Mulla ei ole ystäviä ja kaveritkin loittonee..

Tätäkö tämä äitiys on?Yrität nahdä kavereita,mutta kaikki on niin mukamas kiireisiä,ettei ole aikaa mennä tai tulla edes kahville?Okei,osa on työelämässä,mutta kun haluat nähdä,tulee turhia lupauksia ja loppujen lopuksi näet vain kerran vuodessa.Ehkä heillä on kymmeniä ystäviä ja kavereita,ettei aika riitä minulle?

Olin niin innoissani,kun "ystäväni" sai esikoisen.Mutta tämäkin lapsi täyttää jo 2 vuotta ja olen nähnyt 2 kertaa.Luulin,että pääsemme yhdessä juttelemaan äitiydestä..mutta ei  sitten.Kuiten asumme vain 10 min ajomatkan päässä toisistamme.Olen jo vähän kyllästynyt yrittämään nähdä ketään,onneksi palaan kohta töihin ja voin itsekkin sanoa,ettei jaksa/kerkeä nähdä ketään.

Ei ole ketään kelle puhua..paitsi puoliso ja äiti..On ikävä kavereiden/ystävien keskeistä läppää,sydäsurujen purkamista ja nauramista..Ei vain jaksa enään yrittää nähdä.