Lue keskustelun säännöt.
Täytyy sit vain ilmeisesti hyväksyä, että lasten täti jää etäiseksi heille
29.06.2013 |
Kahteen vuoteen ei miehen sisko ole lapsiamme nähnyt, ja eipä tuo missään näkynyt, ei juuri kontaktia heihin ottanut nyt kun taas nähtiin. Ja mulle on aivan sama mitä joku ventovieras on mun lapsistani mieltä, mutta kyllä mä odotan sukulaiselta sentään edes teeskenneltyä kiinnostusta, ihan lasten vuoksi. Surullista kun toiset innoissaan odottavat tädin näkemistä ja tätiä ei näköjään vois vähempää kiinnostaa. Ei tulis mieleenkään suhtautua vastaavalla tavalla oman veljeni lapsiin.
Kommentit (32)
Kyllä se on lasten VANHEMPIEN asia pitää yhteyttä ja taata et sukulaiset tulee tutuiksi. Vaikka täti tms. olisi luonteeltaal sulkeutuneempi on sun AP lasten äitinä pidettävä huoli et lapset oppivat ottamaan kontaktia tätiinsä eikä toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahaa. On kuule yritetty ihan väsymiseen asti. Katsellaan kuvia ja puhutaan tähdistä paljon. On pyydetty kylään monen monta kertaa. Nyt ajettiin itse 650 kilsaa et joskus edes näkisi. Mut kun ei kiinnosta niin ei. Ja EI se KOKONAAN ole vanhempien vastuulla se yhteydenpito. Kyse on kuitenkin lähisukulaisesta, perheenjäsenestä. Ap
Menittekö siis lapsettoman kotiin täysin kutsumattomina? :-O Herranjestas sentään... ja oletitte, että täti katsoo lapsia sillä aikaa kun itse riekutte jossakin kaupungilla kahdenkeskistä aikaa viettämässä? Ei ihme jos ei kiinnosta.
Ihan vaan vinkkinä: lapseton ihminen ei välttämättä halua eikä osaa toimia lasten kanssa, vaikka kuinka olisi lähisukulainen. Varsinkin jos se lasten äiti on sellainen päällepäsmäri, jonka mielestä kaikki muut tekevät aina ihan kaiken väärin. Eikä sokeriakaan saa tarjota... :D
Miksi ihmeessä sukulaisten kanssa pitäisi olla tekemisissä, jos ei niistä ihmisinä tykkää? Kaikista törkeintä on kutsua sukulaisia kylään, joita inhoaa. Toiset ystävällisesti tulevat ja saavat katsella sitten happamia naamoja ja kuulla jälkikäteen mutkien kautta ties mitä juoruja. Nimenomaan lasten vuoksi emme pidä yhteyttä yhteenkään sukulaiseen, jonka kanssa välit eivät ola kunnossa. Opetamme näin tervettä itsekunnioitusta, muiden ihmisten kunnioittamista ja järjen käyttöä.
Aivan turha surra sellaista jota et voi muuksi muuttaa. Keskity hyviin asioihin, ja niihin ihmisiin, jotka oikeasti haluavat pitää yhteyttä sinuun ja lapsiisi, tiedän kokemuksesta että irrottaminen omista toiveista vie jonkin aikaa, mutta kun olet asian surrut pois, voit paremmin. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä olikin silkkaa hulluutta kirjoitella tänne. Olisihan se pitänyt jo tietää. Hyvää illanjatkoa kaikille. Ap
Ehkä miehesi sisko ei ole sukukeskeinen, vaan keskittyy enemmän ystäväpiiriin. Ei kaikkien ensisijainen sosiaalinen piiri ole suku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 7 ainoasta järkevästä kommentista. Harmittaa vain niin paljon, kun haluaisi että lapsilla olisi täti joka heistä välittäisi. Ovat kuitenkin mieheni kanssa ihan hyvissä väleissä. Ehkä pitkä välimatka on vain liikaa.
Kenties miehesi sisko ei ole lapsista kiinnostunut, eikä siksi osaa hahmottaa saaneensa roolin "tätinä", jolla olisi velvollisuuksia veljen lapsia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ilmeisesti asia on. Eikä ketään tietenkään voi pakottaa johonkin rooliin. Mut ei se myöskään tarkoita, etteikö asia saisi harmittaa tai jopa suututtaa joskus.
Se suututtaa vain, jos ajattelet että hänen "pitäisi" olla lasten elämässä läsnä, koska hän on näiden isän sisko. Lapsiltasi ei jää puuttumaan mitään, jos et heille tätiä erityisesti hehkuta. Jos kaipaat lapsillesi lisää aikuiskontakteja, miten olisivat sinun ja miehesi ystävät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen etäinen täti, koska mulla ei ole autoa ja siskon perhe ei asu lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 21:43"]
Miksi ihmeessä sukulaisten kanssa pitäisi olla tekemisissä, jos ei niistä ihmisinä tykkää? Kaikista törkeintä on kutsua sukulaisia kylään, joita inhoaa. Toiset ystävällisesti tulevat ja saavat katsella sitten happamia naamoja ja kuulla jälkikäteen mutkien kautta ties mitä juoruja. Nimenomaan lasten vuoksi emme pidä yhteyttä yhteenkään sukulaiseen, jonka kanssa välit eivät ola kunnossa. Opetamme näin tervettä itsekunnioitusta, muiden ihmisten kunnioittamista ja järjen käyttöä.
[/quote]
Aivan oikein, semmoinen teeskentely on aivan törkeetä. Minut jätettiin muutaman kerran kutsumatta miehen sukulaisen juhliin, kutsuttiin vaan mies. No yllättäen näiden parin kerran jälkeen minutkin alettiin taas sisällyttää kutsuun, sillä kun mies oli vastuussa lahjoista, oli ne vähän niin ja näin. Eli parempien lahjojen kiilto silmissä minäkin kelpasin taas kutsuvieraslistalle. Tekopyhää, tekopyhää...
