Tämä ihmistyyppi saa minut näkemään niin pahasti punaista!!
Olin jo lapsena 'pieni runotyttö' -tyyppiä. Viihdyin ja viihdyn edelleen hyvin yksin, olen suorittanut koulut hyvin ja kiinnostunut asioista. Jo pienestä pitäen olen lukenut lehteä, lukenut kirjoja jne. Kai minua olisi pikkuvanhaksikin voinut kutsua. Arvostan edelleenkin älykkyyttä.
Vaikka viihdyn hyvin yksin, pidän silti ryhmässä olemisesta. Olen itsevarma, tulen toimeen ihmisten kanssa ja olen ihan mukavaa seuraakin.
On kuitenkin YKSI ihmistyyppi, mikä saa minut näkemään punaista. Siis nämä 'mukahauskat' ihmiset, jotka hölöttävät ja ovat koko ajan äänessä. Maailman hauskin juttu on esimerkiksi puhua naurettavalla äänellä kesken kiireisen työprojektin tai kertoa vitsejä, mitkä ovat luokkaa Apina meni puuhun ja sai banaanin päähän. Ja tuolle sitten nauretaan viisi minuuttia. Anteeksi?? Ärsyttävintä onkin, että 90% ympäröivistä ihmisistä menee juttuun mukaan.
Oudointa on, että pelleilevät miehet eivät ärsytä minua. Vain tätä ihmistyyppiä edustavat naiset.
Olen viime aikoina ja tulen jatkossakin olemaan pakostakin tällaisten ihmisten kanssa.
Mitä siis teen? Olen yrittänyt mennä juttuun mukaan tai vaan sivuuttaa nämä ihmiset. Mutta ei kun ei. Päässä alkaa välittömästi kiehua... Tunnistaako joku itsensä tästä kuvauksesta? Mitä ajattelet minusta?
Kommentit (20)
Laskeudut sieltä norsunluutornistasi ja myönnät ettet ole parempi tai huonompi kuin nämä äänekkäät huumorikeijut.
Itse olen hölöttävä hauskuuttaja-nainen. Omasta mielestäni en mukahauska, mutta mistäs senkään sitten tietää.
Olen älykäs, sivistynyt, lukenut (kaunokirjallisuutta, runoja, tietokirjallisuutta - kaikkea suurkulutan), mutta lisäksi minulla on erikoinen huumorintaju. Olen ollut hyvin hiljainen lapsi, nykyään olen turhankin impulsiivinen ja puhun ennen kuin ajattelen. Tiedän jakavani mielipiteitä. Toiset tykkää, toiset inhoaa. En osaa analysoida, miksi kaltaisesi ihmiset eivät voi sietää minua. Itse en aina pidä kaikista ihmisistä, enkä osaa sanoa, miksi en - mutta joskus huomaan, että tunne on molemminpuolinen. Jokin kemiakysymys?
Tunnistan itseni omasta kuvauksestasi, en noiden hölöttäjien. Kyllä minustakin tuollainen on vähän pöljää, mutta en nyt sentään punaista näe. Enkä tee mitään eroa sen välillä, onko hölmöilijä mies vai nainen. Tarpeeksi väsyneenä tai oikeassa tilanteessa ne jutut saattavat naurattaakin...
Kannattaa varmaan miettiä, mikä sen ärsytyksen aiheuttaa. Luultavasti siinä vaiheessa kun keksit sen, alkaa ärsytyskin vähenemään.
Jospa sinua ärsyttää se, että naiset ovat saaneet tehdä kaksinverroin työtä tullakseen otetuksi huomioon älynsä ja osaavuutensa ansiosta, ei avuton-isotissi-blondi-kliseenä. Tällainen typerä huumori saa sinut hälytystilaan, että tuossa taas nainen käyttäytyy kliseemäisen typerällä tavalla. Vastaava ilmiö tapahtuu, kun näkee lomakohteessa tuhdissa humalassa törttöilevän suomalaisen.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 13:57"]
Tunnistan itseni omasta kuvauksestasi, en noiden hölöttäjien. Kyllä minustakin tuollainen on vähän pöljää, mutta en nyt sentään punaista näe. Enkä tee mitään eroa sen välillä, onko hölmöilijä mies vai nainen. Tarpeeksi väsyneenä tai oikeassa tilanteessa ne jutut saattavat naurattaakin...
