Lue keskustelun säännöt.
Mitä arjen rajoitteita tosi rikkaalla on?
22.07.2013 |
Tälläinen tavallinen keskituloinen kuten minä joutuu lähes kaikissa tekemisissään miettimään, onko siihen varaa ja tekemään kompromisseja rahan rajallisuuden takia. Mietin usein, että kumpa voisin joskus vain elää juuri kuten haluan, tekemättä noita kompromisseja. Voisin ostaa kaupasta juuri ne kengät, jotka todella haluan. Voisin lomamatkalla yöpyä siinä keskiaikaisen linnan sviitissä, jossa todella haluaisin yöpyä, mutta jossa ei ole mitään järkeä yöpyä hinnan takia. Mutta jos ois niin paljon rahaa, ettei sitä tarvitsisi miettiä, niin olisi varmaan jotain muuta, joka tuntuisi arjessa rajoittavalta?
Kommentit (2)
En itse ole erityisen hyvätuloinen, mutta vanhemmillani on paljon omaisuutta, josta minäkin saisin varmasti niin paljon kuin kehtaisin pyytää. He antavat minulle pyytämättä muutamia kertoja vuodessa joitain satoja euroja, joista en kieltäydy, vaikka en niitä tarvitsekaan. Tiedän myös, että jos joskus tarvitsen vaikka suuremman summan rahaa, voin aina turvautua vanhempiini (tai perintöön).
Rahalla ei kuitenkaan saa kaikkea. Minulla on aika usein ajasta puutetta. Työ vie tällä hetkellä liikaa aikaa, joten vapaa-aikaa ei jää paljon. Myös kavereita ja ystäviä minulla on täsmälleen yhtä vähän kuin niitä olisi vähävaraisenakin. Terveytenikin eteen minun pitää ihan itse tehdä töitä, lenkille on jaksettava mennä, vaikka käteistä olisi 1000€ lompakossa. Myös liikenneruuhkat ja junien myöhästely vaikuttaa minuun yhtä lailla kuin köyhiin. Yliopistossa minunkin piti päntätä saadakseni tentit läpi (toisin kuin korruptoituneissa valtioissa, joissa todistukset voi ostaa). Ja niin edelleen.
Tuota living on the edge -ilmiötä ei ainakaan meidän perheessämme ole ollenkaan. Tämmöistä olen myös kuullut muista rikkaista ihmisistä: Jos köyhän talon poika rikastuu tekemällään työllä, hän pysyy usein yhtä nuukana kuin aiemmin. Kun on pienenä oppinut säästämään kaikessa, säästää myös aikuisena. Sellaiset ihmiset keräävät säästäen vieläkin suurempaa omaisuutta. He eivät valitsisi sitä keskiaikaisen linnan sviittiä, vaan valitsisivat tarkkaan hinta/laatu -suhteeltaan järkevimmän yöpymisvaihtoehdon.
Toki minäkin nautin siitä, että rahaa on: ostan laadukasta ruokaa, vaatekaupassa en tuijota hintoja, käyn tapaamassa kavereitani, joilla ei ole rahaa junalippuun, en koskaan matkusta jäniksenä julkisissa. Ja mikä tärkeintä: en ole koskaan valvonut öitä miettien raha-asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kuule, suurikin omaisuus on aivan eri asia kuin rajaton omaisuus. Sama koskee tuloja. Aina löytyy kalliimpi auto ja hienompi asunto tai luksuksempi lomakohde; sellainen mihin rikkaallakaan ei ole välttämättä varaa. Ihmiselle on lajityypillistä elää "on the edge", eli venyttää elämisensä ja olemisensa aivan kykyjensä rajalle. Siksi enemmän rahaa ei yleensä tunnu missään, paitsi hetken ajan sen jälkeen kun tuo parannus on tapahtunut.