Mikä avuksi siihen, kun uskon olevani ei pidetty ihminen :-(
Mieheni hokee minulle että asia ei ole noin, että olen oikeasti hyvä ihminen, josta ihmiset tykkäävät. Miksi silti kuitenkin koko ajan tunnen olevani ulkopuolinen, josta kukaan ei tykkää?
Kommentit (7)
Taatusti jotkut tykkää, mutta jotkut eivät. Niin se on kaikilla. Keskity niihin ketkä tykkää, sekä siihen mitä miehesi sanoo. Se epäilemättä on ihan totta, koska hänhän sinut parhaiten tuntee.
Aika rasittavaa, jos jankutat tuota miehellesi.
Ei kaikki tykkääkään kaikista. Hyvä, jos edes joku tykkää susta. Lisäksi kehottaisin muistamaan, että jonkun käytös voi johtua ennemminkin hänen omista ongelmistaan kuin siitä, että sussa olisi vikaa.
Mä luulen kanssa, että sulla on jostakin syystä huono itsetunto. Mullakin oli nuorempana. Aika hyvin se parani lähihoitajakoulussa, usko tai älä.
Nykyisin mulle on ihan sama, jos joku musta ei tykkää - olen kuitenkin hyvä, kiva ihminen ja se riittää minulle.
Hei aloittaja, mulla on ihan sama! "Kivaa" kun on kohtalotoveri. Mulla on aina ollut näin tai siis jostain 12-15 vuotiaasta ja olen nyt 40v. Aika raskasta tää on. Yritän ymmärtää, että ei kai mun pidä olla täydellinen ja että kaipa minustakin nyt voidaan pitää, mutta ei. Sisimmässäni minun on hyvin vaikea uskoa ja ajatella näin. Tämä on surkeaa.
En ole enää vuosiin käyttäytynyt huonosti (joskus käyttäydyin, olen analysoinut sen johtuneen äidistäni, joka oli sadisti) mutta en silti luota itseeni ihmisten seurassa.
Pelkään aina, että olenkin jonkun mielestä käyttäytynyt hyvin loukkaavasti ja että tämä ihminen antaa minun kuulla siitä ja loukkaa erittäin paljon minua, joka en ole tarkoittanut mitään pahaa, eikä toinen tahdo tätä uskoa, ja sitten ollaan hirveässä pattitilanteessa, joka ei ratkea KOSKAAN.
Ja siitä tulee iso onhelma, jos kyseessä olisi ihminen, jota ei oikein voi paetakaan, kuten työkaveri tms. :( Nuorena mulla aina oli sellaisia ällö-tyyppejä, joita en halunnut nähdä... Enää ei ole ollut, mutta enpä ole kenenkään aidosti tuntema (paitsi mieheni) joka myös sanoo, että en ole paha ihminen. En olekaan, mutta en itse usko sitä kuitenkaan. :/
Hitto, että tää välillä harmittaa!
Koko tässä maailmassa on vain yksi ihminen jolla on väliä, pitääkö hän sinusta vai ei.
Se henkilö olet sinä itse.
Opettele nauttimaan itsesi seurasta, itsestäsi. Aloita aamusi hymyilemällä peilikuvallesi, opettele aamurutiinit jotka antavat sinulle nautintoa. Toteuta unelma, matka tai kielen opettelu, tai taulun maalaaminen.
Mieti millaisesta ihmisestä pidät. Hymyileekö tämä henkilö? Onko hänellä hyvä ryhti? Katsooko silmiin puhuessanne? Tervehtiikö ja kiittääkö?
Uskaltakaa. Kokeilkaa. Muuttakaa suuntaa jos ei tuntunutkaan hyvälle. Löytäkää itsenne.
Ala harjoittamaan parempaa itsetuntoa