Mistä tiedät että se sun mies rakastaa sua oikeasti?

Mitä se hyötyisi valehtelemisesta? Kai se on mun kanssa rakkaudesta, ei se mitään muutakaan hyötyä musta saa. Tyhmähän se olisi jos ilman rakkautta viitsisi vuosikausia yhdessä olla.

Tiedänpähän vaan.

Ei se muuten edes sano.

Koska me ollaan yhdessä vain ja ainoastaan rakkaudesta - jos rakkaus loppuu niin loppuu suhdekin. Tästä tiedän, että mies rakastaa minua (ja minä häntä!).

Sanoo sen, pussaa, halaa, tekee pieniä tekoja (esim auttaa vapaaehtoisesti kotiaskareissa), hieroo hartioita pyytämäti. Ja kyllä sen vaan tietää :)

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:59"]

Mitä se hyötyisi valehtelemisesta? Kai se on mun kanssa rakkaudesta, ei se mitään muutakaan hyötyä musta saa. Tyhmähän se olisi jos ilman rakkautta viitsisi vuosikausia yhdessä olla.

[/quote]

Joo, joskus epäilyttää kun ei ole koskaa sitä sanonu. Eikä pahemmin mitään positiivisia tunteita mua kohtaan näytä. Rakastellessa tuntuu että tulee ne tunteet pintaan, sillon aina oon varmin että rakastaa. Toisaalta kyllä arki koettelee, jos toistakymmentä vuotta on tässä rinnalla kestäny, niin täytyy jotain tunteita olla.

Ei ne rakasta muita kuin itseään.

Miehen ajatukset ovat hänen omiaan. Ei tulisi mieleenkään edellyttää mieheltä tietynlaisia tunteita aina, kun minä koen tarvitsevani niitä. Minulle on tärkeintä se, miten hän käyttäytyy minua ja lapsiaan kohtaan. Se yksin määrittelee, miten hän meihin suhtautuu.

- haluaa minun olevan onnellinen ja tekee siitä syystä myönnytyksiä ja kompromisseja, jos olemme eri mieltä; myös isoissa asioissa (ja samoin teen myös minä)

- kuuntelee aina huoleni ja lohduttaa, myös silloin jos on itse aiheuttanut mielipahan (toki tahtomattaan mutta joskus näinkin käy)

- pyytää anteeksi jos on aihetta ja antaa anteeksi kun minä pyydän

- tekee puolet kotitöistä

- kehuu ja kannustaa, varsinkin silloin kun en itse meinaa jaksaa

- toimii puskurina minun ja vanhempiensa välillä, suodattaa hölmöimmät jutut niin että minun ei tarvitse niitä edes kuulla

- toimii sillanrakentajana minun ja omien vanhempieni välillä, selventää heille elämääni ja tavoitteitani silloin kun en itse osaa tai jaksa

- ei huomauttele rumasti siitä että olen lihonut, mutta kannustaa ja innostaa mm. käymään ulkoilemassa

- sanoo aina välillä jotain, joka on sekä mukavaa että totta (esim. että pitää kodistamme, jonka remontoimme yhdessä, tai että on onnellinen vaikka elämä onkin aika haastavaa juuri nyt)

- haluaa kanssani lapsia

Näistä tiedän.

Ei se koskaan sano sitä, mutta ei tätä hullunmyllyä jaksais, jos ei olisi tunteita. Se olis lähtenyt jo aikapäiviä sitten.

En mä tiedäkään. Luulenkin ettei rakasta. Kestää tätä hullunmyllyä, mutta saa täysihoidon ja elatuksen, siksi varmaan mun kanssa on. Mistä muka tietää että rakastaa? On mua joku joskus rakastanut ja se oli erilaista.

Ei ole miestä eikä ex-mies koskaan sanonut minua rakastavansa. Romanttista rakkautta koimme muutaman vuoden. Ainoa oikea rakkaus minulle on vanhempien/lasten välinen pyyteetön rakkaus. Minulle sanalla on voimakas lataus. Miehen ja naisen välillä on jotain muuta; romanttista intohimoa joka parhaimmillaan voi muuttua syväksi kiintymykseksi. Senkin kuitenkin joku "toinen nainen" voi murskata hetkessä.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 16:27"]

- haluaa minun olevan onnellinen ja tekee siitä syystä myönnytyksiä ja kompromisseja, jos olemme eri mieltä; myös isoissa asioissa (ja samoin teen myös minä)

