Teenkö elämäni virheen? Pääsykokeet vs. ulkomaat
Olen lähempänä kolmeakymmentä oleva nuori nainen. Olen opiskellut itselleni ammatin ammattikoulussa ja tehnyt erinäisiä töitä sekä Suomessa että ulkomailla.
Ulkomailta paluu Suomeen oli shokki ja hiljalleen olen siitä toipunut. Kuitenkin sisälle jäi polte lähteä takaisin töihin ja asumaan jonnekin muualle, kuin jäädä tänne Suomeen. Olen haaveillut pitkään matkustamisesta maailman ympäri, vuodesta (tai ainakin muutamasta kuukaudesta Ausseissa, Uudessa-Seelannissa, sinne kun vielä saisin sen työloma-viisumin). Toisaalta, olen aina ajatellut kouluttautuvani lisää. Amk, ehkä yliopisto. Nyt olen aivan solmussa itseni kanssa ja tuntuu etten osaa päättää mitä haluisin tehdä. Pelkään, että olen liian vanha kohta hakemaan kouluihin ja valmistuttuani olisin lähempänä 35v:tä. Ja en tiedä olenko edes lukuihminen. Pääsykokeisiin luku on niin tahmaisi, kun joskus olen pyrkinyt.
Toisaalta, Aussi vuosi ja reissaaminen putkeen pidempään on ollut jo vuosia haaveena. Nyt sille ei olisi mitään estettäkään, koska lopetin työt. Kai aluksi sen takia, että voin keskittyä lukemaan pääsykokeisiin koko kevään. Mutta koko syksyn mietin reissamistakin ja nyt en oikein saa mitään aikaan. Kohta pitäisi alkaa lukea, jos kerta luen tai sitten vain lähteä reissuun.
Antakaa jotain "kylmiä" tottuksia ja vinkkejä, että pääsen tässä eteenpäin... Olen jotenkin ajatellut, että haluisin olla jollain korkeammalla tasolla työelämässä, kuin ihan tavallinen työläinen. Vaan en tiedä onko se vain jokin päähänpinttymä saada joku "hieno" koulutus. Vai palaanko Aussilan ja reissun jälkeen maahan, jossa olin aikaisemmin töissä ja missä tienasin ihan mukavasti tavan amiskin.
Kommentit (54)
Öö, sori mut "lähempänä kolmeakymmentä" ei ole todellakaan mikään "nuori nainen".
Missä hiton prinsessasadussa ihmiset oikein elää nykyään :D
Jep anna mennä jo sinne ulkomaille:)
noinko vain lopetit työt, vaikkei ole suunnitelmaa?
Käyt reissussa. Kun/jos palaat, olet edelleen nuori uudelleenkouluttautumaan!
Mene sinne ausseihin vuodeksi, mutta älä rakastu, mene naimisiin ja hanki lapsia, koska sitten se opiskelu jää. Siis nauti vuosi ausseissa ja palaa tänne opiskelemaan :)
Onko sillä väliä, oletko valmituessasi 35 vai 36-vuotias?
Jos olisin sinä, lukisin pääsykokeisiin ja jos onnistaisi ilmoittaisin lykkääväni opiskelua vuodella. Jos ei tärppäisi, kiertäisin silti maailmaa vuoden ajan ja pyrkisin vuoden päästä uudelleen opiskelemaan.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 15:28"]
noinko vain lopetit työt, vaikkei ole suunnitelmaa?
[/quote]
Ehkä jotenkin huonosti kirjoitin viestini, mutta siis on suunnitelmat olleet. Mutta nyt vain olen alkanut epäilemään, kumpaa haluan; lukea pääsykokeisiin vai lähteä reissuun. Alunperin kai pääsykokeet olivat pääsyy lopettamiseen, mutta vanha matkahaave alkoi kutkuttamaan mieltä. Olen toki kerännyt rahaa säästöön niin, että voisin keskittyä pelkkään lukemiseen koko kevään tai sitten voin käyttää säästöni matkailuun.
-ap
Opiskele ulkomailla? niin minä tein ja en ole koskaan katunut. Katunut olisin jos olisin Suomeen jäänyt!
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 15:36"]
Onko sillä väliä, oletko valmituessasi 35 vai 36-vuotias?
[/quote]
No tuo 35 oli vain sellainen luku. Mutta tarkoitan, että tuskin työnantaja ekana on palkkaamassa noin 35 vuotiasta, joka on juuri valmistunut täysin uuteen ammattiin ilman mitään työkokemusta (paitsi harjoittelut) tältä alalta. Olisin siis hakemassa aivan eri alalle, kun mitä nyt teen työkseni.
-ap
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 15:57"]
Opiskele ulkomailla? niin minä tein ja en ole koskaan katunut. Katunut olisin jos olisin Suomeen jäänyt!
