Miten perheessänne hoidetaan raha-asiat kun tienataan ihan eri tavalla?

Naimisissa olevilla on Suomen lain mukaan elatusvastuu puolisosta ja yhteisistä lapsista "kykyjensä mukaan", eli enemmän tienaavalla suhteellisesti suurempi vastuu perheen menoista kuin vähemmän tienaavalla. Käytännössä kannattaa järjestää siten että toiset laskut kuuluu aina toiselle ja toiset toiselle puolisolle, siten että menevät sopivassa suhteessa, tai siten että on yhteinen taloustili ja omat tilit erikseen.

Avoparit järjestäköön raha-asiansa miten haluavat. Ei mitään elatusvastuuta puolisosta, ainoastaan omista lapsista.

Mieheni maksaa lähes kaiken, Asumisen, autot, vakuutukset yms, Minä kustannan ruoan, osan matkoista, vaatteet. Ei ongelmia.

Kaikki rahat ovat yhteisiä, yhteinen tili, jota molemmat käyttävät kuin omaansa. Onnellista avioliittoa takana kohta 11 vuotta, eikä meillä ole koskaan ollut "sun ja mun rahoja". Perheessä neljä yhteistä lasta. Itse tienaan murto-osan siitä, mitä puolisoni.

Meillä kaikki rahat ovat käytännössä yhteisiä. Kumpikin tienaa sen minkä tienaa. Aina on laskut maksettu ja se on maksanut, jolla on juuri silloin rahaa. Tarvittaessa tasataan tilejä. Ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Sama talous, yhteiset lapset ja yhteiset rahat. Naimisissa 10v.

Meillä ei ole ikinä ollut ongelmia perheen sisäisten raha-asioiden kanssa. Rahat ovat yhteisiä. Ne muuttuivat yhteisiksi 15v sitten, kun muutimme yhteen (ja kolme vuotta myöhemmin menimme naimisiin). Yhteiset rahat olivat itsestäänselvyys, en muista, että olisimme mitenkään keskustelleet tai sopineet asiasta.

Välillä olen elättänyt miestäni hänen opiskellessaan, hoitaessaan lapsia tai ollessaan työttömänä. Välillä mies on elättänyt minua, kun olen ollut hoitovapaalla. Nyt tällä hetkellä ansaitsemme aika lailla saman verran; miehellä on parempi tuntipalkka, mutta hän tekee osa-aikaa lasten hoitopäivän lyhentämiseksi.

Meillä on omat tilit. Asuntolaina menee miehen tililtä. Ruokaostoksia ja muita maksaa se, joka ehtii käydä kaupassa. Lastenvaatteet ostan yleensä minä. Jos jommaltakummalta uhkaa tili tyhjetä ennen tilipäivää, toinen siirtää sinne lisää omalta tililtään.

Meillä on erikseen tili, jonne olemme vähän säästäneet pahan päivän varalle. Siellä on nyt neljä tonnia, saisi olla enemmänkin, mutta tällä hetkellä emme juuri saa rahaa säästöön. Sieltä otetaan rahaa vain yhteisen neuvottelun jälkeen. Muuten kumpikin saa ostaa sen, mitä tarvitsee. Isommista ostoksista olemme neuvotelleet.

Yhteiset rahat sopivat sopuisille, toisiinsa luottaville ihmisille, jos kummallakaan ei ole uhkapeliongelmia ja kulutustottumukset ovat melko samanlaiset.

tulojen mukaisessa suhteessa laitetaan tarvittava määrä rahaa yhteisille tileille kerran kuussa(toinen on asuntolainatili, toinen käyttelytili) Näiltä tileiltä sitten maksetaan kaupassa ja yhteiset laskut ja lasten menot. Omalle tililleen jäävällä rahalla kumpikinntekee mitä lystää, tuhlaa tai säästää. 

tällä hetkellä molemmat laittavat 70% käteen tulevasta pallasta noille yhteisille tileille, mies 1450 ja minä 2050. 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 18:24"]

tulojen mukaisessa suhteessa laitetaan tarvittava määrä rahaa yhteisille tileille kerran kuussa(toinen on asuntolainatili, toinen käyttelytili) Näiltä tileiltä sitten maksetaan kaupassa ja yhteiset laskut ja lasten menot. Omalle tililleen jäävällä rahalla kumpikinntekee mitä lystää, tuhlaa tai säästää. 

tällä hetkellä molemmat laittavat 70% käteen tulevasta pallasta noille yhteisille tileille, mies 1450 ja minä 2050. 

