Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Leikittääkö miehenne alle kouluikäisiä lapsianne?
27.05.2013 |
Huomaa, miten jähmeä mies on lasten kanssa. Esim. askartelu lasten kanssa on sille jotain ylivoimaista, mies käyttäytyy kuin lapsi itse - keskittyy , väkertämään itse jotain pikkujuttua pöydän päässä ja lapset 2½v ja 5v keikkuvat siinä ja heittelevät juttuja ja tippuvat tuolilta ja alkavat riidellä kun mies ei todellakaan osaa ohjata ja opastaa niitä. Tilanne päättyy aina riitelyyn, mies suuttuu että ettekö te nyt voi olla kunnolla kun askarrellaan, tehkää nyt, ei tästä mitään tule! Mua säälittää tuo meno. Samaiset lapset askartelevat kanssani hyvinkin innolla ja keskittyneesti kun neuvon mitä tehdä, autan ja olen mukana. Ovatko teidän miehenne fiksumpia tällaisessa? Osaahan se lukea lapsille ja vaikka laulaa heidän kanssaan, mutta ei ollenkaan ohjata mitään toimintaa.
Kommentit (15)
Joo, oikeastaan enemmän kuin minä itse, siis iltaisin. Olen pph ja saan leikkiä ihan tarpeeksi työaikana, iltaisin en enää jaksa, mutta onneksi mies ottaa vetovastuun silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika täyttää kohta 7 ja mies on ehkä nyt pari vuotta "leikittänyt" poikaa. Jalkapalloa, jääkiekkoa yms. urheilujuttuja enimmäkseen.
Tyttö on 3v ja aika harvoin pääsee poikien matkaan. Mies on mulle aikoinaan sanonut ettei osaa olla lasten kanssa, varsinkaan tytön...Pojan kanssa on tosiaan nyt onneksi löytänyt nuo urheiluhommat ja tytön kanssakin käy pyöräilemässä ja joskus jopa leikkipuistossakin.
Ei tulis mieleenkään että mitään askartelua alkaisivat väkertämään. Joskus miehellä on hankala samaistua lasten leikkeihin, esim. tyttö on innostunut tekemään leikkiruokaa ja kun nämä leikit alkoivat ja tyttö tarjosi "ruokaa" sitten miehelle niin mies vaan tuijotti sitä tyhjää kuppia ja ihmetteli vaan että mitäs mä tällä teen. Piti ihan huomauttaa että MAISTAT SIITÄ LEIKISTI! Miehet ei vaan aina tajuu =)
Iskä on järjestänyt kaikenlaista pikkukivaa ipanalle ihan pienestä asti. Tyttö nyt 6v.
Ovat käyneet piknikeillä pitkin pihapiiriä, rakentaneet majaa, autotallissa oli yhdellä viikolla oma Hoplop, tehneet inkkarirekvisiittaa, kesken rossipohjarempan viritteli pöytätason liukumäeksi sinne työmaalle, osallistuu nukkejen ja pehmolelujen synttärikaffeille jne.
Mutta ne ohjatut askartelut ja tehtäväkirjat ja muut väkertelyt sekä satujen lukeminen ja tietotekniikkajutut on mun heiniä. Iskä tekee sitä missä iskä on hyvä, ja lisäksi tietysti huolehtii niistä perusjutuista (ruoka, pesut) ilman että mun tarvitsisi jatkuvasti hengittää niskaan.
omg!
Mun mies on meidän lapsille ihan tasaveroinen vanhempi verrattuna minuun, yhtä paljon hoidetaan, vahditaan, pelataan, laitetaan ruokaa, pistetään petiin ja viedään lääkäriin ym ym ym. Monen mielestä harvinaisen aktiivinen isä. Enkä yksin jaksaisikaan, olen sen verta luuseri-mama. Mutta ei kyllä ikinä tulis mieleen, että miehen pitäis vetää lapsille jotain ohjattuja askarteluhetkiä, kertakaikkisen hupaisa ajatus, kun en itsekään sellaisia jaksa pitää
puhe vanhemmuudesta on rasittavaa jos hyvä vanhemmuus nähdään askarteluna, Me and I -vaatteina, tiettyinä kellonaikoina tapahtuvina pakkorutiineina ja luomusoseena...