Kannattaa varmaan miettiä, mikä sen ärsytyksen aiheuttaa. Luultavasti siinä vaiheessa kun keksit sen, alkaa ärsytyskin vähenemään.
[/quote]
Olen sitä tässä yrittänytkin pohtia. Ehkä se on siinä, kun itse haluaisin keskittyä mutta muut heittää asian leikiksi?
Olen myös huomannut sen, että kuvailemani ihmiset eivät usein pidä minusta. Tunne on siis usein molemminpuoleinen. Saan karsastavia katseita tms.
Minua ärsyttää tämä 'ongelma' todella paljon ja tämähän on oikeasti tosi lapsellista käytöstä minulta!
ap
Tunnistan kuvauksestasi tuon, että jotkut ihmiset ärsyttävät oleellisesti enemmän kuin toiset, ja haluaisi päästä eroon siitä omasta ärsyyntymisestään.
Yhden tyypin kohdalla jouduin itse tunnustamaan, että olin kade. En halua olla samanlainen kuin tämä kadehtimani henkilö, mutta haluaisin saada samalla tavalla huomiota ja julkista hyväksyntää kuin tämä näkyvämpi ja kuuluvampi ihminen.
No onko jossain ihminen joka ei jostain ihmisestä tai jonkun tyylisistä pitäisi?
Minua ärsyttää tälläiset päällepäsmärit jotka on erinomaisia ja muiden yläpuolella. Eikö tuo ole noloa? Se että on erilainen luonteeltaan ei tee kenestäkään viisaampaa mitä joku on ja jos yksi on kaunis niin joku on nopeampi. Ja aina on joku joka voittaa. En vaan jaksa ihmisien yliluonnollista täydellisyyttä. Ehkä sinulla on jotain ongelmia joita sitten tuon "viisautesi" alla piilottelet? Tiedä häntä.
Mutta minä en jaksa jonkunlaisia ihmisiä ja jonkunlaiset ei minua ja se on ihan FINE. Miksi tarttee olla tuollaisenkin yläpuolella? Juu, ei sinusta kaikki tykkää, eikä se ole millään muotoa sitä että tunne on yksipuolinen sillä saatat yllättyä siitä että vaikka sinä ylimielisyydessäsi ajattelet että toinen ajattelee sinusta samoin niin sillä sinä vaan tavallaan oikeutat itsellesi tuollaiset tunteet.
Koittaisit tulla muiden kassa toimeen. Oma mielipiteeni on että ne joilla on rönsyilevä huumori on sinun vastakohtia ja sinä pidät heitä uhkana. Ei sillä että joku mies ei olisi sellainen vaan kun NAINEN on, hän on mitä sinä et ole ja on se nyt kertakaikkisen kamalaa jos joku hänen seurastaan viihtyy.
Kyllä olet kamala. Mutta minä sentään siedän tuollaiset ihmiset ja annan olla. Ole sinä siinä nyt niin täydellinen. Varmaan tuoksutkin paremmalta kuin muut! :D
Hassua - minä tunnistan itseni sekä omasta kuvauksestasi että tuon pellenaisen kuvauksesta ;) Olen aika äärimmäinen introvertti, viihdyn yksin kirjojen keskellä ja olen sosiaalisesti täysin tumpelo. Yleensä olen tuntemattomien ihmisten seurassa täysin hiljaa, mutta "tasavertaisessa", tuttujen ihmisten seurassa heittäydyn usein ihan idioottipelleksi. Vitsini ovat juuri tuota ääliömäistä tasoa, ja yritän ihan tahtomattani naurattaa tuttujani mitä ihmeellisimmillä jutuilla.