[/quote]

lisään vielä että jako on sikäli kosmeettinen että kun mulla

väistämättä jä

enempi rahaa säästöön niin saatan maksaa sitten jonkun yhteisen ulkomaanmatkan tms kerran vuodessa niillä 'omilla' säästöilläni. Ihan reilua minusta koska jos en tee niin niin sitten ei ole varaa

matkustaa.

Ollaan avoliitossa ja yhteensä tienataan niin vähän, että hädintuskin tullaan toimeen. Mies saa silti käteen vain noin neljänneksen siitä, mitä minä.

Meillä minä maksan käytännössä kaikki laskut ja lainat.

Mies ostaa perheelle pari kertaa kuussa ruokaa ja maksaa muut omat kulunsa sillä rahalla, minkä saa (640 e/kk käteen)

Minä ostan ruuat pääsääntöisesti. 

Välillä harmittaa, kun mies ei maksa mistään mitään, mutta toisaalta mulla on myös pääomatuloja, joiden hankkimiseksi minun ei ole tarvinnut laittaa tikkua risttin, joten koen sen olevan reilua, että maksankin enemmän.

Me laitetaan molemmat puolet tienesteistä yhteiselle tilille, sieltä maksetaan asumiskulut, netti, lapsen harrastukset jne. 

Omat laskut ja kulut maksetaan omilta tileitä ja se, jolla on rahaa, maksaa ruokakaupassa, ostaa lapsen vaatteet yms.

Mies töissä, mä opiskelen.

Minä tienaan kaksi kertaa enemmän kuin mieheni. Meillä on omat tilit ja niiden lisäksi yhteinen tili. Kumpikin maksaa puolet asuntolainasta (500 €/nokka) ja sitten laitetaan yhteiselle tilille 1500 € kuussa, siitä maksetaan laskut, ruuat, bensat, lapsen kulut ja muut perheen yhteiset menot. Tuo 1500 € ositetaan niin, että minä laitan tonnin ja mies 500. Loput jäävät kummallekin omalle tilille. Omista rahoista maksetaan esim. omat harrastuskulut, oman suvun lahjat jne.

Lapsilisät menevät lapsen tilille odottamaan jotain suurempaa ostosta (kalliimpia joululahjoja, liukumäkeä, jotain kylpyläreissua joka tehdään lapsen kanssa, luokkaretkeä, kaverisynttärilahjoja, tablettia tms.).

Minä siirrän omasta osuudestani vielä erilliselle säästötilille sukan varteen.  Minulle kertyy säästöjä hyvin, mutta mies on kova tuhlaamaan. Jos meillä ei olisi yhteistä tiliä, jolla maksetaan juoksevat menot, joutuisin aina maksamaan kaiken, koska miehen tili hupenee nopeasti ties mihin lottoihin ja hampurilaisiin ja levyihin ja omiin harrastuksiin.

Meillä on pelkästään yhteisiä tilejä. Samoin kaikki rahat ovat yhteisiä. Ei siis erotella mitään sun ja mun juttuja. Lähes koko yhdessäoloaikamme mies on tienannut huomattavasti enemmän kuin minä (olen ollut hoitovapaalla, opiskelemassa jne).

En osaisi kuvitella, että pitäisi rätnätä jotain "sun" ja "mun" rahoja. Olemme käyttäneet myös molempien vanhemmiltaan saaneet ennakkoperinnöt yhteisesti.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 18:16"]

Naimisissa olevilla on Suomen lain mukaan elatusvastuu puolisosta ja yhteisistä lapsista "kykyjensä mukaan", eli enemmän tienaavalla suhteellisesti suurempi vastuu perheen menoista kuin vähemmän tienaavalla. Käytännössä kannattaa järjestää siten että toiset laskut kuuluu aina toiselle ja toiset toiselle puolisolle, siten että menevät sopivassa suhteessa, tai siten että on yhteinen taloustili ja omat tilit erikseen.

Avoparit järjestäköön raha-asiansa miten haluavat. Ei mitään elatusvastuuta puolisosta, ainoastaan omista lapsista.

[/quote]

Tulkitset lakia aina avarasti. Käytännössä puolisolla ei ole elatusvelvollisuutta niin kauan kun toinen puoliso on kykenevä itse elättämään itsensä. Mitään "enemmän tienaava maksaa enemmän -systeemiä ei oikeasti lain näkökulmasta ole vaan kykyjensä mukaan tarkoittaa sitä, että vaikka ei halua töihin, ei voi vaatia toista elättäjäksi.

