Anoppi lakkaa pitämästä yhteyksiä aina vaikeuksien hetkellä
En tiedä miten suhtautuisin, aina kun perheessämme on jokin vaikeampi tilanne esim. oman puolen sukulaisen sairastuminen tai kuolema katoaa anoppi elämästämme. Miehen siskon kaikki vaikeudet sen sijaan raportoidaan meille hyvin seikkaperäisesti ja eletään mukana todella vahvasti.
Ihmettelen eniten sitä, ettei halua ottaa enemmän yhteyttä lapsiin tai mieheen silloin, kun tietää minun olevan kuormitetumpi. miksi ei halua kysyä miten heillä menee tai tuoda lasten elämään iloa tai muuta tekemistä? Tekstiviesti tai puhelinsoittokin tuntuisivat mukavilta..
Kommentit (4)
Olen kuunnellut kovasti noita tyttären juttuja ja loputtoman määrän työpaikan tilanteista. Jos esim. meidän kutsutaan syömään jonkun synttäreille on varmaa, että jossain vaiheessa saan ryöpyn anopin työpaikan tilanteesta. Olen ollut empaattinen ja kuunteleva, mielestäni kannustavakin. Olen myös antanut positiivist apalauteta hänestä äitiä ja koittanut sanoa ettei hänen tarvitsisi kantaa niin paljon vastuuta.
Ihan tuolla kaiulla ei ole mennyt.
Olisiko jotain vinkkejä miten toimia?
Anoppina olen oppinut siihen, että en puhu miniälle. Niin on minulle helpompaa ja mukavampaa. Sanoi mitä tahansa, on se aina väärin. Sen sijaan pojan perheessä pitäisi käydä piikomassa kahdesti viikossa, kun miniällä on niiiiiin raskasta. Ikkunoiden pesu kuulemma kuuluu anopille samoin kuin saunan siivoaminen. Kun ei miniä jaksa, joutuu valvomaan öisin 4v ja 6v lasten kanssa, kun ovat niin levottomia nukkujia. Ehkä kannattaisi vaihtaa pois perhepedistä.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Mitenkäs ap sinä tuet anoppiasi vaikeuksien hetkellä??