Umpikuja

Selvennä vähän. Näin epämääräiseen kysymykseen voi vastata vain epämääräisesti. Tyyliin: tahdonvoimalla. Tuo vastaus sua tuskin mitenkään auttaa.

Selvennä vähän. Näin epämääräiseen kysymykseen voi vastata vain epämääräisesti. Tyyliin: tahdonvoimalla. Tuo vastaus sua tuskin mitenkään auttaa.

No taustalla on masennus ja kompaktina lisänä lapsuuden traumat. Alkaa tuntua siltä etten selviä työstäni mutten oikein voi jäädä masennuksen vuoksi myöskään pois töistä, sillä olen vasta valmistunut ja määräaikaisella sopimuksella kesän loppuun. Veikkaisin että masennusdiagnoosin omaava ei ole niin sanotusti ykkösvaihtoehto työmarkkinoilla. Eli vaihtoehtoina on jäädä sairaslomalle ja työnantaja saa sairauden selville. Omalla alallani ei kovin monia vaihtoehtoja työpaikan suhteen ole. Tai sitten vaan sinnitellä johonkin asti, ilmeisestikin ratkeamispisteeseen.

Lienee tässä jokin hyvä vaihtoehtokin olemassa mutta eipä tule nyt mieleen.

Onko sinulla masennuslääkitystä? Voisit ensin käydä lääkärissä ja hakea lääkitysen muttei sairaslomaa. Parin kolmen viikon päästä saattaisi alkaa helpottamaan. Noihin lapsuuden traumoihin voisi myös yrittää samalla saada esim. terapiaa.

Yritä rentoutua vapaa-ajalla. Varaa aikaa asioilla joista todella pidät ja jotka saa sinut edes hetkeksi unohtamaan masennuksen. Tee/ala suunnittelemaan jotain sellaista mitä et ole koskaan aiemmin tehnyt. Esimerkiksi näin syksyllä alkaa kaikkia kansalaisopiston kursseja. Nuo edelliset tietysti sillä edellytyksillä että sinulla on voimia harrastaa vapaa-ajalla.

Tsemppiä!

Lääkkeet on ja terapiassa käyn, terapiasta on nyt kesäloma. Samat ajatukset pyörii päässä kehää. Kansalaisopiston kurssit alkaa vasta parin kuukauden päästä, sitä ennen taidan olla jo kuopassa. Pää ei anna mahdollisuutta rentoutua.