Lue keskustelun säännöt.
Oletko nainen, joka ei anna miesten pompotella? Neuvo minua.
03.11.2013 |
Olen tapaillut 1,5 vuotta miestä, mutten seurustele hänen kanssaan, koska hän ei tahdo vakiintua. Kun olemme yhteisissä bileissä, hän ei ole siellä minun seuralaiseni, vaan on monesti minun silmieni edessä iskenyt muita naisia ja päätynyt ties mihin heidän kanssaan.
Välillä hän aina haluaa sitoutua minuun (silloin kun haluan lopettaa suhteemme), mutta pian sen jälkeen, kun olen antanut anteeksi, hän taas haluaa olla vapaa.
Olenko ihan hullu, kun jatkan tapailua? Saisin lähes kenet vain, mutta jostain syystä pidän tästä miehestä liikaa enkä halua ketään muuta. Miten sinä, järkevä ja itseäsi kunnioittava nainen toimisit minun sijassani?
Toivon saavani täältä pontta lopettaa itseni nöyryyttäminen ja kynnysmattona oleminen.
Kommentit (39)
tunnen ap:n kaltaisia naisia. yleensä niiden aika kuluu näiden miesten käytöksen analysointiin ja syväluotaukseen. roikkuvat miehissä loputtomasti ja kieltäytyvät ymmärtämästä, että mies ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kiinnostunut eikä välitä naisesta, jota kohtelee noin.
ap älä mene sinne bileisiin nöyryyttämään itseäsi enempää. ihmiset säälivät sinua ja mies käyttää hyväkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa miettiä, että mitä se on mitä saat tuosta miehestä. Tarkoitan niin kuin psykologisessa mielessä. Tällaisessa tilanteessa, kun järki sanoo toista ja tunteet toista niin kannattaa miettiä, että mitä tarvetta se mies sussa täyttää. Esim. tunnetko itsesi arvottomaksi ja miehen tosi suosituksi ja arvokkaaksi, jolloin sinäkin saat osan miehen "arvosta" kun olet hänen kanssaan? Vähän samaan tapaan kuin narsisteilla saattaa olla hännystelijöitä, jotka kokevat saavansa osan narsistin valovoimasta kun ovat hänen "alaisiaan". Tai näetkö miehen pohjimmiltaan "avuttomana pikkupoikana" ja sitä kautta saat hoivaamisvietille tyydytystä? Tai onko sinun vaikea luottaa itseesi ja ottaa vastuuta asioista? Olemalla jonkun "vallassa" sinun ei tarvitse ottaa itse vastuuta mistään, kun elät hänen tahtonsa mukaisesti. Nämä siis vaan esimerkkeinä siitä, minkä tyyppisistä asioista voisi olla kyse.
Samaa mieltä kuin edellinen, tunnen myös naisia jotka tuhlaavat elämänsä parhaita vuosia noihin hulttioihin, pelkäävät että jäävät muuten yksin, ja eivät sitten vaan jostain syystä rakastu kunnon miehiin.
Kyllä se on pakko vaan repiä itsensä irti, kuin muistakin itselle haitallisista addiktioista.
Nyt kertakaikkiaan päätät olla tapaamatta moista miestä. Et mene samoihin juhliin ym. Tuommoinen suhde ei voi ikinä toimia. Järki käteen. En ikinä alistuisi tuommoisiin juttuihin. Olen itsenäinen korkeakoulutettu nainen, ollut naimisissa 22 v.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:58"]
Hän osaa puhua aina niin hyvin. Sanoo kuinka tärkeä olen, mutta hän haluaa säilyttää vapautensa. Sanoo, että juuri nyt tilanne on sellainen, että ei voi luvata mitään, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa ym. Mies on erittäin älykäs ja hurmaava niin halutessaan. Tämä on vain niin hullu asetelma, kun oikeasti minulla olisi ollut monta ottajaa, hienoja fiksuja miehiä, mutta kun en vain kiinnostu heistä. Harmittaa niin vietävästi olla tällainen lassukka. Ja en missään nimessä halua olla riidoissa hänen kanssaan. :(
[/quote]
No, miksi sitten kyselet neuvoja, kun et niitä näköjään halua ottaa vastaan???
