Onko kyse ylimielisyydestä vai ujoudesta?

Vaikuttaisi olevan ihminen, jolla on ainakin erilainen huumorintaju kuin teillä muilla, koska hän ei naura samoille asioille. Muita syitä hänen ilmeettömyyteensä en keksi. 

Huolitellun puhekielen käyttäminen taas voi johtua hänen taustastaan. Oletko kysynyt, mistä hän on kotoisin?  Entä millainen koulutus hänellä on? Minä esimerkiksi rupesin puhumaan huolitellummin, kun muutin toiselle puolelle Suomea enkä jaksanut muiden ihmisten naureskelua murteeni kustannuksella. En myöskään halunnut suoda sitä vahingoniloa, että olisin ruvennut väkisin vääntämään ko. paikkakunnan murretta, jota en todellakaan osannut silloin yhtään. Koulutuksen myötä murteellisuudet ovat kadonneet entisestään, samoin työtilanteissa käytän huolitellumpaa kieltä kuin vapaa-aikanani. 

Sanot, että tämä ihminen pelottaa sinua. Tuntuu varmaan hieman kummalliselta pelätä työkaveriaan. Kuinka vakavasti otat oman pelkosi tätä ihmistä kohtaan? Ruokitko pelkoasi ja ennakkoluulojasi vai oletko tehnyt tuttavuutta tähän ihmiseen?

Lievä autismi tai asperger voisi myös selittää ilmiötä.

Mä voisin kuvitella että olisin juurikin tuollainen työkaveri, jos olisin siis töissä.
Ja mä olen siis vain yksinkertasesti ujo, en halua sillä loukata ketään enkä tosiaan ajattele olevaani parempi kuin muut.
Jos ei vaan oo samanlainen huumorintaju, tai ei uskalla nauraa teidän kanssa, jottette naura hänelle, tai muutenkaan kauheemmin kehtaa jutella, koska on ujo.

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:55"]

Lievä autismi tai asperger voisi myös selittää ilmiötä.

[/quote]

Tai ihan vaan ujous ja vaikka sellainen murretausta joka ei sovi nykyiseen ympäristöönsä. Voi hemmetti näitä av:n pikadiagnooseja!!! :DD

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:28"]

Meillä on työyhteisössä sellainen ihminen, joka siis on olemukseltaan jotenkin niin ylimielinen... Hän ei ensinnäkään puhu paljon mitään kenellekään tai jos puhuu, niin puhuu jotenkin korostaen jotain kirjakieltä kuin näyttäisi olevan jotenkin parempi ihminen. Hän tuijottaa jotenkin pelottavasti eikä ilmekään värähdä, jos me vaikka kahvihuoneessa nauramme jotain ja hän sattuu olemaan siellä. Onko teillä työpaikalla tällaisia vaikeita tapauksia, jotka saavat tuntemaan itsensä jotenkin alempiarvoiseksi ja typeräksi, kun sattuu olemaan hauskaa töissä?

[/quote]

Mun mielestä se olet Sä joka on tässä se vaikea tapaus, neuroottinen, ehkä vähän ylitulkitsevan vainoharhainen. Antaisit jokaisen olla sellainen kuin on ja tutustu normaalisti, ilman että lähdet analysoimaan liikaa ja tekemään kaikenlaista kummallista johtopäätöstä.

Itse olen vuosien varrella tavannut muutamia kuvailemiasi tyyppejä. Yhteen näistä olen kuitenkin tutustunut enemmänkin. Hän on hirvän ujo, hänellä huonohko itsetunto ja omaa heikot sosiaaliset taidot. Ilmeisesti huono itsetunto johtuu juuri heikoista sosiaalista taidoista. Muuten hän tuntuu olevan ihan tavallinen.

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:55"]

Lievä autismi tai asperger voisi myös selittää ilmiötä.