Omat rahat, omat tulot ja omat menot. YLi 20 vuotta oltu yhdessä eikä kertaakaan ole edes pohdittu mitään muuta systeemiä. Yhteiset menot on helppo jakaa puoliksi ja omista menoista kumpikin huolehtii itse.

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi miehen täytyy maksaa naisen ostosmania tai miksi naisen tulee osallistua miehen kotiteatterikuluihin.

Kun olemme yhteisen elämän päättäneet jakaa, jaamme sen kaikilta osa-alueilta. Perhe on yhteinen, koti ja autot yhteisiä, ruoka ja vessapaperi yhteistä, hankinnat yhteisiä, tilit ja rahat yhteisiä. Kumpikaan ei harrasta tai ostele mitään älytöntä.

en voisi kuvitella eläväni puolison kanssa, jos emme näkisi raha-asiota samalla tavalla. Niin (valitettavan) iso osa elämää se kuitenkin on.

Täysin eri tilit ja eri laskut. Tienaan 2x enemmän kuin mieheni, ja vastuut menoista onkin jaettu niin, että maksan n.2/3 (eli asumisen laskuineen, vakuutukset, omat ja lasten hankinnat) ja mies vastaa autosta ja ruoasta. Lomamatkat maksamme puoliksi. Järjestelmä on toiminut hyvin kohta 20 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 18:48"]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi miehen täytyy maksaa naisen ostosmania tai miksi naisen tulee osallistua miehen kotiteatterikuluihin.

[/quote]

Minusta, jos ollaan yhtä perhettä ja etenkin jos on lapsia, pitäisi olla myös yhteinen elintaso. Eikä niin, että paremmin ansaitseva voi ostella itselleen kaikenlaisia turhia luksusvehkeitä, samalla kun huonommin palkatulla ei ole varaa uuteen talvitakkiin, jos vanha alkaa prakata saumoista. Ja miten silloin ratkaistaan ne tilanteet, kun toinen vanhempi on kotona lasten kanssa ja saa sen seurauksena vähemmän rahaa, huonomman urakehityksen ja huonomman eläkkeen?

Mies maksaa lähes kaiken. Olen opiskelija ja tällä hetkellä hoitovapaalla (hoidan siis kahta lastamme kotona). Omia säästöjä käytän toki myös, mutta miehen tuloilla me oikeasti eletään. Aika maltillisesti kulutetaan rahaa (miehelle kertyy siis ihan hyvin säästöjäkin), isommista hankinnoista sovitaan yhdessä. Hyvin on toiminut meillä, eikä mieskään vaikuta kärsivän. Hyvin todennäköisesti valmistuttuani tienaan taas puolestani miestä paremmin.

Mua aina ihmetyttää nämä, jotka sanovat "laskut maksaa se, jolla on rahaa". Mitäs kun kummallakin on rahaa? Mulla tilillä 12000,- ja miehellä 7000,-. Minäkö maksan niin kauan, että tileillä on saman verran?

Meillä mies ei suostu yhteisiin rahoihin. On seurusteltu pari vuotta ja käytännössä asutaan yhdessä eli olen usein miehen luona, mutta kaikki puhe yhteisistä rahoista teilataan heti. Olen opiskelija, mies opiskelee ja käy töissä, joten hän tienaa enemmän ja sanoo, että ei halua minun olevan kanssaan rahan takia vaan siksi, että pidän hänestä. Siksi hän ei ymmärrä, miksi maksaisi minulle siitä, että olemme yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 18:48"]

Omat rahat, omat tulot ja omat menot. YLi 20 vuotta oltu yhdessä eikä kertaakaan ole edes pohdittu mitään muuta systeemiä. Yhteiset menot on helppo jakaa puoliksi ja omista menoista kumpikin huolehtii itse.

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi miehen täytyy maksaa naisen ostosmania tai miksi naisen tulee osallistua miehen kotiteatterikuluihin.

[/quote]

Kaikilla naisilla ei ole ostosmaniaa ja kaikki miehet ei törsää kotiteattereihin. Yhtä idiootti kommentti, kuin että minä sanoisin, etten ole koskaan ymmärtänyt, miten jotkut pariskunnat jaksaa laskea jokaisen pyykkäämänsä vaatteen ja vertailla saldoa, kumman vuoro on ostaa pyykinpesuainetta.