Lue keskustelun säännöt.
Ei ne länsimäiset ongelmat, vaan ne länsimäiset elämän sisällöt
15.09.2013 |
Maailma on länsimaiselle ihmiselle täynnä loputtomia mahdollisuuksia, mutta kun tätä palstaa on tänään taas lukenut, jäi sellainen mielikuva, että näiden loputtomien mahdollisuuksien keskellä ihmiset löytävät onnensa ja suuren intohimonsa mm. lastenvaatteiden, merkkilaukkujen ja kosmetiikkauutuuksien ostelusta.
En tiedä, mitä tästä oikein ajattelen. Elämät pienistä iloista nauttiminen on hieno juttu. Mutta on jotenkin pelottava ajatus, että tällaiset asiat tuntuvat olevan enenevässä määrin meidän länsimaisten ihmisten elämän sisältö.
Kommentit (20)
Miksei. Henkiset asiathan ovat kuitenkin sellaisia joihin ihminen ei lopullista vastausta voi saada. Filosofit ovat pohtineet turhaan elämän tarkoitusta ja eri ihmisillä on asiasta omat vakaumuksensa. Itse en ole kaikesta pohdiskelusta huolimatta keksinyt ideaa joten tällähetkellä haaveilen uudesta talvitakista joka on näyttävä sekä muista tyylikkäistä vaatteista.
Toivoisin ihmisiltä kuitenkin inhimillisyyttä oli kinnostuksen kohteena merkkilaukut, urheilu, tieteet taikka uskonnot.
En toisaalta näe mitää hirveän suuria mahdollisuuksia missään itselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuota noin, länsimaalaisella tarkoitetaan näissä asiayhteyksissä kapitalistisen järjestelmän ihmistä. Ei ap.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:24"]
Väität siis, että Aasiassa ihmiset eivät osta kalliita vaatteita, laukkuja tai kosmetiikkaa?
[/quote]
En väitä, mutta luullakseni tällä palstalla ei kovin paljon aasialaisia kirjoittele.
t: ap
Mutta onhan ihmisillä myös ihmissuhteita, perheitä, lapsia, työ - nämä varmasti on jokaiselle sitä ydinsisältöä eikä ostokset. Ostelu on tietyllä tapaa vain harrastus, siinä missä joku muukin. Eikä se ole mitenkään huonompi harrastus kuin mikään muukaan, jos kerran siihen on rahaa.
mitä tarkoitat ap? mun elämänsisältö ei ainakaan merkkilaukut yms. itse tykkään seksistä, ruoasta yms aistinautinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:26"]
Miksei. Henkiset asiathan ovat kuitenkin sellaisia joihin ihminen ei lopullista vastausta voi saada. Filosofit ovat pohtineet turhaan elämän tarkoitusta ja eri ihmisillä on asiasta omat vakaumuksensa. Itse en ole kaikesta pohdiskelusta huolimatta keksinyt ideaa joten tällähetkellä haaveilen uudesta talvitakista joka on näyttävä sekä muista tyylikkäistä vaatteista.
Toivoisin ihmisiltä kuitenkin inhimillisyyttä oli kinnostuksen kohteena merkkilaukut, urheilu, tieteet taikka uskonnot.
En toisaalta näe mitää hirveän suuria mahdollisuuksia missään itselläni.
[/quote]
Totta tuokin. Mutta... en tiedä. Voin puhua vain omasta puolestani. En etsi epätoivon vimmalla filosofista avainta maailmankaikkeuden mysteereihin, mutta minulla on elämässä hyvin paljon erilaista sisältöä. Itse pyrin tasapainottamaan elämän eri puolia jokapäiväisessä elämässä. Joskus sisältöä tuo elämään vakava pohdinta, joskus kevyt viihde, joskus se että saa itse käyttää luovaa energiaansa, joskus se että saa passiivisena ihastella jonkun muun taidonnäytteitä. Joskus vilkas keskustelu, joskus hiljainen kävelylenkki metsässä. Joskus, aika harvoin, jokin kaunis uusi - tai useammin vanha - tavara.