Nykyään en ole enää ihan niin ääliöpelle, mutta joskus teininä ja parikymppisenä olin pelleilyni kanssa varmaan todella rasittava. Pelkäsin kait kovasti vaikuttavani tylyltä tai tylsältä, koska periaatteessa olen aika tyly tuppisuu ja kommunikaatiokyvytön tylsimys. Pellen roolissa oli helpompi tulla ihmisten kanssa toimeen.
Minusta kuulosti siltä, että ap on sisäistänyt sukupuolittuneet rooliodotukset ja kunnon runotyttönä hän ei jaksa sietää sitä, että joku toinen nainen viis veisaa samoista ihanteista, vaan tekee mitä tykkää. Naistenhan pitää olla hiljaisia, varsinkin jos ovat älykkäitä ja kaikki älykkäät ovat aina hiljaisia.
Olen sortunut samaan itsekin ja nysvännyt hiljaa nurkassa vuosikymmeniä. No oli siihen ehkä muitakin syitä kuin Montgomeryn ja vastaavien kirjojen tyttömalli. Enää en tee niin. En tosin ole millään lailla hauska (en muka- enkä oikeasti) mutta otan tilani siellä missä se on tarpeen, kun se on tarpeen, sillä tavalla kuin se on tarpeen.
Kyllä säkin ap vielä opit ja sit suakin lakkaa harmittamasta mitä muut tekee.
En haluaisi vetää kateus-korttia esiin, mutta koska nimenomaan tällaiset naiset ärsyttävät sinua, kuulostaa siltä että pidät heitä uhkana.
Oletko kateellinen noille naisille, jotka saavat huomion hauskoina hetkinä? Kenties olet kateellinen, koska itse et pysty siihen samaan. Kuulostat aika tiukkapipoiselta ja kuivalta, henkilöltä, joka ei osaa heittäytyä hetkeen.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 13:56"]
Olen ollut hyvin hiljainen lapsi, nykyään olen turhankin impulsiivinen ja puhun ennen kuin ajattelen.
[/quote]
Ettei vain olisi niin, että häpesit olla hiljainen nyssy, ja olet alkanut vetämään tarkoituksella räväkän naisen roolia??
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 13:56"]
Olen ollut hyvin hiljainen lapsi, nykyään olen turhankin impulsiivinen ja puhun ennen kuin ajattelen.
[/quote]
Ettei vain olisi niin, että häpesit olla hiljainen nyssy, ja olet alkanut vetämään tarkoituksella räväkän naisen roolia??
[/quote]
Höpöhöpö. :-D
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 15:24"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 13:56"]
Olen ollut hyvin hiljainen lapsi, nykyään olen turhankin impulsiivinen ja puhun ennen kuin ajattelen.
[/quote]
Ettei vain olisi niin, että häpesit olla hiljainen nyssy, ja olet alkanut vetämään tarkoituksella räväkän naisen roolia??
[/quote]
Höpöhöpö. :-D
[/quote]
Miten ihminen voi muuttua täysin erilaiseksi? Muka?
