Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia ettei miehen sisarukset kutsu kylään?
17.10.2013 |
Miehellä on kaksi siskoa. Molemmat asuvat oman puolisonsa kanssa noin 15 kilometrin päässä meistä. Kummatkaan eivät ole koskaan kutsuneet meitä kylään, eivätkä tule meillä käymään, jos kutsutaan.
Anopin luona tavataan muutamia kertoja vuodessa.
On oltu miehen kanssa yhdessä 10 vuotta, enkä ole kummankaan miehen sisaruksen luona käynyt tuona aikana kylässä, eikä kyllä ole miehenikään. Mitään riitoja ei ole.
Onko tämä nyt ihan normaalia? Äitini aina ihmettelee, että on tosi omituista, että en ole käynyt mieheni sisarusten kotona, kerran asuvat vain jotain alle puolen tunnin ajomatkan päässä.
Kommentit (21)
Ei. Mutta on munkin miehellä outo sisko. Kun mieheni esitteli mut vuosia sit kotonaan, siskonsa 22v (asui kotona) ei tullut edes omasta huoneestaan kurkkaamaan saati esittäytymään. Sama linja on jatkunut. Enpä ole käynyt kotonaankaan jonne vihdoin 26-vuotiaana mamman helmoista muutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Ei me tavata sukulaisia edes joka vuosi, ei kummankaan sisaruksia tai vanhempia.
Muista, että miehesi ei ole itse valinnut sisaruksiaan. Heidän käytöksensä ei ole miehesi päätettävissä.
Ei ole. Kyllä mun sisarukset kutsuu kylään, samoiN miehen. Miehen veli asuu 10 000 km päässä, ja aina kun mahdollista, tavataan 2-3 vuoden välein, ja skypetellään kerran pari kuussa.
Ei ole. Kyllä mun sisarukset kutsuu kylään, samoiN miehen. Miehen veli asuu 10 000 km päässä, ja aina kun mahdollista, tavataan 2-3 vuoden välein, ja skypetellään kerran pari kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos he eivät pidä tai ole kiinnostuneita teistä heillä ei ole mitään velvollisuutta olla tekemisissä teidän kanssanne.
Jotain syitä voi myös löytyä miehesi lapsuudesta, sisarusten suhteista vanhempiinsa jne., eli asioista, joilla ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi.
Oletko itse kiinnostunut miehesi sisaruksista, vai haluatlko olla heidän kanssaan tekemisissä vain koska sinusta tuntuu, että "niin kuuluu tehdä"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on kyllä kummallista, jos ette ole tuon enempää tekemisissä. Oletko tutustunut miehesi sisariin? Millaisia sisaret ovat, onko lapsia? Miten he torjuvat kutsunne, jos pyydätte heitä kylään?
Useinhan se kyllä menee niin, että vaimo pitää tiiviisti yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen suku jää vähemmälle. Esimerkiksi käy mieheni, joka todellakin soittaa sukulaisilleen vain jos on tärkeää asiaa. Mitään kuulumisten vaihtamispuheluita ei mieheni harrasta. Itse soittelen mieheni sisarelle ja puhetta riittää : )
Äitini aina ihmettelee, että on tosi omituista, että en ole käynyt mieheni sisarusten kotona, kerran asuvat vain jotain alle puolen tunnin ajomatkan päässä.
No, äitisi pitäisi varmaan vaan päästä pikkuhiljaa asiasta yli, ja varmaan sinunkin. Perheillä on omat tapansa, miehesi siskojen perheillä on tuo tapa, deal with it. Mitä se äitisi napaa niin vimmatusti kaivelee, ehkä minäkin pitäisin mieluummin nuo etäisen kohteliaat välit, kuin että oikein äidillesi pitäisi perustella jonkun kyläilyä tai kyläilemättömyyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro, miksi miehen sisko pitäisi olla sinusta kiinnostunut ja käydä luonasi.
Siis kerro yksikin muu hyvä syy kuin "on tapana vierailla sukulaisilla" sillä lyön vetoa, että et itsekään ole käynyt kylässä kaikilla, jotka asuvat sinusta 15 km päässä.
No anopin luona mäkin tapaan miehen siskoja, toisen oon tavannut toistaiseksi 2 kertaa, toisen kymmenkunta. Eivät ole kutsuneet kyläilemään eikä siinä mun mielestä ole mitään kummallista, ei mekään olla niitä meille kutsuttu. Itselläni ei sisaruksia olekaan, enkä pidä muihinkaan sukulaisiin yhteyttä, ne kun ei ole sellaisia tyyppejä jotka valitsisin kavereikseni, eli miksi niiden kanssa pitäisi viettää aikaa jos ei ole mitään yhteisiä harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita, ei paljon mitään puhuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä taida miehisikään pitää siskoihinsa yhteyttä?
No jaa, meillä on molemmilla veli eikä kummankaan luona käydä kumpikaan kylässä, vaikka asuvat samassa kaupungissa. Minun veljen kanssa ei kyläillä tai soitella ollenkaan (paitsi joskus jos on asiaa), vanhemmillani nähdään pari kertaa kuussa. Ei olla mitenkään huonoissa väleissä, mutta ei sillä tavalla läheisissäkään. Pari kertaa olen hänen nykyisellä asunnollaan käynyt, molemmat kerrat äitini kanssa.