Kaikenlaisia pipipäitä...
[/quote]
Mitä sä nyt vaahtoat herranjumala... Taidat olla niitä joilla minkäänlainen syvempi pohdiskelu ja analyysi ei onnistu, ja sen takia sitten flippaat. Ap:han tässä nimenomaan käsittelee ja pohtii sitä miksi on suhteessa tuohon mieheen. Ei tarvi siitä ap:lle räyhätä jos sulla menee yli hilseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:01"]
Olet ihan hullu ja sen lisäksi sulla ei ole minkäännäköistä itsetuntoa. Lopeta nyt hyvä ihminen tollainen! Lopettaa suhteenne, siis kerropa nyt minkä "suhteen"? Eihän teillä edes ole mitään suhdetta, paitsi sellainen että suostut olemaan hyväksikäytettävänä.
Etkö muka tajua sitä?
[/quote]
Kyllähän ap sen tajuaa, juuri siihenhän hän kysyi ideoita. En ole ihan varma hyödyttääkö tuollainen aggressiivinen paasaaminen.
[/quote]
No, hän kysyi onko ihan hullu ja minä vastasin että on. Tiedän ihan varmasti että joskus se on ainoakin mikä auttaa, että sanoo ihan suoraan asioista.
No meillä miehen kanssa oli sellainen juttu, että tottahan toki huomattiin että molempia kiinnostaa toinen ihminen "siinä mielessä". Jännite oli heti alussa, ensitapaamisesta lähtien vain ilmassa, vaikka kumpikaan ei ollut sillä silmällä liikenteessä. Muistan vain, että mies nauroi ilosta, kun kosketin häntä (en mihinkään erogeeniseen paikkaan), silloin alussa kun oltiin tekemisissä työkuvioiden kautta keskenämme. Eli sellainen aikuisten ihmisten positiivinen, eroottis-romanttinen jännite tuli välillemme heti kun oltiin nähty (työkuviossa) parikertaa. Oltiin kiinnostuneita samoista asioista, ja ajatukset meni aika yksi-yhteen, myöhemmin paljastui tutustumisen edetessä että arvomaailma yms. oli kanssa ihan sama. Ulkonäöllisestikin sovittiin yhteen, vaikka tämä kuulostaa tosi imelältä ja kliseiseltä. Sukulaiset nauroivat, kun ensikerran näkivät meidät yhdessä, että miten on voinutkaan vakka löytää kantensa. Veljeni jaksaa vieläkin ihmetellä miten voi ollakaan kaksi niin samanoloista ihmistä, olematta sukulaisia keskeneään (eikä olla :)
Itse olin kyllä jarrupäällä, että vaikka olikin flirttiäkin ilmassa, niin sehän ei ole lupaus mistään. Molemmat tiesi sen ilmapiirin ja jännitteen, mies olisi halunut nähdä tosi tosi usein, minä vähän jarruttelin, en halunut mitään liian tiivistä aluksi. Halusin vähän happea suhteeseen, mies olisi halunut nähdä joka päivä, itse pidin kiinni että muukin maailma on mukana elämässä samalla tavalla kuin ennen miehen tapaamista. Mutta en tosiaan leikkinyt missään vaiheessa etäistä, tai mitään jääkuningatarta, vaan oli tarve edetä rauhallisesti ja rauhassa ensin toiseen tutustuen, varovaisesti edeten. Ja en missään vaiheessa ollut sellainen, että vuoronperään olisin kylmä ja etäinen, ja sitten toisessa hetkessä kiinnostunut. Kyllä mies tiesi, että olen kiinnostunut, mutta määritin itse sen, miten pitkälle mennään (ja sitä mukaa edettiin kun luottamus parani ja oppi tuntemaan toisen mikä on miehiään). Ja siis ristiriitaiselta itsestä tuntui se rakastuminen, oli valtavaa ihastumista, halua, ja sitten hirveää, piinaavaa pelkoa ja turvattomuutta, uskallanko antaa toisen tulla elämääni, sydämeeni? Mitä jos mies esittää parhaita puoliaan, ja ne pimeät puolet tulee vasta myöhemmin esiin? Millainen mies on kun suuttuu? Pelko siitä, että tämä kaikki on vain kulissia ja miehen houkutusta antautua hänelle, ja sitten koko paska tulee ilmi, kun kaikki on jo liian myöhäistä (olen antautunut rakastumiselle).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta, 28, täytyy pureskella, miten tuo sopii kuvioihin, joita itse elän :)
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:44"]
Mitä sä nyt vaahtoat herranjumala... Taidat olla niitä joilla minkäänlainen syvempi pohdiskelu ja analyysi ei onnistu, ja sen takia sitten flippaat. Ap:han tässä nimenomaan käsittelee ja pohtii sitä miksi on suhteessa tuohon mieheen. Ei tarvi siitä ap:lle räyhätä jos sulla menee yli hilseen.