Siis tähän pyrin. Aloituksessani pohdin lähinnä sitä, että enenevässä määrin meillä - puhun siis myös itsestäni - tuntuu lipsahtavan elämän sisältö hyvin yksipuoliseksi. Elämä, joka on pelkkää vakavamielistä pohdintaa ilman naurua ja viihdettä, olisi hyvin yksipuolista, mutta tästä ei tunnu useammilla meistä olevan vaaraa. Pikemminkin se elämä tuntuu meille olevan nykyään enimmäkseen viihdettä, enimmäkseen materiaa, enimmäkseen passiivista kuluttamista.
t: ap
Länsimainen ei tarkoita kapitalistisessa järjestelmässä asuvaa vaan tiettyä Eurooppalaiseen perinteeseen pohjautuvaa kultturipiiriä, johon luetaan Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi myös Australia ja Uusi-Seelanti. Älyllisesti laiskat ihmiset tarkoittavat sanalla myös kaikkea sellaista, mistä he eivät pidä ja minkä he kuvittelevat olevan jotenkin paremmin jossakin muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eurooppalainen lipsahti edellä isolla.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:35"]
Pikemminkin se elämä tuntuu meille olevan nykyään enimmäkseen viihdettä, enimmäkseen materiaa, enimmäkseen passiivista kuluttamista.
t: ap
[/quote]
Minä luulen että tuo tuottaja vs .kuluttaja näkökulma on aika tärkeä. Olen itse kasvanut lapsuuteni maatilalla, ja muistan kuinka onnellisia perheeni jäsenet olivat siinä simppelissä elämässä. Puuttui täysin semmoinen levottomuus ja tympäännyt jotka nykyään monia vaivaa, ja itseänikin nykyisin kaupunkilaisena, kun illat istun työpäivän jälkeen henkisesti uupuneena kerrostalokodissani.
Minusta tuntuu että kyse on juuri tuosta, että koska en koe tuottavani mitään oikeasti hyödyllistä (töissäni tai muuten, ja olipa se hyödyllinen syötävä ruoka maanviljelyksellä tai vähemmän konkreettinen asia) niin etsin elämääni sisältöä kuluttamisesta. JOtenkin vaan kuluttamisesta saatava mielihyvä on enemmän kuin päihteestä saatavaa hetkellistä "high":ta kuin aitoa pysyvää hyvää oloa, jonka saa luovasta tuottamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:28"]
Mutta onhan ihmisillä myös ihmissuhteita, perheitä, lapsia, työ - nämä varmasti on jokaiselle sitä ydinsisältöä eikä ostokset. Ostelu on tietyllä tapaa vain harrastus, siinä missä joku muukin. Eikä se ole mitenkään huonompi harrastus kuin mikään muukaan, jos kerran siihen on rahaa.
[/quote]
Mutta kun olen tuosta eri mieltä. Ostelu on harrastuksena huono. Jokainen meistä pakostakin ostelee, ja jos niistä pakollisistakin hankinnoista ja arkielämän hetkistä osaa nauttia, se on hienoa. Se on osa elämää siinä missä kaikki muukin: ruuanlaitto, pyykinpesu, siivoaminen... kaikesta voi onneksi nauttia.
Voisin alkaa saarnata siitä, miksi ostelu on meille haitallista, mutta en nyt jaksa alkaa lässyttää ympäristöongelmista ja maapallon resursseista. Enemmänkin minua pelottaa se henkinen puoli. Ostelu ON huono harrastus, siinä missä tv:n katselu on huono harrastus, jos se on ihan oikeasti harrastus ja intohimo - kuten se tuntuu monille olevan.
