Mikä saa ihmisen pitämään blogia ja esittelemään itseään julkisesti?

Blogien idea yleensä ei millään lailla perustu itsensä esittelyyn, vaan suurin osa blogeista on jotain ihan muuta, kuin sitä itsensä korostamista. Käsitöitä, ruokaa, urheilua, politiikkaa, kulttuuria... Lifestyle- ja tyyliblogit sitten asia erikseen, niiden takana osalla varmasti onkin sitten itsensä korostamisen tarvetta, halua nousta julkisuuteen, tienata helppoa rahaa tai ihan vain mennä massan mukana. Osalle se on myös vain kiva harrastus kavereiden kesken, kanava purkaa ajatuksiaan ja puhua "hömppää" ja niin edelleen. 

Mitä kertoo ap sinusta ja kaltaisistasi se, että etsitte ensimmäiseksi negatiivisia syitä blogien pitoon? Onko se perusasenne teidän omassa elämässänne ja siksi ette kykene ajattelemaan muidenkaan toimivan positiivisista lähtökohdista?

Joitain syitä blogien pitoon:

- itsensä voittaminen eli se, että maailmassa joka tursuaa mainoskuvia ja naistenlehtien haastatteluja "täydellisistä ihmisistä" uskaltaa paljastaa heikkoutensa ja virheensä ja senkin että hyväksyy itsensä itsenään niistä huolimatta.

- päiväkirjatyyppinen elämäntarinansa tallentaminen.

- päiväkirjatyyppisen elämäntarinansa jakaminen siitä kiinnostuneiden kanssa.

- uusien ihmisten kohtaaminen.

- vertaistuki.

- kirjoittaminen harrastamisena.

- jne.

no hah mikä idea on keksiä tanssiryhmiä, mennä kihloihin viiskymppisen miehen ja tyttöystävänsä kanssa, hankkia silikonit 18v ja kuvauttaa niitä, jnejne

Minulla on sellainen blogi. Mutta en esittele itseäni mitenkään hienompana kuin olen, vaan idea on olla rehellinen siitä mitä ajattelee, miten elämänsä kokee, mitä ongelmia on. Ja elämäni todellakaan ei ole hienoa glamööriä, vaan hyvinkin tylsää ja osin ahdistavaakin. 

Yhtä hyvin kuin pidän blogia, voisin kirjoittaa myös päiväkirjaa. Eräänlainen julkinen päiväkirja se onkin. En tavoittele erityisesti lukijoita, mutta saa lukea jos kokee saavansa jotain, koska esim. itse kamppailee samanlaisten asioiden ja ajatusten kanssa. Olen itsekin saanut voimaa tietyistä blogeista ja niissä esitetyistä ajatuksista.

Komppi ap:lle

Ja kai aikalailla samat syyt tuntuu monella olevan pitää sitä Facebookin sivuaan sellaisena ylikiilloitettuna ja postata kuvia yms kehujen ja peukutusten toiveessa. Kaikki on ah niin täydellistä, vaikka esim lähipiiri nostelee kulmia ja naureskelee partaansa kun henkilön tuntien se on vain esitystä täysin.

Mutta ehkä se olo on oikeesti niin tyhjä sisällä joillain ihmisillä että tuo on se keino tuntea itsensä paremmaksi ja hyväksytyksi, olkoonkin täysin keinotekoista. Jotenkin kai huono itsetunto heijastuu tuollaisena.

Täytyy vielä sanoa että en ihan kauhean paljon blogeja seuraa, mutta ne osa blogeista jotka keskittyy itse asioihin, ei henkilöiden itsensä esittelyyn ja saippuaoopperaa luomiseen elämästään, mutta siis vaikka sisutukseen, käsitöihin, leivontaan tms, ne on niitä joita on aivan ihana lukea.

Sitten vielä oma lukunsa on narsistit ja sinnepäin kallistuvat, nehän oikeen on liekeissä noissa some ympyröissä ja blogeissaan. Uskovat lopulta itsekin että se on heidän todellisuutta.

En ymmärrä minäkään. Kai se jotakin julkisuuden hakua on, mitäpä muutakaan.