Voi ei mitä käytöstä!

Elisa on siis sinun tyttäresi? Miten tyttäresi on ajautunut tuollaisen nilkin kaveriksi?

Mistä lie tapansa oppinut, onko tytöllä sisaruksia? Omien lasteni en voisi kuvitella tekevän noin vieraassa porukassa, omassa kyllä.. Tuossa tapauksessa olisin varmaan lapsen äitinä käynyt nappaamassa makkaran tytöltä kokonaan pois ja pitänyt jonkunlaisen saarnan asiasta viimeistään kotona.

:O järkyttävää... Hirveä tyttö!

Tuollaisia tytöt on. Eikä ne siitä ainakaan parane iän myötä.

Joo siis Elisa on mun tyttäreni, ja tuo toinen tyttö on naapuri, samalla luokalla koulussa joten pakosta ovat ainakin jonkun verran kavereita.

Sisaruksia tällä tytöllä on, yksi vanhempi sisko, mutta tämä tyttö on se heidän perheen  "pomo" ja tietää sen kyllä. On kovin vilkas ja tekee mitä itse tykkää, kun tulee jotain ikävyyksiä niin pari kyyneltä ja hymykuopat ja vitsit kehiin niin vanhemmat vain naureskelee "on se meidän tyttö melkoinen pakkaus". Mitään oikeita seuraamuksia mistään ei tule.

Monta kertaa olen miettinyt että kamala tuntea ja sanoa näin, mutta minä en todellakaan pidä tuosta lapsesta. En ole koskaan tavannut yhtä itsekästä ja ilkeää tenavaa.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 16:32"]

Tiedän, olisi pitänyt puuttua asiaan, mutta en vaan osannut kun lapsen äitikään ei sanonut mitään. Eli oltiin ystävien kanssa grillaamassa tuossa lähellä laavulla ja makkarat sai kukin itse hakea ritilältä siitä nuotion reunalta. Oma tyttö ja näiden ystävien samanikäinen, 9v molemmat, hakivat makkaransa. Toinen oli tarkoituksella pienempi, koska naapurin tyttö syö hyvin vähän makkaraa. Tytön äiti kysyi sitten että kuinka sinä nyt sen isomman otit kun et edes tykkää siitä. Tyttö vastasi siihen että no siksi kun tuo Elisa halusi sen, otin sen sen takia ettei se saa sitä mitä haluaa. Ja naureskeli päälle.

Täytyy sanoa että minä jäin vain suu auki katsomaan että kuulinko oikein, enkä osannut sanoa yhtään mitään.

[/quote]

No olisit vaan sanonut :) nyt kun jäsit suu auki niin opetit elisallesi että muut saa jyrätä... olisit edes nätisti huomauttanut

Vastaavaa käytöstä on tuttavani lapsilla, joita siis viisi. Varsinkin nuorimmat rohmuavat ruokaa ihan vain kiusallaan, ettei toisille jäisi. Kun eivät sitten jaksa syödä kaikkea ottamaansa, ruoka repostellaan haarukalla silpuksi tai uitetaan ketsupissa/ soijassa/ suolassa siten, ettei kelpaa enää kellekkään. 

Ihan helkutan ärsyttävää ja tekisi mieli nostaa korvista seinälle.

Eli koska Elisa otti isomman makkaran, hän on ikävä ihminen, vaikka ikäviä olivat nimenomaan aikuiset, jotka eriarvoistivat tytöt ja laittoivat Elisalle pienemmän makkaran, jotta hän ei saisi isoa. Tyttö oli ovela ja otti ison makkaran, jolloi ap:n tyttö joutui tyytymään pienempään.

Kysymys kuuluukin, että onko aikuisten lapselle (Elisalle) aiheuttama mielipaha jotenkin kauniimpi ja jalompi asia kuin Elisan kaverilleen aiheuttama?

se on tämä vapaa kasvatus tässä

7: ei voi olla totta! kuka vanhempi hyväksyy tollasta????

Ehkä liioittelet tai et tosiaan kuullut aivan oikein? Minun lapseni on mm. väitetty sanovan "En mää!" kun hän sanoi "Ai mää?".  :)

Kyse on lapsista. Älkää liian hätäisesti leimatko lapsia jonkinlaisiksi, ainakaan huonoiksi. 

Noinhan äidit tekevät joka päivä! Lapsi haluaa punaiset sukat, mutta äiti ilmoittaa, että ei käy. Minä sanon, että otat siniset ja sillä selvä. Lapsi haluaa pelata tietokoneella, äiti kieltää todeten, että minä kiellän, että et aina saisi kaikkea haluamaasi.

Sitten Elisa tekee saman kaverille ja soppa on valmis. Miksi Elisa ei saisi sanoa, että otin isomman makkaran, jotta toinen ei sitä saisi, jos Elisan äiti laittoi tytölle pienen makkaran, koska ei halunnut tämän saavan isoa.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 18:14"]

Noinhan äidit tekevät joka päivä! Lapsi haluaa punaiset sukat, mutta äiti ilmoittaa, että ei käy. Minä sanon, että otat siniset ja sillä selvä. Lapsi haluaa pelata tietokoneella, äiti kieltää todeten, että minä kiellän, että et aina saisi kaikkea haluamaasi.