En voi olla ajattelematta sitä, mitä henkisen pääoman, luovan energian ja elämänilon tuhlausta on se kaikki aika, mikä nykyihmisillä menee materian ja ostosten ympärillä hyrräämiseen.
Huomautan vielä, etten pidä itseäni tämän suhteen yhtään sen parempana kuin muitakaan ihmisiä.
t: ap
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:44"]
Ostelu ON huono harrastus, siinä missä tv:n katselu on huono harrastus, jos se on ihan oikeasti harrastus ja intohimo - kuten se tuntuu monille olevan.
En voi olla ajattelematta sitä, mitä henkisen pääoman, luovan energian ja elämänilon tuhlausta on se kaikki aika, mikä nykyihmisillä menee materian ja ostosten ympärillä hyrräämiseen.
[/quote]
Minä taas en ymmärrä myös miksi TV:n katselu olisi huono harrastus sekään. Varsinkin kun useimmat taas pitävät vaikka kirjojen lukemista taas oikein hyvänä harrastuksena, vaikka ihan samalla tavalla siinäkin olla möllötetään paikallaan ja keskitytään toisen (kirjailijan) valmiiksi tuottamaan sisältöön. Ei se TV siitä juurikaan poikkea, paitsi että myös visuaalinen puoli on tuotettu valmiiksi kun taas kirjaa lukiessa sen joutuu kuvittelemaan mielikuvituksessaan.
Minulle ainakin niin TV kuin ostoksetkin tuottavat elämäniloa. Ja henkisen pääoman tuhlausta? Ei kai nyt joka hetki vapaa-ajallakin tarvitse pingottaa siitä ettei vaan mihinkään turhaan hukkaa hetkiään? Minä ainakin älyllisesti ja henkisesti erittäin vaativan työn vastapainoksi kaipaan nimenomaan jotain kevyttä huttua vapaa-ajallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:26"]
Miksei. Henkiset asiathan ovat kuitenkin sellaisia joihin ihminen ei lopullista vastausta voi saada. Filosofit ovat pohtineet turhaan elämän tarkoitusta ja eri ihmisillä on asiasta omat vakaumuksensa. Itse en ole kaikesta pohdiskelusta huolimatta keksinyt ideaa joten tällähetkellä haaveilen uudesta talvitakista joka on näyttävä sekä muista tyylikkäistä vaatteista.
Toivoisin ihmisiltä kuitenkin inhimillisyyttä oli kinnostuksen kohteena merkkilaukut, urheilu, tieteet taikka uskonnot.
En toisaalta näe mitää hirveän suuria mahdollisuuksia missään itselläni.
[/quote]
Totta tuokin. Mutta... en tiedä. Voin puhua vain omasta puolestani. En etsi epätoivon vimmalla filosofista avainta maailmankaikkeuden mysteereihin, mutta minulla on elämässä hyvin paljon erilaista sisältöä. Itse pyrin tasapainottamaan elämän eri puolia jokapäiväisessä elämässä. Joskus sisältöä tuo elämään vakava pohdinta, joskus kevyt viihde, joskus se että saa itse käyttää luovaa energiaansa, joskus se että saa passiivisena ihastella jonkun muun taidonnäytteitä. Joskus vilkas keskustelu, joskus hiljainen kävelylenkki metsässä. Joskus, aika harvoin, jokin kaunis uusi - tai useammin vanha - tavara.
Siis tähän pyrin. Aloituksessani pohdin lähinnä sitä, että enenevässä määrin meillä - puhun siis myös itsestäni - tuntuu lipsahtavan elämän sisältö hyvin yksipuoliseksi. Elämä, joka on pelkkää vakavamielistä pohdintaa ilman naurua ja viihdettä, olisi hyvin yksipuolista, mutta tästä ei tunnu useammilla meistä olevan vaaraa. Pikemminkin se elämä tuntuu meille olevan nykyään enimmäkseen viihdettä, enimmäkseen materiaa, enimmäkseen passiivista kuluttamista.