- kuuntelee aina huoleni ja lohduttaa, myös silloin jos on itse aiheuttanut mielipahan (toki tahtomattaan mutta joskus näinkin käy)

- pyytää anteeksi jos on aihetta ja antaa anteeksi kun minä pyydän

- tekee puolet kotitöistä

- kehuu ja kannustaa, varsinkin silloin kun en itse meinaa jaksaa

- toimii puskurina minun ja vanhempiensa välillä, suodattaa hölmöimmät jutut niin että minun ei tarvitse niitä edes kuulla

- toimii sillanrakentajana minun ja omien vanhempieni välillä, selventää heille elämääni ja tavoitteitani silloin kun en itse osaa tai jaksa

- ei huomauttele rumasti siitä että olen lihonut, mutta kannustaa ja innostaa mm. käymään ulkoilemassa

- sanoo aina välillä jotain, joka on sekä mukavaa että totta (esim. että pitää kodistamme, jonka remontoimme yhdessä, tai että on onnellinen vaikka elämä onkin aika haastavaa juuri nyt)

- haluaa kanssani lapsia

Näistä tiedän.

[/quote]kuin omasta suustani! Lisäyksenä vielä, että on tavattoman kärsivällinen ja saa minut tuntemaan oloni hyväksi.

Kymppi lisää vielä yhden tärkeän:

- oli tukenani kun synnytin kuolleen vauvamme, niin henkisesti kuin fyysisestikin; antoi kaiken mitä tarvitsin päästäkseni tuosta yli, ja antoi myös oman surunsa näkyä ja jakoi sen kanssani

Ja kommenttina johonkin edelliseen viestiin: olen täysin varma että tätä ei joku "toinen nainen" voi murskata. Ei hetkessä eikä pidemmässäkään ajassa. Meistä kumpikin on suhteemme aikana ollut ihastunut suhteen ulkopuoliseen tahoon, ja se on asia josta puhumme avoimesti ihan niin kuin mistä tahansa muistakin asioista. Emme pidä sitä edes minkäänlaisena ongelmana, eikä kummallekaan tulisi mieleenkään lähteä tuhoamaan hienoa suhdettamme pettämällä. Ihastumiset ovat ok, eivät uhkaa rakkauttamme millään tavalla, eivätkä voi mitenkään sen kanssa kilpailla. Ihastus haihtuu ajan myötä, rakkaus puolestaan kasvaa ja voimistuu, jos suhdetta hoidetaan ja siihen panostetaan. Mitä kauemmin on panostettu, sitä vähäpätöisemmältä joku yksittäinen ihastus siinä rinnalla tuntuu.

t. 10

Tämä on asia, jota en suoraan sanottuna murehdi. Ei tässä yhdessä pelkästä rakkaudesta olla, vaan meillä on yhteinen koti ja perhe. Ei se ole pelkästään sen varassa, rakastetaanko me toisiamme.

Tiedän, koska:

- hän tekee minulle joka päivä ruokaa ja viikonloppuisin aamupalaa, välipalaa ym.

- hän halusi kanssani lapsen

- hän hoitaa lastamme pyyteettömästi

- hän joustaa, jos en pääsekään hakemaan lasta hoidosta tai haluan lähteä harrastamaan tms. 

- hän tukee minua, jos minulla on vaikeaa esim. sairauteni kanssa

- hän kannustaa minua liikkumaan

- hän haluaa katsella lempiohjelmiaan boksilta kanssani

- hän laittaa jalat syliini, kun olemme sohvalla, tai painelee varpaitani, jos jalkani ovat hänen sylissään

- hän suunnittelee tulevaisuutta kanssani

Huomioi ja on tukena, kertoo myös toisinaan mutta useimmiten on ihan tekojen mies, tulee hyvälle tuulelle kanssani ja hakeutuu aina lähelle, kysyy aina jos oon surullisen oloinen tai huonolla tuulella ja lohduttaa, on läsnä niin hyvinä kuin pahoina aikoina, kannustaa eikä ole ikinä haukkunut. Kaikenlaisia pieniä ja arkisia tekoja ja niitä huomionosoituksia. 

Sen tietää katseesta, kun toinen tulee lähelle ja katsoo pitkään suoraan silmiin, sitten rutistaa, sanoo "olet mun rakkaus" ja sitten katsoo taas. Se on se katse.