Mitä annat isällesi isänpäivälahjaksi?
Itse en ole moneen vuoteen antanut mitään "krääsää" vaan jotain mistä isä on puhunut tai mistä todella tykkää.
Tänä vuonna vien kukkakimpun isän lempparikukista ja kasan isoja tuoreita itse tehtyjä korvapuusteja.
Tiedän, että isälle ei tarvtse viedä mitään, hänelle riittää se että menemme pojan kanssa käymään ja saa molemmilta ison halauksen.
Kommentit (19)
Isäni on kuollut.Käyn hänen haudallaan joka isänpäivä .
ä
En mitään. En ole koskaan tavannut isääni. Sitä paitsi hän on jo kuollut enkä ole toistaiseksi löytänyt hänen hautaansa. Jos löytäisin, niin voisinpa viedä yhden kukkasen.
En mitään, koska en ole ikinä edes tavannut häntä. +30 v ikäisenä alan luopua jo toivosta, että ikinä tapaisinkaan, koska ei isäni ole osoittanut mitään mielenkiintoa, vaikka olen pari kertaa yrittänyt ottaa kontaktia. Elarit on kuitenkin ilmeisesti maksanut kuten kuuluu, mutta mitäpä se minua lohduttaa. Yh:n lapsena elämäni ei ollut niin kovin hohdokasta 80-90-luvuilla. Kontaktin ottamisen suhteen pallo on nyt isälläni. Soittakoon hän ensin minulle, jos kiinnostaa. Oman isättömyyteni olen oppinut sulattamaan jotenkin, mutta surettaa, ettei lapsellani ole ketään, jota kutsua ukiksi. Miehenkin isä on jo kuollut. Ehkä jonain päivänä joudun vastaamaan lapseni kysymykseen, että missä hänen ukkinsa on, kun ei ole edes yhtään valokuvaa, jota näyttää...
En mitään, mun isä kuoli jo liki 20v. sitten
Kirjan ja lapsen tekemän kortin. Niin kuin joka vuosi :)
En mitään. Soitan isälleni, kuten myös vaarilleni, lapsen ollessa mukana puhelussa. Sen sijaan annamme yhdessä lapsen kanssa miehelleni, eli lapsen isälle lahjan ja viemme aamupalan sänkyyn. Sekä myöhemmin päivällä viemme hänet ylelliselle päivälliselle.
Lapseni isälle tyynynpäällisen jossa lapsen kuva. :) Papalle kännykän kuoret jossa lapseni kuvalla :)
En ole koskaan ymmärtänyt mitään isänpäivälahjoja. Miksi aikuinen ihminen tarvitsee tavaralahjoja siitä, että on onnistunut lisääntymään? Eikö yhdessäolo perheen kanssa ilman tavarahössötystä ole paljon tärkeämpää? Lapset askartelevat kortit ja juodaan kakkukahvit yhdessä. Tai muuten tehdään jotain mukavaa yhdessä. Ällöttää tämä nykyajan materialismi. Jos isä tarvitsee uudet kalsarit tai partakoneen, hän osaa ostaa ne itse.
[quote author="Vierailija" time="05.11.2013 klo 17:45"]
En ole koskaan ymmärtänyt mitään isänpäivälahjoja. Miksi aikuinen ihminen tarvitsee tavaralahjoja siitä, että on onnistunut lisääntymään? Eikö yhdessäolo perheen kanssa ilman tavarahössötystä ole paljon tärkeämpää? Lapset askartelevat kortit ja juodaan kakkukahvit yhdessä. Tai muuten tehdään jotain mukavaa yhdessä. Ällöttää tämä nykyajan materialismi. Jos isä tarvitsee uudet kalsarit tai partakoneen, hän osaa ostaa ne itse.
[/quote]
No osaa toki ostaa itse, mutta minkä sille voi kun on niin mukava muistaa rakkaita ja läheisiä ihmisiä? Jos sinä haluat hörpätä vain kahvit, niin anna meidän muiden hörpätä ne kahvit ja viedä jotain kivaa. :)
Ostin lahjakortin jäsenkorjaajalle :)
Minusta isänpäivä on ihana päivä!
Ei tartte ostaa krääsää mutta kyllä voisin ostaa isälle partakoneet jos sellainen olisi ollut joskus toiveena.. :)
Isäni ei pidä juhlien krääsäpuolesta. Ja minua taas harmittaa jos antamani lahja menisi myyntiin joten koitan kunnioittaa lahjan saajan ideologiaa. Eli minun isälle vaikka jotain kokemusta tai vaan läsnäoloa. Kortit sellaisenaankin riittää hänelle mutta minä taas koitan tehdä jotain hänelle. Jo pikkutyttönä hän iloitsi jos sai jotain omatekemää; vaikka silmukat tippuu sukasta tai varret olisi sukasta eripituiset niin se on isälle tärkeämpää kuin se että ostaa kalliit sukat.
Ostimme äidin kanssa yhdessä isälle uuden älypuhelimen. Hän on toivonut sitä jo kauan mutta ei ole raaskinut vielä ostaa.
Viikonloppuna vien vielä mennessäni pullon jotain vähän parempaa konjakkia.
Olisi aikanaan minunkin isälleni korvapuustit kelvanneet hyvin lahjaksi :)
Minäkin olen leiponut lahjaksi leipää ja tarjonnut meillä ruuan tai kahvit.