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 21:43"]
Miksi ihmeessä sukulaisten kanssa pitäisi olla tekemisissä, jos ei niistä ihmisinä tykkää? Kaikista törkeintä on kutsua sukulaisia kylään, joita inhoaa. Toiset ystävällisesti tulevat ja saavat katsella sitten happamia naamoja ja kuulla jälkikäteen mutkien kautta ties mitä juoruja. Nimenomaan lasten vuoksi emme pidä yhteyttä yhteenkään sukulaiseen, jonka kanssa välit eivät ola kunnossa. Opetamme näin tervettä itsekunnioitusta, muiden ihmisten kunnioittamista ja järjen käyttöä.
[/quote]
Aivan oikein, semmoinen teeskentely on aivan törkeetä. Minut jätettiin muutaman kerran kutsumatta miehen sukulaisen juhliin, kutsuttiin vaan mies. No yllättäen näiden parin kerran jälkeen minutkin alettiin taas sisällyttää kutsuun, sillä kun mies oli vastuussa lahjoista, oli ne vähän niin ja näin. Eli parempien lahjojen kiilto silmissä minäkin kelpasin taas kutsuvieraslistalle. Tekopyhää, tekopyhää...
[/quote]
Niinpä! Noista pakkotapaamisista tulee aina jotain hirveätä. Olisi ap:n lapsillekin parempi, että jos veljen sisko ei halua tai osaa pitää yhteyttä, niin ei siitä kälystäkään kotona niin puhuttaisi. Lapsilla suhde tätiin on muodostunut pitkälti vanhempiensa kertoman kautta, ja siksi he pettyivät aina niin karvaasti. Ap:lle suosittelisin, että muistaisi, ettei ne omat sosiaaliset säännöt välttämättä ole muiden sääntöjä. Relaa, nauti kesästä ja siitä mitä sinulla on.
t: 6
Itse olen täti kolmelle lapselle, joista yhtä en ole edes koskaan nähnyt. Veljeni ei lainkaan kiinnostunut minusta, joten olen antanut heidän perheensä olla rauhassa. Itse olen lapseton, mutta olisi silti kiva joskus nähdä veljen lapsia, voisin jopa heitä vahtia jos olisi tarvetta :) Aina henkilökemiat eivät vain kohtaa, eivät edes lähisukulaisten kesken. Luulen, että olen siksi jäänyt syrjään veljeni perheestä.
Voi miten ongelmat vaihtelevat. Itse olen täti, jota kiinnostaisi nähdä lapsia, mutta en saa. Mitään selityksiä en ole saanut ja tää äiti valehtelee ettei yritä estää tapaamisia, mutta on päivänselvää että hän niin tekee. Todella surullista vetää lapset mukaan. Kun olisi paljon sukua, jotka heitä paljon rakastaa ja haluaa sen heille näyttää. Ilmeisesti ainoa motiivi on etten toiminut erotilanteessa jollain tavalla mitä multa on odotettu, koska katsoin ettei asia minulle kuulunut. Tämä on vain arvailua. Muuta en keksi. Yritin kyllä asioista avoimesti keskustella, mutta kun ei sitä vastapuolta voi pakottaa. Voin hyvin kuvitella että tää äiti väittää lapsille etten ole kiinnostunut heitä tapaamaan, mutta en voi kun luottaa siihen että joskus oikeus toteutuu ja totuus tulee ilmi. Uskon että tällainen voi olla ihan yleistäkin.
Tiedän jo etukäteen, että veljestäni tulee esikoiselle etäinen eno. Veli on nuorempi kuin minä, eikä vielä lainkaan kiinnostunut lapsista / perheestä. Enkä näe siinä mitään pahaa, enkä aio veljeäni pakottaa lapsen kanssa olemaan / viihtymään. Lähenee tulevaisuudessa kiinnostusten kohteiden muuttuessa lapsen kanssa, jos niin on käydäkseen. En ainakaan vaatisi ketään leikkimään, että on kiinnostunut lapsista, jos ei ole. Enemmänhän se vain ahdistaisi, jos pakolla pitäisi toisen lapsista pitää, vaikka sukua onkin! Ehkä tätikin lähenee lasten kanssa kun he ovat isompia, jos et painosta?
Itse olisin varmasti etäinen täti, jos veljellä olisi lapsia, koska en ole lapsista kiinnostunut. Tarvitseeko ne lapset sitä tätiä nyt niin kovasti johonkin? On minullakin monta tätiä, joista osaa näin tosi harvoin. Ei siinä ollut koskaan minusta mitään ihmeellistä.
Mä olen varmaan tuollainen etäinen täti. Sisko lapsineen ei jaksa ajella 40 minuutin matkaa kylään mun luokse, mutta miehen perheen luokse kyllä pari kertaa pidemmän ajomatkan montakin kertaa vuodessa. Multa odotetaan lähinnä lahjoja kummilapselle, mutta edes kahville ei kutsuta. Jos yrittää itse ehdottaa tapaamista, heillä on aina kiire.
Lapsiin on muutenkin vaikea saada kontaktia, ellei nyt ole kyse sellaisesta ihan pienestä taaperosta, joka ei enää vierasta ketään. Lapsen vanhemmat ovat avainasemassa suhteen luomisessa, lapsen puolesta pitää niitä kuulumisia kertoa vaikka kyllästymiseen asti, ja lasta auttaa ja opettaa pitämään yhteyttä harvemmin tapaamiinsa sukulaisiin. Jos tämän unohtaa, on ihan turha ruikuttaa jälkikäteen etäisistä sukulaisista.