Ei tee yhtään mitään, ärsyyntyy kun joutuu olemaan lapsen kanssa. Menettää tosi äkkiä malttinsa jos joutuu toistamaan lapselle asioita tai kuuntelemaan lapsen kertomia asioita esim. mitä on tapahtunut päiväkodissa. Laittaa vähintään tv:n auki kun joutuu olemaan lapsen kanssa tai menee kännykällä nettiin. Mies oli koko raskausajan innoissaan isäksi tulemisesta mut into lopahti kun asia tuli todeksi ja syntyi lapsi joka vie häneltä huomiota ja aikaa. Näin on ollut jo 5 vuotta ja lapsi jännittää isänsä seuraa koko ajan enemmän :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 14:00"]
Vaikuttaisiko se, onko lapset tehty yhteisymmärryksessä vai tulleet "vahingossa"?
[/quote]
Meillä niin et mies halusi ennen isäksi enemmän kuin minä äidiksi. Mut nyt kun lapsi on maailmassa niin täysin välinpitämätön isä on, keskittyy vain omiin asioihinsa. Eli ei ainakaan näin päin vaikuta asiaan.
Leikittää, useastikin! :)
Mies vie 3 vuotiasta esikoistamme pihalle leikkimään, leikkii pojan kanssa sisällä legoilla, askartelee yms. Vie uimaankin :) Välillä tuntuu, että mies leikittää poikaa enemmän kuin minä, mutta minulla meneekin aika pikkusisaruksia hoitaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei askartele.. ei askartele muutenkaan. Mutta ohjaa tekemistä kyllä muuten ja leikkii muita leikkejä. Osaa ohjata sellaista tekemistä josta itse pitää ja jonka osaa. Eli pitäisikö teilläkin jättää tuon askartelun ohjaaminen sulle ja mies ohjaisi vaikka pihaleikkejä?
Meillä molemmat keskittyy siihen, missä on hyviä. Minä pelaan palapeleja, luen kirjoja ja askartelen lasten kanssa. Mies hyppyyttää ja pomputtaa, leikkii autoilla ja pelaa jalkapalloa. Molemmat touhutaan leikkipuistossa lasten kanssa ja käydään uimassa, mutta minulle ei tulisi mieleenkään laittaa miestäni askartelemaan väkipakolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mun mies osaa askarrella yhtään mitään. Mutta tekee kyllä muita juttuja poikien kanssa, leikkii autoilla, painii ja hassuttelee, vie ulos leikkikentälle tai mummun luo.
Mitä tahansa mies tekee, uppoutuu niin siihen omaan maailmaansa ja ajatuksiinsa jotenkin täysin jähmeänä että lapsi kyllästyy ja alkaa ärsyttää isää tai lähtee pois riehumaan. Esim. legoleikit. Mies alkaa hiljaa rakennalla jotain omaa, ja lapsi kaipaisi seuraa ja yhteistä innostamista. Eipä lasta kauaa kiinnosta miehen kanssa tekeminen - sehän on vähän sama kuin tekisi yksin. Ulkona käyttää lapsia, uimassakin, täytyykin aina olla joku selkeä juttu minne vie lapsia ja pakko siellä vahtia. Kotona on sitä että mies ei huomaa toisia. Suututtaa! Mitä kun lapset ovat isompia, eivät vaadi selkeää vahtimista, mies varmaan täysin omissa ajatuksissaan ja oloissaan vaan? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain mieleeni hienon kuvan omasta äijästäni askartelemassa muksujen kanssa :D
Eli kaikille se askartelu ei ole luontaista. Vaikka jos maalataan vesiväreillä, tulee välillä nykertämään omaa "taideteostaan". Ihailee ja kannustaa lapsia siinä samalla kyllä.
Leikittää, ei askartele.
Mä en tykkää näistä jutuista, joissa valitetaan, kun itse osataan kaikki paremmin, ei voi mtn.
Siinähän sitten tippuvat tuolilta, jos askarrella tarvii isän kaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaisiko se, onko lapset tehty yhteisymmärryksessä vai tulleet "vahingossa"?
Alue: Aihe vapaa
No ei vaikuta ainakaan tässä tapauksessa.