Miten mutismista paranee?

nueologian ja psykiatrian yhteistyötä. Syitä kun on useampia.

Minulla 12 vuotias sisko jolla mutismi. Ei hoideta enää milläänlailla. Eikä kukaan ole mitään syytä keksinyt mik´si hänellä se on.

Tai olisko sillä sellainen, että puhuu vain jos häntä kohdellaan/lähestytään juuri tietyllä tavalla? Esim. ei liian äkkiä tai ei punaisissa vaatteissa tms.?

kapea-alaisempaa vaikeutta hahmottaa sosiaalisia tilanteita? t. 7

potkimaan hyviä työntekijöitä pois hyvin menestyvistä yrityksistä... Tai paremmin kuin joku täysin moraaliton vasemmistopoliitikko joka väittää olevansa köyhän asialla, mutta todellisuudessa kahmii rahaa köyhän taskusta omaansa.

t. 7

Jatkossa sosiaalinen elämä pelottaa, miten tulee pärjäämään.

Muistan lapsuudesta yhden kaukaisemman sukulaistytön, jolla mutismi. Puhui vain oman perheensä kanssa eli ei esim koulussa, vaikka kävi tavallista koulua.



Minulla ei ole mitään tietoa hänen hoidostaan tms, mutta kerran parikymppisenä törmäsin häneen ulkomaanmatkalla ja hän tervehti ja jutteli muutaman sanan (hiljainen, mutta ihan " tavallinen kohtaaminen" ). On perustanut perheen ja työskentelee hierojana. Työkaverini on tavannut aikuisiällä ja luonnehti hierojaansa mukavaksi, aika hiljaiseksi. Ei puhunut mutismista mitään.

Eli hyvin on ainakin hänellä elämä mennyt, lapsia taitaa olla kaksi.

Tyttö puhui normaalisti oman perheen kesken, muttei ollut koskaan puhunut esimerkiksi koulussa. Kyseiselle tytölle aloitettiin lääkitys ' ujouteen' ohjelman lopussa pystyi jo kuiskaamaan opettajalleen.

On normaalissa koulussa kutos luokalla. Ei ole lyönyt päätään tms. Hänellä on kolme vanhempaa sisarusta eikä äiti ole kohdellu häntä sen huommin kuin meitä muitakaan,joten ei sekään voi syy olla (on siis oikein hyvä äiti) .Terapiassa kävi olikohan nelisen vuotta minkä jälkeen se loppui. Siellä viimeiset vuodet puhui normaalisti. Muille aikuisille ei meidän perheen lisäksi ole koskaan puhunut. Ei edes mummoille ja ukeille. Yksi hyvä kaveri on. Tämä jaksoi aikanaan tulla " väkisin" leikkimään eikä välittänyt vaikkei siskoni vastannutkaan. Muutaman kuukauden jälkeen alkoi puhumaan tälle kaverille. Muut lapset kun aika pian kysyvät että:mikset vastaa/puhu tms. Tämän jälkeen puhumattomuus on satavarmaa.

vapautta olla oma itsensä ilman kyseenalaistamista?

Koulussa vaikuttaa varmasti myös se että on paljon ihmisiä. Eli ei puhu kenellekkään. Viimeisen vuoden ajan on yhden luokkakaverin kanssa tehnyt niin että toinen puhuu ja siskoni vastaa kirjoittamalla paperille. Onneksi ei ole joutunut kiusatuksi koulussa, vaan kutsutaan synttäreille yms. puhumattomuudesta huolimatta.

Vierailija:

vapautta olla oma itsensä ilman kyseenalaistamista?