miltä teistä on tuntunut kun teininne alkoi seurustella?
Kommentit (8)
Ihan kivalta, lasten isä oli jättänyt tosi tylysti koko perheen vain pari kuukautta aikaisemmin ja tyttö löysi tosi mukavan poikaystävän, helpotti kun ainakin tytöllä on joku rakas, jonka kanssa puhua vaikeistakin asioista.
Samoin poika on tuonut kotiin tosi herttaisia tyttöjä.
Ihan ensimmäinen ajatus oli, että nytkö jo, vaikka itse aloin seurustella vielä nuorempana. Mutta pääsääntöisesti on tuntunut oikein mukavalta ja olen onnellinen että tyttäreni on löytänyt niin kivan poikaystävän.
Olin todella iloinen. Tyttöä syrjitty omalla paikkakunnalla, mutta löysi kaupungista musiikkiharrastuksen parista itseään hieman vanhemman mutta todella mukavan pojan. Tyttö oli 16, poika 19. Vaikka tuosta onkin jo aikaa eivätkä enää seurustele, ovat silti hyviä ystäviä. Olin ja olen edelleen todella iloinen tyttäreni puolesta.
Teinit ei seurustele. Sitten riiataan kun ollaan omassa kodissa ja elätetään itsensä. Ei siitä mitään tulee jos persettä heiluttaa lapsena.
Kakkonen! Ootko tosissasi? Äiti 18-vuotiaan pojan tärkein "uskottu"?! Mulla on kolme poikaa kasvamassa ja todella toivon, etten oo heidän tärkein uskottu, kun ovat teini-iässä. Itsekin tuossa iässä uskouduin kyllä enemmin kavereille ja seurustelukumppanille kuin äidille, vaikka ihan läheisiä olimme.
Itse olin puhunut tyttäreni kanssa asiasta etukäteen ja meillä oli hyvinkin yhteinen sävel siitä ettei aloiteta mitään liian vakavaa liian nuorena ja olimme myös yhtä mieltä siitä että seksi kuuluu vasta avioliittoon. Sitten kun hän tapasi yhden pojan ja jotenkin ihastui häneen, niin kaikki ne asiat joista olimme aikaisemmin puhuneet sulassa sovussa unohtuivat tytöltä aivan täysin. Joten kyllähän se pahalta tuntui.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 16:18"]
Itse olin puhunut tyttäreni kanssa asiasta etukäteen ja meillä oli hyvinkin yhteinen sävel siitä ettei aloiteta mitään liian vakavaa liian nuorena ja olimme myös yhtä mieltä siitä että seksi kuuluu vasta avioliittoon. Sitten kun hän tapasi yhden pojan ja jotenkin ihastui häneen, niin kaikki ne asiat joista olimme aikaisemmin puhuneet sulassa sovussa unohtuivat tytöltä aivan täysin. Joten kyllähän se pahalta tuntui.
[/quote]
Olitteko tosiaan yhtä mieltä vai toisteliko tyttäresi vain sinun ajatuksiasi?
Minusta on kauheaa, kun poikani (18-v.) jakaa asioitaan mielummin tyttöystävänsä kanssa kuin minun. Ymmärrän, että tytöt ovat tärkeitä tuon ikäiselle ja hormoonit hyrrää, mutta äiti on kuitenkin äiti ja tärkein "uskottu". Olen kuitenkin niellyt harmitukseni.