Ja miten sitten taas mut saa näkemään punaista (ei heti,mutta jonkun ajan kuluttua) sellaiset runotytöt; he, jotka sulautuvat hiljaa seinään beigen värisissä neuleissaan, litkivät yrttiteetä ja pitävät maantienvärisiä hiirenhäntähiuksiaan keskipäänjakaujsella.Jos jotain kysyy, vastaus tulee pienellä vinkuvalla äänellä ja mieluiten asian vierestä. Meikkiä ei missään nimessä käytetä (no ei sen ole oikeasti niin väliksikään), mutta jopa huulirasva valitaan mahdollisimman basic, noloa, jos huulilla on kevyt helmiäisen sävy.....Tästä on kenenkään runotytön turha alkaa hakata minua Montgomeryn kirjalla päähän, se vaan saa minut entisestään innostumaan. :)
Olen koko työurani työskennellyt paikoissa, joissa on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. En muista, että olisin juuri törmännyt AP:n kuvailemiin hölöttäjänaisiin. Sen sijaan hölöttäjämiehiä löytyy jokaiselta typaikalta. Monet eivät osaa ottaa mitään asiaa vakavasti, vaan vetävät läskiksi kaiken. Mukana jutuissa on tietysti runsaastikin seksismiä, joka kyllä nostaa karvat pystyyn huumorintajuisiltakin työkumppaneilta. Kun sitten huomauttaa asiasta, niin kommentti on usein, että oletpa sinä seksuaalisesti estynyt tai jotain vastaavaa. Pahinta oli yhdessä paikassa, kun esimies meni mukaan näiden hölöttäjien juttuihin. Kehityskeskustelussa sanoin, että en pidä noista jutuista, vaikka osaan olla aika rääväsuinen itsekin, mutta muissa ympyröissä, ja että esimiehen kuuluu olla tuo kaiken yläpuolella. Myönteli kyllä, että oikeassa olen, mutta olen kuullut myöhemmin, että eivät ole parantaneet tapojaan, pikemminkin päinvastoin. No minun ei niitä enää tarvitse kuunnella, sillä en ole enää siinä paikassa.
Noin yleisellä tasolla toteaisin vielä, että työpaikalla viihtyy paljon paremmin, jos pystyy löysäämään pipoaan. Kaikki nyt eivät vain ole yhtä älykkäitä tai muuten samanluontoisia. Jokaisen itseään älykkäänä pitävän pitäisi toki se ymmärtää.
Minua myös ärsyttää tuollainen tyhjänpäiväinen hölöttäminen ja "oman äänen kuunteleminen". Olen itse mieluummin hiljaa, jos ei ole mitään sanottavaa. Eri asia on sitten, jos jollakin on hyviä ja hauskoja juttuja, mutta yleensä ne oikeasti hauskat jutut on sellaisia, joille kaikki nauraa. Nämä hölöttäjät kyllä ärsyttävät minua sukupuoleen katsomatta.
Minä taidan päästä tässä elämässä niin helpolla, kun en näe punaista yhdenkään edes jokseenkin normaalin ihmistyypin kohdalla. Ryhmätilanteessa jokainen tuo siihen oman panoksen omalla persoonallaan, ei se ryhmä ole siinä mua varten ja mua miellyttääkseen. Jos joku onkin avoimempi ja puheliaampi tunneihminen ja toinen analyyttinen, viileä ja harkitseva järki-ihminen, niin mitä ihmeen merkitystä sillä on? Jos näillä kummallakin on jonkinlaiset aivot päässä, he pystyvät löytämään sen verran yhteistä säveltä että tulevat välttävästi toimeen ja muuta ei tarvita. Tunneihminen voi hetkeksi vähentää volyymia, ja järki-ihminen voi lakata ottamasta kaikkea niin helvetin älykkäästi. Ja tsadaa, elämä jatkuu.
mäkin ajattelin että kyse kateudesta, ihan tuon voimakkaan vihan takia, ja koska kohdistuu vain naisiin. ehkä olet itse pidättyväinen ja älykäs ja koet näiden asioiden liittyvän yhteen, ja alitajuisesti ymmärrät että ne mukahauskatkin voivat olla älykkäitä vaikkeivät pidättyväisiä olekaan ja mahdollisesti itsekin kaipaisit hetken rentoutua ja olla hölmö menettämättä itsetuntoa joka perustuu älykkyyteen ja kun joku tekee näin niin olet kateellinen joka tulee ilmi paheksuntana ja halveksuntana.
Olet analyysissäsi jo pitkällä, koska olet huomannut, että näin käyttäytyvät miehet eivät sinua häiritse, vain naiset. luultavasti keksit vielä perimmäisen ärsyyntymisen syyn.