[/quote]

Tai ihan vaan ujous ja vaikka sellainen murretausta joka ei sovi nykyiseen ympäristöönsä. Voi hemmetti näitä av:n pikadiagnooseja!!! :DD

[/quote]

Voi hemmetti näitä av:n lukutaidottomia! Yllä EHDOTETTIIN aspergeria tai autismia YHTENÄ MAHDOLLISUUTENA ap:n kuvaamaan käytökseen. AS-tytön äitinä tunnistan kyllä etenkin kirjakielen puhumisen ja tietynlaisen normaalia huonomman herkkyyden sosiaalisille tilanteille. Ihan mahdollista siis tämäkin. Ainakin itse haluaisin että tytöstäni ajateltaisiin, että hän on AS pikemmin kuin ylimielinen paskiainen.

Olen itse just suurin piirtein tollanen ja olen järkyttävän ujo. En vaan uskalla puhua ja liittyä muiden hauskanpitoon, koska pelkään että muut pitää mua outona koska en oo niiden "kaveri". Voi vaikuttaa ylimieliseltä, mutta tosiaan on vain ujoutta. Jos tuijottaa pelottavasti yrittää hakea edes jotain kontaktia, joten ens kerralla kun tuijottaa sano sille vaikka moi.

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:55"]

Lievä autismi tai asperger voisi myös selittää ilmiötä.

[/quote]

Tai ihan vaan ujous ja vaikka sellainen murretausta joka ei sovi nykyiseen ympäristöönsä. Voi hemmetti näitä av:n pikadiagnooseja!!! :DD

[/quote]

Samanlainen pikadiagnoosi tuokin on. Asperger ja ulkomaalaistaustaisuus voivat ilmetä samaan tapaan joskus. Suomalainen nimi ei välttämättä takaa sitä, että suomi olisi äidinkieli. Se voi olla vaikka ruotsi tai saame ja henkilö ei halua, että hänen ulkomaalaisuus- tai kielitaustansa tiedetään Ujot harvemmin puhuvat kirjakieltä, itsekin ujohkona voin sen sanoa. Tämä siis vain spekulaatiota, syitä voi olla muitakin. 

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 16:55"]

Lievä autismi tai asperger voisi myös selittää ilmiötä.

[/quote]

Tai ihan vaan ujous ja vaikka sellainen murretausta joka ei sovi nykyiseen ympäristöönsä. Voi hemmetti näitä av:n pikadiagnooseja!!! :DD

[/quote]

Samanlainen pikadiagnoosi tuokin on. Asperger ja ulkomaalaistaustaisuus voivat ilmetä samaan tapaan joskus. Suomalainen nimi ei välttämättä takaa sitä, että suomi olisi äidinkieli. Se voi olla vaikka ruotsi tai saame ja henkilö ei halua, että hänen ulkomaalaisuus- tai kielitaustansa tiedetään Ujot harvemmin puhuvat kirjakieltä, itsekin ujohkona voin sen sanoa. Tämä siis vain spekulaatiota, syitä voi olla muitakin. 

[/quote]

"Ujot harvemmin puhuvat kirjakieltä" WTF?! Tuntemani ujot puhuvat kirjakieltä (opiskelen Helsingin yliopistossa) ja syynä on juuri se että ovat muuttaneet pohjoisempaa Suomesta ja sellaisilta murrealueilta jotka kuulostavat täällä pk-seudulla huvittavilta. Useampikin opiskelijakaverini on sanonut ujoutensa syyksi sen että ei halua puhua omaa murrettaan ja toisaalta tuntee olonsa vieraaksi uudessa erilaisessa ympäristössä.

Mä olen yksi näistä jotka on töiden vuoksi muuttaneet seudulta jossa on aivan toisenlainen murre kuin siellä minne muutin.

Halusin murteestani eroon koska murteeni kiinnitti työssäni (yläkoulun opettaja) enemmän huomiota kuin ne asiat joista puhuin. Omaksuin kirjakielen ja neutraalin puhetavan ja sen jälkeen oppilaat keskittyivät tunnillani olennaisiin asioihin.

Tätä eivät ymmärrä sellaiset ihmiset jotka ovat asuneet yhdellä ja samalla seudulla koko elämänsä. Yksi ainoa ihminen on ihmetellyt miksi puhun kirjakieltä, ja se oli sattumalta tyyppi jolla oli aspergerin syndrooma. Tyyppi jäi pakkomielteisesti jauhamaan sitä että en puhu mitään murretta. Normaalit ihmiset eivät onneksi kiinnitä "murteettomuuteen" mitään huomiota.