Lue keskustelun säännöt.
Oletko nainen, joka ei anna miesten pompotella? Neuvo minua.
03.11.2013 |
Olen tapaillut 1,5 vuotta miestä, mutten seurustele hänen kanssaan, koska hän ei tahdo vakiintua. Kun olemme yhteisissä bileissä, hän ei ole siellä minun seuralaiseni, vaan on monesti minun silmieni edessä iskenyt muita naisia ja päätynyt ties mihin heidän kanssaan.
Välillä hän aina haluaa sitoutua minuun (silloin kun haluan lopettaa suhteemme), mutta pian sen jälkeen, kun olen antanut anteeksi, hän taas haluaa olla vapaa.
Olenko ihan hullu, kun jatkan tapailua? Saisin lähes kenet vain, mutta jostain syystä pidän tästä miehestä liikaa enkä halua ketään muuta. Miten sinä, järkevä ja itseäsi kunnioittava nainen toimisit minun sijassani?
Toivon saavani täältä pontta lopettaa itseni nöyryyttäminen ja kynnysmattona oleminen.
Kommentit (39)
"Se, miten vahingollisen suhteen dynamiikka toimii, on tule tänne - mene pois - tanssi. Yhden ollessa kykenevä läheisyyteen toinen pyrkii vetäytymään pois. Jos ensimmäinen muuttuu saavuttamattomaksi, toinen tulee takaisin ja pyytää saada tulla lähelle. Kun ensimmäinen jälleen tulee kykeneväksi yhteyteen, toinen alkaa taas vetäytyä pois. Näin käy, koska oma suhteemme itseemme ei ole parantunut. Niin kauan kuin en rakasta itseäni, siinä, joka rakastaa minua, on oltava jotakin vikaa - ja jos joku ei rakasta minua, minun on osoitettava arvokkuuteni voittamalla hänet takaisin. Jollakin tasolla me yhä yritämme ansaita saavuttamattoman vanhempamme rakkautta todistaaksemme itsellemme, että olemme arvokkaita ja rakastettavia."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän osaa puhua aina niin hyvin. Sanoo kuinka tärkeä olen, mutta hän haluaa säilyttää vapautensa. Sanoo, että juuri nyt tilanne on sellainen, että ei voi luvata mitään, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa ym. Mies on erittäin älykäs ja hurmaava niin halutessaan. Tämä on vain niin hullu asetelma, kun oikeasti minulla olisi ollut monta ottajaa, hienoja fiksuja miehiä, mutta kun en vain kiinnostu heistä. Harmittaa niin vietävästi olla tällainen lassukka. Ja en missään nimessä halua olla riidoissa hänen kanssaan. :(
Mä en tuollaista kohtelua kauaa katsoisi. Aikanaan "seurustelin" tuollaisen sitoutumiskammoisen miehen kanssa ja muutaman kuukauden jälkeen hankin uuden miehen, jonka kanssa olen ollut yhdessä jo 16v. Nykyäänkin kun tapaan tuon exän, niin hän edelleen haikailee mun perään. Kyselee aina, että miksi otin nykyisen mieheni enkä häntä. Ei kai oikein edelleenkään tajua. Mä tunsin kyllä aikanaan kovaa vetoa häneen, mutta koska hän ei kyennyt edes kunnolla seurustelemaan, niin en alkanut odottamaan loputtomiin. Hän ei kyllä hengaillut tuona aikana muiden kanssa, muttei myöskään seurustellut mun kanssani eikä sopinut etukäteen treffejä tms. Hän vain ilmestyi iltaisin meille ja nukkui vieressä yön. Hän ei edes käynyt seksin takia, koska seksiä meillä ei ollut läheskään joka kerta, kun hän yöpyi luonani. Hän eli avoliitossa vuosia paljon nuoremman naisen kanssa, mutta erosi hiljattain. Koko avoliiton ajan hengaili muiden kanssa ja pariskuntana eivät käyneet koskaan missään. Molemmat meni aina omien kavereidensa kanssa. Nyt tuo mies on yli 40v yksinäinen. Kaikki kaverinsa ovat perheellistyneet, eikä sitä hengailuporukkaakaan enää meinaa löytyä. Lähinnä säälittää tuo mies nykyään.
Olet ihan hullu ja sen lisäksi sulla ei ole minkäännäköistä itsetuntoa. Lopeta nyt hyvä ihminen tollainen! Lopettaa suhteenne, siis kerropa nyt minkä "suhteen"? Eihän teillä edes ole mitään suhdetta, paitsi sellainen että suostut olemaan hyväksikäytettävänä.