t: ap
[/quote]
Minä taas olen lapsesta asti pohdiskellut ja pohdiskellut. Olen joutunut käymään hirveitä kriisejä lävitse joten ehkä tajuan jotakin maailman epäoikeudenmukaisuudesta. No kaikesta huolimatta tällähetkellä eniten iloa elämääni tuo uudet muodikkaat vaatteet taikka sen suunnittelu,e ttä ostan niitä kun on rahaa. Tämä turhanpäiväinen ja pinnallinen hömpötys auttaa minua enemmän kuin terapia voisi auttaa. Mutta en varmasti kuulu tarkoittamaasi ihmisjoukkoon :D
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:26"]
Miksei. Henkiset asiathan ovat kuitenkin sellaisia joihin ihminen ei lopullista vastausta voi saada. Filosofit ovat pohtineet turhaan elämän tarkoitusta ja eri ihmisillä on asiasta omat vakaumuksensa. Itse en ole kaikesta pohdiskelusta huolimatta keksinyt ideaa joten tällähetkellä haaveilen uudesta talvitakista joka on näyttävä sekä muista tyylikkäistä vaatteista.
Toivoisin ihmisiltä kuitenkin inhimillisyyttä oli kinnostuksen kohteena merkkilaukut, urheilu, tieteet taikka uskonnot.
En toisaalta näe mitää hirveän suuria mahdollisuuksia missään itselläni.
[/quote]
Totta tuokin. Mutta... en tiedä. Voin puhua vain omasta puolestani. En etsi epätoivon vimmalla filosofista avainta maailmankaikkeuden mysteereihin, mutta minulla on elämässä hyvin paljon erilaista sisältöä. Itse pyrin tasapainottamaan elämän eri puolia jokapäiväisessä elämässä. Joskus sisältöä tuo elämään vakava pohdinta, joskus kevyt viihde, joskus se että saa itse käyttää luovaa energiaansa, joskus se että saa passiivisena ihastella jonkun muun taidonnäytteitä. Joskus vilkas keskustelu, joskus hiljainen kävelylenkki metsässä. Joskus, aika harvoin, jokin kaunis uusi - tai useammin vanha - tavara.
Siis tähän pyrin. Aloituksessani pohdin lähinnä sitä, että enenevässä määrin meillä - puhun siis myös itsestäni - tuntuu lipsahtavan elämän sisältö hyvin yksipuoliseksi. Elämä, joka on pelkkää vakavamielistä pohdintaa ilman naurua ja viihdettä, olisi hyvin yksipuolista, mutta tästä ei tunnu useammilla meistä olevan vaaraa. Pikemminkin se elämä tuntuu meille olevan nykyään enimmäkseen viihdettä, enimmäkseen materiaa, enimmäkseen passiivista kuluttamista.
t: ap
[/quote]
3 siis vastasi
Minä taas olen lapsesta asti pohdiskellut ja pohdiskellut. Olen joutunut käymään hirveitä kriisejä lävitse joten ehkä tajuan jotakin maailman epäoikeudenmukaisuudesta. No kaikesta huolimatta tällähetkellä eniten iloa elämääni tuo uudet muodikkaat vaatteet taikka sen suunnittelu,e ttä ostan niitä kun on rahaa. Tämä turhanpäiväinen ja pinnallinen hömpötys auttaa minua enemmän kuin terapia voisi auttaa. Mutta en varmasti kuulu tarkoittamaasi ihmisjoukkoon :D
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:26"]
Miksei. Henkiset asiathan ovat kuitenkin sellaisia joihin ihminen ei lopullista vastausta voi saada. Filosofit ovat pohtineet turhaan elämän tarkoitusta ja eri ihmisillä on asiasta omat vakaumuksensa. Itse en ole kaikesta pohdiskelusta huolimatta keksinyt ideaa joten tällähetkellä haaveilen uudesta talvitakista joka on näyttävä sekä muista tyylikkäistä vaatteista.