[/quote]
Kun ei siihen tarvita sen syvällisempää analyysiä! Mies käyttää hyväkseen ja nainen menee juttuun mukaan. Joko jatkaa sitä tai ei jatka, se on niin yksinkertaista. Miksi ihmeessä sanan ei sanominen tarvitsisi seurakseen puolen vuoden psykoanalyysin? Kun on paha olla, niin on paha olla. Tässä tapauksessa pahan olon lopettaminen on sama kuin suhteen (tai "suhteen") lopettaminen.
Jos ap sitten haluaakin pahan olon jatkumista ja marttyyrinä olemista, se on sitten eri asia. Sitten tämä ketju jatkuu vielä sellaiset 55 sivua. Toiset kirjoittavat jätä se sika ja ap vinkuu mutta kun se on niin ihana. Näitähän on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
24 jatkaa vielä, että kannattaa myös miettiä konkreettisesti, että mitä sinä menetät jos lakkaat olemasta hänen kanssaan tekemisissä. Mikään yleinen "muttakun mä rakastan sitä" -selitys ei ole riittävä, sillä mitä ilmeisimmin tuossa on kyse addiktiosta eikä rakkaudesta.
Tuli taas mieleen yksi vaihtoehto noiden aiemmin mainitsemieni lisäksi: onko itsetuntosi laskenut sinä aikana kun olet ollut tuon miehen kanssa tekemisissä? Käykö niin, että silloin kun itsetuntosi on saanut kolauksen miehen käytöksen vuoksi (esim. se että iskee bileistä muita naisia), et pysty lopettaa suhdetta koska kokisit että mies silloin ns. voittaisi ja sinä alakynnessä luovuttaisit? Siksi on houkuttelevampaa odottaa sitä parempaa aikaa ja ikään kuin saada itselle todistetta siitä, että "kyllä se vaan musta tykkää" (vrt tilanne jossa on tullut hylätyksi/torjutuksi ja jää nuolemaan näppejään). Ongelma vaan on se, että silloin kun taas on se hyvä tunne toisesta, ei haluakaan lopettaa suhdetta. Se hyvä vaihe kestää taas aikansa kunnes tulee se huono vaihe, jonka aikana tulisi liian "häviäjä"-olo jos lopettaisi kanssakäymisen.
24
eräs ystäväni on kuin ap, roikkuu toivottomasti miehessä, joka kohtelee häntä miten huvittaa, lähinnä täysin kynnysmattona. ystäväni jutut miehestä ovat joko sen toistelemista, että mies on kuin avuton pikkupoika, jota täytyy ymmärtää ja toisaalta mies on naisen silmissä jotain ihmeellistä ja nainen luulee itsekin olevansa haluttava, jos vain saa hetkenkin huomiota mieheltä, juuri kuten joku täällä kuvailikin. turhauttavaa kuunnella ikuista ruikutusta miehen perään ja jos joku neuvoo unohtamaan miehen, riittää selityksiä siitä, että mies kuitenkin välittää pohjimmiltaan.
olen alkanut vältellä tätä naista, koska alkaa vaikuttaa sekopäiseltä pakkomielteessään roikkua tässä miehessä, joka ei selvästikään piittaa naisesta pätkääkään, miksi muuten kohtelisi huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:59"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:44"]
Mitä sä nyt vaahtoat herranjumala... Taidat olla niitä joilla minkäänlainen syvempi pohdiskelu ja analyysi ei onnistu, ja sen takia sitten flippaat. Ap:han tässä nimenomaan käsittelee ja pohtii sitä miksi on suhteessa tuohon mieheen. Ei tarvi siitä ap:lle räyhätä jos sulla menee yli hilseen.
