Miten vaikuttaisi 2-v lapsen elämään, jos mä kuolisin nyt?

ei varmasti mitenkään positiivisesti ainakaan.

Siis oman lapsesi? Riippuu suhteestanne, hänen muista ihmissuhteistaan, kuolintavastasi, hänen saamastaan tuesta, hänen ominaisuuksistaan. Mahdoton siis vastata. Oma lapseni on selvinnyt upeasti isänsä varhaisesta kuolemasta huolimatta.

Omasta lapsestani kyse. 

Ap

Oletko itsetuhoinen? Hae apua itsellesi, hyvä ap.

En ole oikein keksinyt sellaista apua, josta hyötyisin. En oikeastaan osaa puhua asioistani.

Ap

jos tilanne menee todella pahaksi, lupaathan, että soitat ensin kriisinumeroon/hälytyskeskukseen...?

Itsemurha on kaikkein kamalin tapa lapselle menettää vanhempansa. Lapsi miettii loppuikänsä, mikä hänessä on vikana. Ap, hae apua.

Mä oon joskus soittanut tuohon kriisinumeroon. Hankalaa se on apua hakea, kun ei osaa puhua asioistaan. Käy se apu vähän rankaksi itselle.

Ap

Soita huomenna terveyskeskukseen ja sano, että olet itsetuhoinen pienen lapsen äiti ja tarvitset välittömästi apua. Ei sun tarvitse sanoa siinä puhelimessa muuta.

Nyt voi tuntua älyttömän raskaalta, mutta sä selviät. Lapsesi ja itsesi takia. Elämässä tulee vielä hienoja hetkiä, vaikka nyt ei siltä tuntuisikaan.

Kuulostaa siltä että olet solmussa tunteidesi kanssa. Oletko lukenut itsetuntemukseen tai tunteisiin liittyvää psykologista kirjallisuutta? Itseäni kirjojen lukeminen auttoi todella paljon kun olin itse solmussa.

Kyllä se lapsi tulee siitä loppuelämänsä kärsimään  äitiä ikävöimään ja todellakin

miettii, mikä hänessä on vikana, miksei äiti halunnut elää hänen kanssaan

Mä en usko sieltä terveyskeskuksesta saatavaan apuun. Mitä ne oikeasti niillä resursseilla voi mulle tehdä? Pumpata lääkkeitä, mutta kun saatan olla raskaana. Mä en osaa tuota apuhommaa, kävin kolme vuotta terapiassa joskus ja vittu mitä paskaa se oli. Ei musta enää ole siihen.

Ap

Tulta päin sisulla nyt kuule vaan, nyt sinulla on ahdistuksesi myötä mahdollisuus kohdata myös pelkosi sekä oma itsesi, oppia tuntemaan itsesi paremmin konstilla tai toisella. Itsemurha on pakenemista ja olet sentään vastuussa lapsesi hyvinvoinnista ja sen myötä myös itsesi. Toivon Voimaa ja Rakkautta sinulle.

Lapselle äidin kuolema on niin suuri menetys - äiti kun yleensä on se lapsen tärkein ihmissuhde - että se tuottaa suuren trauman ja turvattomuuden, jota on vaikea terapiallakaan korjata myöhemmin. Jotta yrittäisin sinuna etsiä apua tilanteeseeni ja tunteisiini, jos lääkitys auttaa niin hyvä. Se että oletko raskaana voidaan helposti testata. Vaikka et usko terveyskeskuksen apuun, hae silti apua, sillä se että yrität selviytyä itseksesi on vielä huonompi vaihtoehto. Vaikka sitten niin, että lapsi on jossain sijaishoidossa sen aikaa tai mikä muu tahansa on lapselle parempi kuin se että hän menettää äitinsä kokonaan. 

En minäkään ole ikinä luottanut terveyskeskuksen apuun tai psykologeihin, itse terapioin itseni kirjojen avulla takaisin valoon.

Ei ole sisua, ei ole energiaa, mistä ammentaa. Pakenisin oikein mielelläni, arveluttaa vain, mitä se tekisi lapselle. Jos ei häntä olisi, niin mikään ei pidättelisi.

Ap

Onko sinulla ketään läheistä ihmistä jonka kanssa pystyisit puhumaan pahasta olostasi?

Onko sinulle tapahtunut jotain sellaista joka saa sinut noin pahoinvoivaksi vai onko se jotain muuta? Etenkin alle 3-vuotiaan lapsen perusturvallisuuden kehittymisen kannalta oman vanhemman menettäminen olisi paha juttu.

...eihän 2-vuotias vielä edes ymmärrä mitä tarkoittaa että joku kuolee, kuinka kukaan osaisi hänelle sitä edes selittää. Hänen näkökulmastaan äiti vain lähtisi pois ja hylkäisi hänet mikä olisi tosi surullista. Pieni lapsi hahmottaa oman olemassaolonsa pitkälti vanhempiensa kautta, se on vielä niin vahva symbioosi. Toivon todella että jaksat tästä vielä eteenpäin. En tiedä oletko ateisti mutta itseäni rukoileminen on pahoina hetkinä auttanut, samoin meditointi, sisäisen rauhan ja rakkauden tunteen löytäminen. En siis ole mikään uskis vaan ihan vaan muuten uskon omalla tavallani korkeampaan.

Itkeminenkin auttaa, pahinta ahdistuksessa on se jos ei kykene päästämään huonoa oloa itkun avulla ulos.