[/quote]
Usko tai älä, mutta sitäkin olen miettinyt. Ei jaksaisi aina uutta pääsykoerumpaa joka kevät ja ehkä kaiken lisäksi turhaan. Tosin opiskelu maksaa tietenkin ulkomailla ja kielitaitoni ei ole erityisen hyvä (englanti). Ehkä siksikin Aussila voisi olla hyvä vaihtoehto. Siellä kenties saisin petrattua kielitaitoa ja voisin hakea kouluun.
-ap
Älä stressaa siitä, minkä ikäinen olet valmistuttuasi. Äitini opettaa ammattikorkeakoulussa ja kertoo, että hänellä on joka vuosi opiskelijoita laajasta ikähaarukasta, viimeisin esimerkki taisi olla että nuorin on juuri ammattikoulusta valmistunut (19v) ja vanhin taas yli neljänkymmenen.
Älä siis hätäile tuota ainakaan! Kerkeät opiskella kyllä, mutta koskaan et tiedä mitä elämä tuo tullessaan - jos nyt matkalle ei ole esteitä, lähde. Voi olla, että muutaman vuoden kuluttua se ei ole samalla tavalla mahdollista ja vaikka uusi elämäntilanne voisikin olla ihana ja onnellinen, voi silti se menetetty mahdollisuus jäädä kaivertamaan.
Mene ja nauti, elät itseäsi varten!
Ehdottomasti ulkomaille ja sieltä kotiin työttömäksi, ammattitaidottomaksi pätkätyöläiseksi! Niin on sadat naiset ennen sinua tehneet, paluumatkassa mukana lapsi tai kaksi. Onhan se kiva vanhainkodissa reissuja muistella, vaikka rahat ei riitä sydänlääkkeisiin.
Mene ausseihin. Tai, ota se koulupaikka vastaan, ilmottaudu poissaolevaksi opiskelijaksi (yliopiston kautta onnistuu helpommin, sinne ei tarvitse aktiivisesti suorittaa opintoja) ja mene ulkomaille sellaisissa pätkissä, että suoritat opintoja välillä täällä Suomessakin.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 16:05"]
Ehdottomasti ulkomaille ja sieltä kotiin työttömäksi, ammattitaidottomaksi pätkätyöläiseksi! Niin on sadat naiset ennen sinua tehneet, paluumatkassa mukana lapsi tai kaksi. Onhan se kiva vanhainkodissa reissuja muistella, vaikka rahat ei riitä sydänlääkkeisiin.
Kiva, siinä kolmenkympin ja vanhainkodin välillä ei varmaan ehdi opiskella? Ja ap:lla on jo ammatti.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 16:05"]
Ehdottomasti ulkomaille ja sieltä kotiin työttömäksi, ammattitaidottomaksi pätkätyöläiseksi! Niin on sadat naiset ennen sinua tehneet, paluumatkassa mukana lapsi tai kaksi. Onhan se kiva vanhainkodissa reissuja muistella, vaikka rahat ei riitä sydänlääkkeisiin.
[/quote]
Toivottavasti ei noin käy kuitenkaan. Ala jolla nyt ole töissä työllistää kyllä taatusti, mutta jaksaako sitä tehdä vielä 30 vuoden päästä, on sitten eri asia. Asunnon olen ostanut ja siinä on tapahtunut erittäin hyvä arvon-nousu erinäisten sattumien vuoksi. Vanhuuden varalla...
-ap
Ei kukaan palkkaa 35 -vuotiasta lapsetonta vastavalmistunutta naista.
Olen itse kerran lukenut koko kevään pääsykokeisiin, mutta en päässyt opiskelemaan..vaikka jäin ihan hyvälle varasijalle. Mua harmitti, että olin tuhlannut niin paljon aikaa johonkin joka ei omalla kohdallani tapahtunut.
Kysy itseltäsi: Harmittaisiko kovasti jos vaan lukisit pääsykokeisiin etkä pääsisi koulutukseen? Entä jos pääsisit koulutukseen ja löytäisit sitä kautta elämäsi rakkauden, saisit lapsia jne. opiskeluaikana? Sitten on vähän vaikeampi - vaikka ei mahdotonta - lähteä pitkälle reissulle.
Sinuna lähtisin nyt reisuun ja katsoisin opintoja myöhemmin.
Hanki yo:n opiskelupaikka ja lähde Australiaan vaihtoon? Opiskelujen aikana ehdit lähteä vaihtoon monta kertaa ja samalla kartutat 'pääomaa', kun et vain hengaile jossain maassa - opiskelupaikan myötä saat valmiiksi jo verkostot kavereita jne.
sä olet yksinäinen nuori ihminen, anna palaa!
hyvää matkaa, se avartaa