Etkö muka tajua sitä?
Sulla ei nyt hyvä ystävä ole muuta vaihtoehtoa kuin unohtaa se mies. Ja ihan täysin, ja tehdä se hänelle selväksi. Sanot, että tää oli nyt tässä ja että ei nähdä enää. Sen voi tehdä ihan ystävällisestikin. Jos tapaat häntä vaikka muka ihan kaverinakin, joudut taas hänen vetovoimansa piiriin.
Ei sun tarvitsekaan mitään suhdetta hankkia heti, kyllä sä kiinnostut muista miehistä, kun jätät tuon suhteen taaksesi.
Ja siis: tämä eron tekeminen on sulla edessä joka tapauksessa, ei tuollaisen miehen kanssa touhaamisesta tule mitään. Sä voit tehdä sen nyt, tai sitten kitua löysässä hirressä vaikka vuosia.
Nimim. been there, done that
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:58"]
Hän osaa puhua aina niin hyvin. Sanoo kuinka tärkeä olen, mutta hän haluaa säilyttää vapautensa. Sanoo, että juuri nyt tilanne on sellainen, että ei voi luvata mitään, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa ym. Mies on erittäin älykäs ja hurmaava niin halutessaan. Tämä on vain niin hullu asetelma, kun oikeasti minulla olisi ollut monta ottajaa, hienoja fiksuja miehiä, mutta kun en vain kiinnostu heistä. Harmittaa niin vietävästi olla tällainen lassukka. Ja en missään nimessä halua olla riidoissa hänen kanssaan. :(
[/quote]
No, miksi sitten kyselet neuvoja, kun et niitä näköjään halua ottaa vastaan???
Kaikenlaisia pipipäitä...
Ei ne sanat vaan teot. Jos ne ovat ristiriidassa niin katso tekoja. Kauniilla sanoilla ei ole mitään merkitystä.
Mitä oikein saat tuosta suhteesta? Miksi et arvosta itseäsi enempää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jo nyt ahdistaa ensi viikonlopun juhlat, joihin tulee yksi nainen, jonka mukaan hän aiemmin kerran lähti. Pelottaa, joudunko taas sivusta katsomaan, kenet hän nyt haluaa valloittaa. Sillä se en ole minä.
ap
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:05"]
Ja jo nyt ahdistaa ensi viikonlopun juhlat, joihin tulee yksi nainen, jonka mukaan hän aiemmin kerran lähti. Pelottaa, joudunko taas sivusta katsomaan, kenet hän nyt haluaa valloittaa. Sillä se en ole minä.
ap
[/quote]
Ala tehdä pesäeroa nyt. Älä mene niihin juhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:58"]
Hän osaa puhua aina niin hyvin. Sanoo kuinka tärkeä olen, mutta hän haluaa säilyttää vapautensa. Sanoo, että juuri nyt tilanne on sellainen, että ei voi luvata mitään, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa ym. Mies on erittäin älykäs ja hurmaava niin halutessaan. Tämä on vain niin hullu asetelma, kun oikeasti minulla olisi ollut monta ottajaa, hienoja fiksuja miehiä, mutta kun en vain kiinnostu heistä. Harmittaa niin vietävästi olla tällainen lassukka. Ja en missään nimessä halua olla riidoissa hänen kanssaan. :(
[/quote]
Hyväksyt tästälähin vain teot.
TEOT.
Et ota puheita todesta, niiden kohdalla lähdet AINA siitä, että mies HALUAA hämätä sinua. Opettelet siis uskomaan pahaa toisesta, mutta teoilla hän voi estää pahat ajatuksesi.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:05"]
Ja jo nyt ahdistaa ensi viikonlopun juhlat, joihin tulee yksi nainen, jonka mukaan hän aiemmin kerran lähti. Pelottaa, joudunko taas sivusta katsomaan, kenet hän nyt haluaa valloittaa. Sillä se en ole minä.
ap
[/quote]
Tietysti joudut jos et halua ottaa vastaan näitä saamiasi neuvoja ja intät vaan vastaan.
Itsehän soppasi keität. Jos mieluummin uskot tuota äijää ja sen valheita, kuin näitä neuvoja ja ohjeita joita nyt sait, niin siitä vaan sitten.
