Miksi kaikesta pitää valittaa?
Ihmettelen ihan vilpittömästi, miksi suurin osa tuntemistani ihmisistä valittaa lakkaamatta. Melkein kaikesta. Joka asiassa on jotain ikävää, ja ne ikävät puolet kaivetaan esille oli ne miten vähäpätöisiä tahansa. Positiiviset asiat ohitetaan olankohautuksella ja jankutetaan ja kitistään ikävistä asioista ihan loputtomasti.
Tajuaako nämä valittajat ollenkaan, miten ikävää seuraa he ovat? Miksi pitää yrittää pilata muiden hyvä tuuli turhalla kitinällä? Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa mistään, koskaan, kannattaa varmaan jäädä kotiin odottamaan kuolemaa ja antaa muiden elää elämäänsä onnellisena.
Kommentit (8)
Eivät he tajua, kuinka ikävää seuraa ovat. Moni tuntuu pikemmikin luulevan olevansa hyvinkin arvostettu ainaisen narinansa kanssa. Luulee meidän muiden arvostavan, kun yksi sentään osaa puuttua epäkohtiin. Tosin hän ei niihin puutu muuten kuin ruikuttamalla. Tekemisvastuu kuuluu hänen mielestään "jollekin muulle". Yritän parhaani mukaan vältellä kontakteja tällaisten kitisijöiden kanssa.
Mut jos joku ei valita ja kitise, sitä syytetään että se esittää onnellisempa kuin onkaan. Väitetään että se kertoo puolitotuuksia ja teeskentelee, että menee paremmin kuin oikeasti menee, rakentaa kulissielämää jonka takana todennäköisesti on keikki maailman surkeudet ja hirveydet. Näin ainakin palstalla saa lukea.
Kyseessä lienee vanha kulttuurinen ilmiö, kateus ja sen välttely. Sitähän sanotaan, että kel onni on, se onnen kätkeköön. Muuten joku katsoo pahalla silmällä ja piru vie kaiken hyvän.
On lapsellista olla tyytyväinen. Valittaminen nostaa statusta.
Mä olen havahtunut monesti tuohon, että vain valitan. Kaikista pahinta on se, ettei ole oikeasti edes mitään syytä valittaa. Sillon aina ryhdistäydyn ja päätän lopettaa valittamisen ja ajattelemaan positiivisesti. Sitten taas jossain vaiheessa huomaan olevani valittajien kuningatar.
Oikeasti niillä ihmisillä, jotka eivät takerru aina negatiivisiin asioihin, on paljon parempi elämä. He iloitsevat kaikesta ja jos jotain ikävää sattuu, murehtivat sitä hetken, tekevät asian eteen jotain ja unohtavat sen ja jatkavat taas positiivisina eteenpäin. Tälläisillä ihmisillä on yleensä kadehdittava elämä. He saavat kaikkea aikaan ja tekevät kaikkea kivaa, kun aika ei mene vitutuksessa mököttämiseen ja valituksen aiheiden hakemiseen.
Rasittavimpia on ne jotka valittavat valittajista ihan ulkopuolisille ihmisille joilla ei ole valitusongelmaa. En jaksa, mua ei kiinnosta. Yritän rakentaa elämäni positiivisten asioiden ympärille, otan etäisyyttä valittajiin ja etenkin ventovieraista valittajista valittajiin.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 11:49"]
Ihmettelen ihan vilpittömästi, miksi suurin osa tuntemistani ihmisistä valittaa lakkaamatta.
[/quote]
Olisikohan syytä jo sunkin katsoa peiliin ja miettiä, että onko asia oikeasti noin. Ehkä sun korvat tulkitsee valitukseksi paljon sellaistakin puhetta mikä ei ole valitusta vaan vain keskustelua asioista. Tuon lisäksi voit kysyä itseltäsi myös, että miksi hakeudu sellaiseen seuraan, jota et koe hyväksi.
Ei vika kaikkeen ole aina muissa.
Suomalaiset ovat tunnetusti valittajakansaa ja tämä oikea kietojen maa. Älä astu nurmikolle on sentään kai jo mennyttä maailmaa, toivon.
Ristiriitainen aloitus: valitat siitä, että muut valittavat.