Mieheni soittelee kyllä veljensä kanssa ja veli käy joskus meillä, ehkä parin kuukauden välein. Yleensä käytännön asioissa, esim. hakemassa jotain, mutta jää kyllä istuskelemaan ja juttelemaan samalla. Joskus on tullut kutsuttuna naisystävänsä kanssa. Veljen kotona en ole minä käynyt kertaakaan eikä ole tainnut miehenikään. Heillä on aina ollut tällainen isoveli-pikkuveli -asetelma että oma mieheni on tottunut olemaan sen huolehtivampi osapuoli jolla on enemmän rahaa tarjota ruoat ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On normaalia, että ihmiset ovat sisarusten kanssa läheisiä/ etäisiä. Äitisi kummastelu on varmaan myös normaalia, vaikkakin rasittavaa. Nykypäivänä suurin osa täysi-ikäisistä ihmisistä Suomessa voi itse valita, keitä "kutsuu kylään", usein lähisukulaisten, esim. vanhempien kanssa yhteydenpito koetaan kuitenkin myös velvollisuudeksi, ihan vain sen vuoksi että he ovat sukua.
Toiset ovat sisarustensa kanssa enemmän tekemisissä, toiset vähemmän. Itse olen tottunut siihen, että sisarusten kanssa ollaan aika paljon tekemisissä - vanhemapnikin olivat läheisiä omien sisarustensa kanssa ja setien ja tätien kanssa on lapsuudessani vietetty paljon aikaa. Kaikilla ei kuitenkaan näin ole ja yksi hyvä lapsuuden ystäväni on aina ihmetellyt sitä, että olemme niin paljon tekemisissä suvun kanssa.
Mulla myös miehellä 2 siskoa. Toisen kanssa mies on jostain syystä paljon läheisempi kuin toisen kanssa. Kummankin luona on kyllä käyty kylässä ja mitään riitoja ei knenkään kanssa ole. Toiseen siskoon mulla on todella lämpimät välit, ollaan parhaat ystävykset nykyään. Toiseen on asialliset ja hyvät välit mutta ei mitkään erityisen lämpimät.
Itse olen ajatellut niin, että jos miehellä ei itsellään ole alunperin tiiviit suhteet johonkuhun sisarukseen, ei ole vaimona minun tehtäväni yrittää niitä luoda. Asia on sisatusten välinen. Kunhan etäiset välit ei johdu minusta.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:56"]
No eipä taida miehisikään pitää siskoihinsa yhteyttä?
[/quote]
Juu, on se helppo ihmetellä miten muut toimii ja on kummallisia, niinkuin omassa toiminnassaan ei olisi puutteita tai toimisi itse toisin.
Jos sisarukset ei kutsu teitä kylään, niin he varmaan kieltäytyy tulemasta teille kylään?
en minä tiedä onko tuo normaalia mutta ilmeisen yleistä.
Meilläkin asuu sukua lähellä ja olisi samanikäisiä serkkuja. En muista milloin ollaan viimeksi nähty, taisi olla jouluna? Minä aina ajattelin miten kiva olisi jos serkut viihtyisivät keskenään (kun ei meillä niin iso suku ole) mutta kun toinen perhe ei halua pitää yhteyttä niin eihän sitä pakottaa voi. Joskus olen houkutellut kylään ja ovat puoliväkisin tulleetkin mutta enää en jaksa järjestää. Lapset kyllä pitävät toisistaan paljon joten siitäkään ei ole kyse. heillä ei voi mennä käymään.
Olin hiljattain kylässä työkaverilla ja siellä oli yksi hänen kaverinsa, nainen jolla oli mukana oma lapsi ja lapsen serkku. En voisi kuvitellakaan että meidän lapsemme serkku otettaisiin mukaan jonnekin meidän kyläreissulle tai että meidän lapsi olisi mieheni veljen perheen luona siten, että me emme ole siellä. Nuo serkukset kuulemma usein ovat toistensa luona yötä, alle kouluikäisiä. Meillä lapset näkevät serkkujaan pari, kolme kertaa vuodessa pari tuntia kerrallaan ja se on siinä sitten.Samassa kaupungissa asutaan.
Asumme samassa kaupungissa ja veljeni on käynyt minun ja mieheni luona vain muuton yhteydessä. Vaimonsa ei koskaan. Välimme ovat hyvät, ei mitään riitoja tai kiistoja. Emme vain harrasta vierailemista, näemme toisiamme vanhempiemme luona vieraillessa ja juhlien merkeissä.
On ihan normaalia. Meillä veli käy ilman vaimoaan, koska silloin meillä on rennompaa, tunnetaan kaikki toisemme (oma puolisoni oli miehen luokkakaveri kauan sitten) ja meillä on samanlainen huumorintaju. Veljen vaimo on tosikko ja hirveä kontrollifriikki, joka saa hepulin, jos kahvikupit eivät täydellisesti soinnu servetteihin. Sitä ei vaan jaksa kukaan, en minä eikä mun toinen veli.