Sitten Elisa tekee saman kaverille ja soppa on valmis. Miksi Elisa ei saisi sanoa, että otin isomman makkaran, jotta toinen ei sitä saisi, jos Elisan äiti laittoi tytölle pienen makkaran, koska ei halunnut tämän saavan isoa.

[/quote]Elisa oli se väärinkohdeltu uhri!

*maailman tärkein huomio*

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 18:16"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 18:14"]

Noinhan äidit tekevät joka päivä! Lapsi haluaa punaiset sukat, mutta äiti ilmoittaa, että ei käy. Minä sanon, että otat siniset ja sillä selvä. Lapsi haluaa pelata tietokoneella, äiti kieltää todeten, että minä kiellän, että et aina saisi kaikkea haluamaasi.

Sitten Elisa tekee saman kaverille ja soppa on valmis. Miksi Elisa ei saisi sanoa, että otin isomman makkaran, jotta toinen ei sitä saisi, jos Elisan äiti laittoi tytölle pienen makkaran, koska ei halunnut tämän saavan isoa.

[/quote]Elisa oli se väärinkohdeltu uhri!

*maailman tärkein huomio*

[/quote]

Tai sitten Elisa toimii niin kuin häntä kohtaan on toimittu eli siirtää saamansa kohtelun kaveriinsa. Valitettavasti mallioppiminen on tehokkain mahdollinen tapa tuossa iässä ja tuollaisena se näkyy. Ja jos Elisan kaveri sai pienen makkaran, niin eikö kaikki muka ole hyvin?

Täysin aikuisten vika. Tietenkin lapsille pitää laittaa ihan samankokoiset makkarat (mielummin kirjevaa`alla punnitut), muutenhan siinä käy juuri noin.

-Isosisko

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 16:51"]

Joo siis Elisa on mun tyttäreni, ja tuo toinen tyttö on naapuri, samalla luokalla koulussa joten pakosta ovat ainakin jonkun verran kavereita.

Sisaruksia tällä tytöllä on, yksi vanhempi sisko, mutta tämä tyttö on se heidän perheen  "pomo" ja tietää sen kyllä. On kovin vilkas ja tekee mitä itse tykkää, kun tulee jotain ikävyyksiä niin pari kyyneltä ja hymykuopat ja vitsit kehiin niin vanhemmat vain naureskelee "on se meidän tyttö melkoinen pakkaus". Mitään oikeita seuraamuksia mistään ei tule.

Monta kertaa olen miettinyt että kamala tuntea ja sanoa näin, mutta minä en todellakaan pidä tuosta lapsesta. En ole koskaan tavannut yhtä itsekästä ja ilkeää tenavaa.

[/quote]

Tenava on itsekäs, koska otti isomman makkaran? Miksi ihmeessä ei olisi ottanut, jos kerran huomasi, että toinen makkara on pieni ja surkea. Harva aikuinen mies tuossa tilanteessa olisi toiminut toisin, miksi siis pienen tytön täytyy olla vieraskorea vanhempien puolesta?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 18:19"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 18:16"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 18:14"]

Noinhan äidit tekevät joka päivä! Lapsi haluaa punaiset sukat, mutta äiti ilmoittaa, että ei käy. Minä sanon, että otat siniset ja sillä selvä. Lapsi haluaa pelata tietokoneella, äiti kieltää todeten, että minä kiellän, että et aina saisi kaikkea haluamaasi.

Sitten Elisa tekee saman kaverille ja soppa on valmis. Miksi Elisa ei saisi sanoa, että otin isomman makkaran, jotta toinen ei sitä saisi, jos Elisan äiti laittoi tytölle pienen makkaran, koska ei halunnut tämän saavan isoa.

[/quote]Elisa oli se väärinkohdeltu uhri!

*maailman tärkein huomio*

[/quote]

Tai sitten Elisa toimii niin kuin häntä kohtaan on toimittu eli siirtää saamansa kohtelun kaveriinsa. Valitettavasti mallioppiminen on tehokkain mahdollinen tapa tuossa iässä ja tuollaisena se näkyy. Ja jos Elisan kaveri sai pienen makkaran, niin eikö kaikki muka ole hyvin?

[/quote]Elisa oli se, jonka makkaran se kaveri varasti.

Elisa tulee pärjäämään elämässä! Hänellä on oikea asenne, joka vie pitkälle. Jos hän olisi Elias, jokainen pitäisi itsestäänselvänä, että pojat ottaa isomman makkaran, vaikka sitten viskoisi sen palasina metsään.

MUn äiti toimi aina kuin Elisan äiti eli "ostin sinulle sinisen puseron, kun pidät sinisestä" - paitsi että en pitänyt, kaikki vaatteeni olivat sinisiä, koska äiti osti sinistä ja oletti, että pidän väristä. Tai "laitoin hernekeittoa, kun pidät siitä" vaikka tosiasiassa inhosin sitä, äiti vain oli kerran saanut päähänsä, että se on herkkuani. Voisin kuvitella, että hän olisi laittanut minulle pienen makkaran vain siksi, että oletti minun syövän vain vähän miettimättä lainkaan, mitä itse halua tehdä.