[/quote]
Kun ei siihen tarvita sen syvällisempää analyysiä! Mies käyttää hyväkseen ja nainen menee juttuun mukaan. Joko jatkaa sitä tai ei jatka, se on niin yksinkertaista. Miksi ihmeessä sanan ei sanominen tarvitsisi seurakseen puolen vuoden psykoanalyysin? Kun on paha olla, niin on paha olla. Tässä tapauksessa pahan olon lopettaminen on sama kuin suhteen (tai "suhteen") lopettaminen.
Jos ap sitten haluaakin pahan olon jatkumista ja marttyyrinä olemista, se on sitten eri asia. Sitten tämä ketju jatkuu vielä sellaiset 55 sivua. Toiset kirjoittavat jätä se sika ja ap vinkuu mutta kun se on niin ihana. Näitähän on nähty.
[/quote]
Ymmärrän pointtisi enkä kannata loputonta vinkumista, mutta joskus sitä pesäeroa ei osaa tehdä ellei tajua omia vaikuttimiaan. Siksi se analysointi on joskus ihan tarpeen. Tärkeää on tosin tietenkin analysoida omaa käytöstään eikä miehen.
Ei mies muutu. Luonteenpiirteet jotka on suhteenalussa, syvenevät ja tulevat vielä enemmän esille myöhemmin suhteessa. Tarkoitan niitä luonteenpiirteitä, jotka ei kuulu siihen rakastumiseen, vaan sen alta pilkahtavia ominaisuuksia. Jos mies on valmis jo nyt pettämään sinua lähes silmiesi alla, niin mitä sitten myöhemmin kun teillä on suhteessa alamäki, miten mies käyttäytyy? Jääkö hän vierellesi miettimään miten suhde korjataan, vai pakeneeko entisiin kuvioihin? Ja kun aika etenee, sinä totut tilanteeseen, sinun on joka päivä entistä vaikeampi laittaa piste hyväksikäyttämiselle. Ja mahdollisisesti kuvioon tulee raskaus, ja seksuaalinen veto väilillänne mahdollisesti vähenee (hetkellisesti), mihin hän pakenee vai jääkö vierellesi? Miten voit koskaan luottaa kun tiedät että sinua on petetty jo nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettaisin tapailun, enkä viis veisaisi miehen vakuutteluista. Kukaan ei ole niin ihana, että antaisin itseäni kohdeltavan noin.
Itsenäisty nainen ja jätä mies omaan kurjuuteensa!
älkää syöttäkö ap:lle tuota, että mies on jotenkin kurja tyyppi. mies on tode näköisesti sellainen, jolla naisia riittää ja varsin tyytyinen elämäänsä. ap on yksi monista pompoteltavista, kunnes oikea nainen löytyy.
ap, mieti järjellä, ketä itse kohtelisit noin? mies vedättää sinua ja kehittelet omassa päässäsi tein välille jonkun suhteen, vaikka kyse on siitä, että kelpaat miehelle vain, kun muuta seuraa ei ole tarjolla.
