksi, pitääkö lähteä mukaa vai ei ja mikä on rangaistus tottelemattomuudesta esim. vaikka se autoon kantaminen tai muiden etuuksien menettäminen. Missään nimessä ei ruveta juuri ennen lähtöä perumaan ja antamaan periksi vain siksi, kun muuten se olisi itselle hankalaa ja epämukavaa. Vanhemmat päättävät, minne lapsen on pakko tulla mukaan eikä sitä päätöstä sitten pyörretä vain siksi, että lapsi laittaa pystyyn kunnon shown.

Jos kyläpaikassa on oikeasti jokin vaikea juttu, jollaiseksi ei lasketa ynseitä teinejä, on ymmärrettävää ettei lapsi halua mennä. Kaikissa muissa tapauksissa hämmästyttää vanhempien heikkotahtoisuus lapsen tahdon edessä. Normaalit keinot vaan käyttöön: kristys, uhkailu lahjonta. Lapsi on osa perhettä ja jos haluaa osansa perheyhteisön tarjoamista kivoista jutuista, saa välillä kärsiä vaikka vähän tylsyyttäkin. 9-vuotiaan olisi ihan hyvä vaikka oppia olemaan aikuisten seurassa yhden kyläreissun ajan vaikka ilman lapsiseuraa.

Noin pienen laåsen tahto on vielä aikuisen takataskussa. Ihan vain sanotaan: tänään meillä on se kyläreissu, laitahan puhdasta vaatetta päälle. Lähdemme tunnin päästä.

Onko sitä lasta pakko raahata väkisin mukaan jos ei halua?

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 16:41"]

Noin pienen laåsen tahto on vielä aikuisen takataskussa. Ihan vain sanotaan: tänään meillä on se kyläreissu, laitahan puhdasta vaatetta päälle. Lähdemme tunnin päästä.

[/quote]

Käytännössä mitä teet jos lapsi sanoo, ettei lähde? ap

Rauhoittavia jugurtin sekaan.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 16:42"]

Onko sitä lasta pakko raahata väkisin mukaan jos ei halua?

[/quote]

sitä mä tässä nyt kyselenkin. ap. ja se kenen mielestä pitää niin varmaan kertoo miten se tapahtuu..

Ilmoitat selkeästi, että hän on liian pieni jäämään yksin kotiin.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 16:42"]

Rauhoittavia jugurtin sekaan.

[/quote]

ei löydy kotoa. ap

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 16:44"]

Ilmoitat selkeästi, että hän on liian pieni jäämään yksin kotiin.

[/quote]

mutta jos lapsi edelleen sanoo, ettei lähde? Miten käytännössä viet lapsen kylään vastoin hänen tahtoaan? ap

Ei meillä kysytä lapselta haluaako hän lähteä mukaan, jos menemme, niin menemme kaikki. Eli ilmoitan, että menemme kylään, valitsemme vaatteet ja hyppäämme autoon. Se on siinä. Ei edes 12 vuotias naputa vastaan vielä, miksi naputtaisi?

Miksi lapsi ei sitten halua lähteä kylään? Onko sieltä epämiellyttäviä muistoja ja kokemuksia? Vai onko vain periaatteesta kysymys eli lapsi määrää muutenkin perheen asioista?

9v osaa jo sanoa haluaako mukaan vai ei. Kai 9v pärjää muutaman tunnin yksin kotona. Osaa laittaa jääkaapista ruokaa mikroon, osaa tehdä voileivän. Ellei ole vanhemmat kantanut kaikkea valmiina nenän eteen.