Toivoisin ihmisiltä kuitenkin inhimillisyyttä oli kinnostuksen kohteena merkkilaukut, urheilu, tieteet taikka uskonnot.
En toisaalta näe mitää hirveän suuria mahdollisuuksia missään itselläni.
[/quote]
Totta tuokin. Mutta... en tiedä. Voin puhua vain omasta puolestani. En etsi epätoivon vimmalla filosofista avainta maailmankaikkeuden mysteereihin, mutta minulla on elämässä hyvin paljon erilaista sisältöä. Itse pyrin tasapainottamaan elämän eri puolia jokapäiväisessä elämässä. Joskus sisältöä tuo elämään vakava pohdinta, joskus kevyt viihde, joskus se että saa itse käyttää luovaa energiaansa, joskus se että saa passiivisena ihastella jonkun muun taidonnäytteitä. Joskus vilkas keskustelu, joskus hiljainen kävelylenkki metsässä. Joskus, aika harvoin, jokin kaunis uusi - tai useammin vanha - tavara.
Siis tähän pyrin. Aloituksessani pohdin lähinnä sitä, että enenevässä määrin meillä - puhun siis myös itsestäni - tuntuu lipsahtavan elämän sisältö hyvin yksipuoliseksi. Elämä, joka on pelkkää vakavamielistä pohdintaa ilman naurua ja viihdettä, olisi hyvin yksipuolista, mutta tästä ei tunnu useammilla meistä olevan vaaraa. Pikemminkin se elämä tuntuu meille olevan nykyään enimmäkseen viihdettä, enimmäkseen materiaa, enimmäkseen passiivista kuluttamista.
t: ap
[/quote]
Minä taas olen lapsesta asti pohdiskellut ja pohdiskellut. Olen joutunut käymään hirveitä kriisejä lävitse joten ehkä tajuan jotakin maailman epäoikeudenmukaisuudesta. No kaikesta huolimatta tällähetkellä eniten iloa elämääni tuo uudet muodikkaat vaatteet taikka sen suunnittelu,e ttä ostan niitä kun on rahaa. Tämä turhanpäiväinen ja pinnallinen hömpötys auttaa minua enemmän kuin terapia voisi auttaa. Mutta en varmasti kuulu tarkoittamaasi ihmisjoukkoon :D
[/quote]
Et kuulukaan ;) Tai no, tavallaan kuulut - olen aika lailla samanlainen kuin sinä kuitenkin.
Anteeksi, en jaksa tähän aikaan enää kovin järkevästi perustella vänkäämistäni. Minusta on vain jotenkin huolestuttavaa ja surullista, että nykypäivänä rentoutuminen ja ilo yms. yms. tarkoittaa lähes yksinomaan sitä kevyttä huttua, aivot nollilla -meininkiä ja - mikä tärkeintä - kuluttamista.
Pohdiskelu voi olla rentouttavaa. Ns. vakavatkin asiat voivat rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Itsensä haastaminen ei ole pingottamista... suurin mielihyvä löytynee kuitenkin siitä, kun osaa yhdistää elämästä nauttimisen ymmärryksensä laajentamiseen ja hiljentyäkin siinä välillä? Se tärkeä tasapaino.
(Mitä tulee tv vs. kirjat: on siitä ainakin tehty tutkimuksiakin, että kirjaa lukemalla aivot aktivoituvat eri tavalla kuin tv:tä katselemalla. Kirjaa lukiessa ihminen tulee aina vähintään puoliksi kirjailijaa vastaan ja käyttää omaa mielikuvitustaan. On se kirja sitten fiktiota tai faktaa.)
t: ap
Ekologiset seikat tulisi myös ottaa huomioon ja maapallomme kestokyky.
Kulutus länsimaissa on liian suurta.