Juuri tätä oikeastaan kaipasin - paljon erilaisia kommentteja, jotka kuitenkin yksimielisesti ovat sitä mieltä, että minun ei pidä olla suhteessa tähän mieheen. Kiitos! Joudun lähes päivittäin näkemään miestä joten siksi hänen vaikutuksestaan on ollut niin vaikea irtautua. Hän todella osaa olla myös niin lempeä ja lämmin, että vaikka kuinka päätän olla vain ystävä, ajaudumme aina jossain vaiheessa toistemme syliin. Siksi on ollut hyvä lukea näitä "älä alistu tuollaiseen kohteluun" -kommentteja. Hänessä on myös narsistisia piirteitä, joten hän on erityisen taitava manipuloimaan. En edelleenkään tiedä, onko hän lintu vai kala. Mutta jos ajattelen omaa oloani, silloin kun olemme enemmän tekemisissä, olen useammin ahdistunut kuin iloinen. Olen hänen seurassaan onnellinen, mutta kun olemme erossa toisistamme, alan heti epäillä, ketä muita hänellä on pyörityksessä. Yleensä hän kieltää, että olisi ketään muita, mutta kuitenkin sanoo, että hän on vapaa mies, joten miksi kieltäisi itseltään elämän ilot. Hohhoijaa. Kylläpä todella näyttää hullulta näin kirjoitettuna. Nyt on kyllä korkea aika ryhdistäytyä!
ap
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:00"]
24 jatkaa vielä, että kannattaa myös miettiä konkreettisesti, että mitä sinä menetät jos lakkaat olemasta hänen kanssaan tekemisissä. Mikään yleinen "muttakun mä rakastan sitä" -selitys ei ole riittävä, sillä mitä ilmeisimmin tuossa on kyse addiktiosta eikä rakkaudesta.
Tuli taas mieleen yksi vaihtoehto noiden aiemmin mainitsemieni lisäksi: onko itsetuntosi laskenut sinä aikana kun olet ollut tuon miehen kanssa tekemisissä? Käykö niin, että silloin kun itsetuntosi on saanut kolauksen miehen käytöksen vuoksi (esim. se että iskee bileistä muita naisia), et pysty lopettaa suhdetta koska kokisit että mies silloin ns. voittaisi ja sinä alakynnessä luovuttaisit? Siksi on houkuttelevampaa odottaa sitä parempaa aikaa ja ikään kuin saada itselle todistetta siitä, että "kyllä se vaan musta tykkää" (vrt tilanne jossa on tullut hylätyksi/torjutuksi ja jää nuolemaan näppejään). Ongelma vaan on se, että silloin kun taas on se hyvä tunne toisesta, ei haluakaan lopettaa suhdetta. Se hyvä vaihe kestää taas aikansa kunnes tulee se huono vaihe, jonka aikana tulisi liian "häviäjä"-olo jos lopettaisi kanssakäymisen.
24
[/quote]
Mulla ainakin oli tilanne, jossa olin itse kuvitellut päässäni että suhde mieheen on "tällainen ja tällainen". Ja sitten mun oli ihan hirveän vaikeaa myöntää, että hei, mä oonkin ollut väärässä tän suhteen luonteen suhteen. Vaikeinta oli myöntää itselleen että olin lähtenyt alunperin vikasuuntaan. Kun tajusin, että hei, mä olen sentään "vain" väärässä, enkä esim. maailman epähaluttavin nainen, vyyhti lähti purkautumaan, eli pääsin aloittamaan irrottautumisprosessin.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:10"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:58"]
Hän osaa puhua aina niin hyvin. Sanoo kuinka tärkeä olen, mutta hän haluaa säilyttää vapautensa. Sanoo, että juuri nyt tilanne on sellainen, että ei voi luvata mitään, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa ym. Mies on erittäin älykäs ja hurmaava niin halutessaan. Tämä on vain niin hullu asetelma, kun oikeasti minulla olisi ollut monta ottajaa, hienoja fiksuja miehiä, mutta kun en vain kiinnostu heistä. Harmittaa niin vietävästi olla tällainen lassukka. Ja en missään nimessä halua olla riidoissa hänen kanssaan. :(
[/quote]
Hyväksyt tästälähin vain teot.
TEOT.
Et ota puheita todesta, niiden kohdalla lähdet AINA siitä, että mies HALUAA hämätä sinua. Opettelet siis uskomaan pahaa toisesta, mutta teoilla hän voi estää pahat ajatuksesi.
[/quote]
Tämä on hyvä neuvo, koska eiköhän ole tullut aika selväksi ettei tuon miehen puheisiin ole luottamista.