Koko loppuelämäsihän tulee olemaan tuollaista, niin kauan kuin olet tuon äijän vailutuspiirissä. Että paljon onnea vaan sitten valitsemallesi tielle,sitä tulet tarvitsemaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis hyvillä teoilla.
SINUN mielestäsi hyvillä, ei riitä, jos hän sanoo, että teko oli sinua kohtaan hyvä.
12
Miksi ihmeessä kidutat itseäsi tuollaisessa tilanteessa, tiedät varsin hyvin järjelläsi että mies ei koskaan sinua tule rakastamaan ja sitoutumaan sinuun. Ei rakkaus ja sitoutuminen mitään vapautta vie, vaan jos toista rakastaa ei halua olla muiden kanssa, jos vapaus tarkoittaa sitä että saa mennä toisten naisten kanssa, niin rakkautta ei ole, eikä minkäänlaista kunnioitustakaan sinua kohtaan.
Kyllä mies tuossa ajassa kun on sinut tuntenut ja sinua tapaillut olisi jo sinuun rakastunut jos koskaan. Tiedät omista tunteistasikin sen, että kun johonkin ihmiseen rakastuu ei muita tee mieli harkitakaan. Ei rakastunut ihminen halua tuhlata aikaansa muiden ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on mielestäni hyvä neuvo, että et mene niihin juhliin.
Sun on pakko laittaa itsesi niin paljon tärkeäksi, ette mene sinne juhliin. Jos kaikki loppuu siihen, niin muista, että et voi saada uutta ja parempaa tilalle, ellei jotain vanhaa ja huonoa kuole.
Itse olin nähnyt omassa lapsuudessani miten oma isäni kohteli kaltoin äitiäni, oli pettämistä, uhkailua, alistamista, ilotyttöjä jne. Kaikki tämä ns. porvallisessa kodissa, jossa ihailtiin koulutusta, menestystä, rikkautta, statussymboleita. Ulkoapäin näytettiin vauraalta ja keskiluokkaiselta, oli purjeveneet ja hevoset, minkkiturkit ja äidillä kalliit korut ("verilahjoja" isän pettämisreissuista tiesin sen jo pikkutyttönä). Äiti alistui kun ei osanut lähteä, itsetunto hänellä syöty ja haksahti samanlaiseen alistavaan mieheen kuin oma isänsä oli ollut.
Päätin jo nuorena (kymmenvuotiaana) että en ikinä, koskaan, milloinkaan mene naimisiin sellaisen miehen kanssa kuin isäni. En koskaan anna itseäni kohdella eriarvoisesti, epätasa-arvoisesti, alistavasti, väheksyvästi, tai ostaen hyväksyntää. Omalla miehelläni meni todella pitkään ennenkuin saavutti minun luottamuksen, ja vaikka olin jo sisisimmissäni rakastunut mieheeni, en antanut valtaa sydämelleni tuntea niitä tuntemuksia aluksi. Ensin katselin millainen mies se oikeasti on, miten kohtelee lapsia, eläimiä muita naisia, minua. En lupautunut tai ottanut lupauksia vastaan, vaan teoilla mies lunasti minun luottamuksen. Enkä tehnyt tätä mitenkään tosi tietoisesti, vaan omat traumaattiset kokemukseni teki sen, että pelko ja ahdistus yhdessä rakastumisen tunteen kanssa pakotti siihen, että en heti heittäytynyt rakkauden huumassa miehelle. Sitä on niin vaikea siinä huumassa nimittäin enää suitsia sydäntä, kun sen kerran päästää valloilleen. Alussa on helpompaa kun on varovainen, vaikka sydän sanoisi mitä.
Itselläni on mittapuuna se, että puheet on vain puheita, mutta teot oikeasti kertovat millainen ihminen on. Sama pätee miehiin. Ihan sama mitä mies "lässyttää" jos teot puhuvat sitten ihan toista. Rakkaus on myös tekoja, ja puheet ilman katetta on vain turhaa "lässytystä".
Sun täytyy alkaa rakastaa ensin itseäsi. Ehkei se mieskään voi kunnioittaa ja rakastaa sinua, koska hänkin vaistoaa, ettet sinä rakasta edes sinua. Rakas ihminen, kyllä sinä saat rakkautta, sun on vain opeteltava ensin antamaan sitä itsellesi! <3
Puhuminen on helppoa. Etenkin kun vastapuoli haluaa(!) uskoa kaiken ja nähdä asiat omien tunteidensa kannalta parhain päin. Käytännössä suurin osa puheista on pelkkää kusetusta. Seuraa enemmän tekoja kuin sanoja.