Pallo ei kestä jatkuvaa talouskasvua.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 01:10"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:26"]
Miksei. Henkiset asiathan ovat kuitenkin sellaisia joihin ihminen ei lopullista vastausta voi saada. Filosofit ovat pohtineet turhaan elämän tarkoitusta ja eri ihmisillä on asiasta omat vakaumuksensa. Itse en ole kaikesta pohdiskelusta huolimatta keksinyt ideaa joten tällähetkellä haaveilen uudesta talvitakista joka on näyttävä sekä muista tyylikkäistä vaatteista.
Toivoisin ihmisiltä kuitenkin inhimillisyyttä oli kinnostuksen kohteena merkkilaukut, urheilu, tieteet taikka uskonnot.
En toisaalta näe mitää hirveän suuria mahdollisuuksia missään itselläni.
[/quote]
Totta tuokin. Mutta... en tiedä. Voin puhua vain omasta puolestani. En etsi epätoivon vimmalla filosofista avainta maailmankaikkeuden mysteereihin, mutta minulla on elämässä hyvin paljon erilaista sisältöä. Itse pyrin tasapainottamaan elämän eri puolia jokapäiväisessä elämässä. Joskus sisältöä tuo elämään vakava pohdinta, joskus kevyt viihde, joskus se että saa itse käyttää luovaa energiaansa, joskus se että saa passiivisena ihastella jonkun muun taidonnäytteitä. Joskus vilkas keskustelu, joskus hiljainen kävelylenkki metsässä. Joskus, aika harvoin, jokin kaunis uusi - tai useammin vanha - tavara.
Siis tähän pyrin. Aloituksessani pohdin lähinnä sitä, että enenevässä määrin meillä - puhun siis myös itsestäni - tuntuu lipsahtavan elämän sisältö hyvin yksipuoliseksi. Elämä, joka on pelkkää vakavamielistä pohdintaa ilman naurua ja viihdettä, olisi hyvin yksipuolista, mutta tästä ei tunnu useammilla meistä olevan vaaraa. Pikemminkin se elämä tuntuu meille olevan nykyään enimmäkseen viihdettä, enimmäkseen materiaa, enimmäkseen passiivista kuluttamista.
t: ap
[/quote]
Minä taas olen lapsesta asti pohdiskellut ja pohdiskellut. Olen joutunut käymään hirveitä kriisejä lävitse joten ehkä tajuan jotakin maailman epäoikeudenmukaisuudesta. No kaikesta huolimatta tällähetkellä eniten iloa elämääni tuo uudet muodikkaat vaatteet taikka sen suunnittelu,e ttä ostan niitä kun on rahaa. Tämä turhanpäiväinen ja pinnallinen hömpötys auttaa minua enemmän kuin terapia voisi auttaa. Mutta en varmasti kuulu tarkoittamaasi ihmisjoukkoon :D
[/quote]
Et kuulukaan ;) Tai no, tavallaan kuulut - olen aika lailla samanlainen kuin sinä kuitenkin.
Anteeksi, en jaksa tähän aikaan enää kovin järkevästi perustella vänkäämistäni. Minusta on vain jotenkin huolestuttavaa ja surullista, että nykypäivänä rentoutuminen ja ilo yms. yms. tarkoittaa lähes yksinomaan sitä kevyttä huttua, aivot nollilla -meininkiä ja - mikä tärkeintä - kuluttamista.
Pohdiskelu voi olla rentouttavaa. Ns. vakavatkin asiat voivat rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Itsensä haastaminen ei ole pingottamista... suurin mielihyvä löytynee kuitenkin siitä, kun osaa yhdistää elämästä nauttimisen ymmärryksensä laajentamiseen ja hiljentyäkin siinä välillä? Se tärkeä tasapaino.