Opettele olemaan yksin. Mies ei välitä sinusta ollenkaan. Ärsyttää, kuinka jotkut naiset antavat leikkiä itsellään ja ovat niin heikkoluonteisia, että tuhlaavat aikaansa tällaisiin tapauksii, vaikka tilanne on todella yksinkertainen. Miestä ei kiinnosta. Saa sinulta seksiä ja läheisyyttä, mutta olet korvattavissa. Missä on ylpeytesi?
Jos et pysty päästämään miehestä irti, miksi et silti alkaisi aktiivisemmin katsella muita vaihtoehtoja samalla kun annat miehen leikkiä kanssasi? Tätä miestä et koskaan saa kokonaan.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:01"]
Olet ihan hullu ja sen lisäksi sulla ei ole minkäännäköistä itsetuntoa. Lopeta nyt hyvä ihminen tollainen! Lopettaa suhteenne, siis kerropa nyt minkä "suhteen"? Eihän teillä edes ole mitään suhdetta, paitsi sellainen että suostut olemaan hyväksikäytettävänä.
Etkö muka tajua sitä?
[/quote]
Kyllähän ap sen tajuaa, juuri siihenhän hän kysyi ideoita. En ole ihan varma hyödyttääkö tuollainen aggressiivinen paasaaminen.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:16"]
Itse olin nähnyt omassa lapsuudessani miten oma isäni kohteli kaltoin äitiäni, oli pettämistä, uhkailua, alistamista, ilotyttöjä jne. Kaikki tämä ns. porvallisessa kodissa, jossa ihailtiin koulutusta, menestystä, rikkautta, statussymboleita. Ulkoapäin näytettiin vauraalta ja keskiluokkaiselta, oli purjeveneet ja hevoset, minkkiturkit ja äidillä kalliit korut ("verilahjoja" isän pettämisreissuista tiesin sen jo pikkutyttönä). Äiti alistui kun ei osanut lähteä, itsetunto hänellä syöty ja haksahti samanlaiseen alistavaan mieheen kuin oma isänsä oli ollut.
Päätin jo nuorena (kymmenvuotiaana) että en ikinä, koskaan, milloinkaan mene naimisiin sellaisen miehen kanssa kuin isäni. En koskaan anna itseäni kohdella eriarvoisesti, epätasa-arvoisesti, alistavasti, väheksyvästi, tai ostaen hyväksyntää. Omalla miehelläni meni todella pitkään ennenkuin saavutti minun luottamuksen, ja vaikka olin jo sisisimmissäni rakastunut mieheeni, en antanut valtaa sydämelleni tuntea niitä tuntemuksia aluksi. Ensin katselin millainen mies se oikeasti on, miten kohtelee lapsia, eläimiä muita naisia, minua. En lupautunut tai ottanut lupauksia vastaan, vaan teoilla mies lunasti minun luottamuksen. Enkä tehnyt tätä mitenkään tosi tietoisesti, vaan omat traumaattiset kokemukseni teki sen, että pelko ja ahdistus yhdessä rakastumisen tunteen kanssa pakotti siihen, että en heti heittäytynyt rakkauden huumassa miehelle. Sitä on niin vaikea siinä huumassa nimittäin enää suitsia sydäntä, kun sen kerran päästää valloilleen. Alussa on helpompaa kun on varovainen, vaikka sydän sanoisi mitä.
Itselläni on mittapuuna se, että puheet on vain puheita, mutta teot oikeasti kertovat millainen ihminen on. Sama pätee miehiin. Ihan sama mitä mies "lässyttää" jos teot puhuvat sitten ihan toista. Rakkaus on myös tekoja, ja puheet ilman katetta on vain turhaa "lässytystä".
[/quote]
Vaikken ole ap, niin minua kiinnostaa, millälailla toimit, ettei mies, joka oli sinusta kiinnostunut, menettänyt uskoaan tutustumiseenne? Mun tekis mieli nimittäin tehdä samoin yhden miehen kanssa ja joudun miettimään, onko hän edes kiinnostunut, vai juuri tuollaisessa "lukossa"(?) kuin sinä. Sanoitko sä miehelle, ettet pysty tutustumaan tms?
En soisi miehelle enää ajatustakaan, saati sitten tapaamista. Hyväksi sinua käytetään, miksi haluat olla lattiamattona?