(Mitä tulee tv vs. kirjat: on siitä ainakin tehty tutkimuksiakin, että kirjaa lukemalla aivot aktivoituvat eri tavalla kuin tv:tä katselemalla. Kirjaa lukiessa ihminen tulee aina vähintään puoliksi kirjailijaa vastaan ja käyttää omaa mielikuvitustaan. On se kirja sitten fiktiota tai faktaa.)
t: ap
[/quote]
Tajuan mitä ajat takaa. Olen itsekkin miettinyt tätä, että miksi tässä hirveiden koettelemusten jälkeen en koe kiinnostusta purkaa tuntojani luovuuteen ( olen luvoa ihminen) vaan eniten haaveilen vaatteista. No voimme tietenkin kuluttamisen kautta toteuttaa myös luovuutta ( vaikka sisustaminen).
Ostin itselleni kalliin päiväkirjan josta iloitsin, en olisi saanut iloa tavalliselle paperille kirjoittamisesta. Olisko kyse itselle lahjojen ostelusta, oman sisäisen lapsen huomioimisesta, sellaisesta tunteesta, että voi itse päättää ja hallita edes jotakin.
Ehkä kulttuurissamme on niin vähän lempeyttä ja hyväksyntää, että tarvitsemme jotakin korvaavaa kokemusta. Kuluttamisen kautta annamme itsellemme hellyyttä?
Ei ei. Olen onnellinen tässä ja nyt. Olemme tavanneet monta vuotta sitten. Ja vuosien jälkeen täällä.Se mitä tapahtuu nyt on kohtalo.Lue normaalisti.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 01:45"]
Olen itsekkin miettinyt tätä, että miksi tässä hirveiden koettelemusten jälkeen en koe kiinnostusta purkaa tuntojani luovuuteen ( olen luvoa ihminen) vaan eniten haaveilen vaatteista. No voimme tietenkin kuluttamisen kautta toteuttaa myös luovuutta ( vaikka sisustaminen).
Ostin itselleni kalliin päiväkirjan josta iloitsin, en olisi saanut iloa tavalliselle paperille kirjoittamisesta. Olisko kyse itselle lahjojen ostelusta, oman sisäisen lapsen huomioimisesta, sellaisesta tunteesta, että voi itse päättää ja hallita edes jotakin.
Ehkä kulttuurissamme on niin vähän lempeyttä ja hyväksyntää, että tarvitsemme jotakin korvaavaa kokemusta. Kuluttamisen kautta annamme itsellemme hellyyttä?
[/quote]
Minulla oli ihan sama. Menetysten jälkeen alkoi mieletön shoppailuvimma, vaikka olen myös aina ollut luova ihminen, eikä shoppailu ole ikinä aiemmin edes kiinnostanut. Lopulta se shoppailu kääntyi tosin itseään vastaan, kun turha tavara alkoi ahdistaa ja masentaa lisää. On ihmeellistä miten seesteinen olo nyt tulee, kun pahin suru on jo ohi ja hankkiudun kaikesta turhasta tavarasta eroon. Kuin heittäisi raskaan painon hartioiltaan.
Meidät on opetettu palkitsemaan ja hemmottelemaan itseämme uudella tavaralla, mutta koska uusi tavara ei poista surua tai masennusta, meidän täytyy palkita itseämme yhä useammin ja useammin. Olet varmasti oikeassa hellyyden ja välittämisen puutteesta, mutta olisi mielenkiintoista analysoida, miksi yhdistämme uuden tavaran saamisen hellyyteen, mielihyvään ja turvallisuudentunteeseen. Pelkkää illuusiotahan se on, ja globaalissa mittakaavassa ajatellen jatkuva kuluttaminen jopa tuhoaa meidät lopulta. On ihmeellistä, miten sellaisestakin ihmisestä joka on aina tiedostanut tämän asian vahvasti (kuten minä) voi tulla shoppailuaddikti.
Onpa yllättävän asiallinen viestiketju ollakseen tämän keskustelupalstan ketju. Kiva.
Väität siis, että Aasiassa ihmiset eivät osta kalliita vaatteita, laukkuja tai kosmetiikkaa?