Jos joku tekisi todella pahaa lapselleni, kostaisin verisesti.

Joo, sama homma.  Kammottavaa ajatella kuinka pimeä oma pimeäpuoli onkaan

Ja, mieheni, vaikka on poliisilla töissä, varmasti tekisi itsekin jotain, vaikka se olisi lain vastaista.

ap

Onko sulla yksi lapsi?

Jos useampia voisitko kertoa mitä tekisit jos esikoinen tappaisi  nuoremman? Tapatko esikoisen?

Entä jos lapsesi löytäisi poliisimehesi aseen ja ampuisi itsensä, tapatko miehesi?

On useampi lapsi, ja jos toinen lapsi tappaisi toisen, se varmasti olisi vahinko, joten en kostaisi omalle lapselleni.

Meillä ei ole aseita kotona, miehen virka-ase on työmaalla pukuhuoneen kaapissa. Mies huolehtii kyllä tuollaisista asioista.

ap

Entä jos myös pahantekijä olisi oma lapsesi? Esim. veli häiritsisi seksuaalisesti sisartaan? Olisiko se vahinko?

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 13:17"]

Jos joku vaikka tappaisi minun lapseni, minulla ei varmasti olisi mitään rajaa miten kostaisin sen teon, tekijä ei pääsisi minua pakoon kuin hautaan.

Jos joku vaikka kaappaisi ja raiskaisi minun lapseni, tekisin jotain yhtä pahaa sille tekijälle, heti kun se roisto pääsisi vankilasta, hänelle alkaisi minun rangaistukseni, eikä se olisi leppoisaa hotelliasumista kuten valtion tarjoama rangaistus.

Muuten olen empaattinen ja suvaitsevainen ihminen, mutta raja menee mun perheenjäsenissä. En usko että pystyisin jatkamaan elämääni jos ainoa rangaistus olisi lyhyt vankilatuomio sille joka on vienyt rakkaani minulta tai pilannut muuten perheemme elämän.

[/quote]

Silmäni ovat avautuneet tämän palstan myötä. Ennen pidin erään uskontokunnan edustajia täysinä elukoina heidän harrastamiensa julmuuksien takia.

Tapaus Eerikan jälkeen huomasin, että ihan samanlaisia elukoita ovat av-mammatkin. Toivotaan silmien puhkomista ja kuuman öljyn päälle heittämistä.

Tuntuu hyvin sairaalta lukea ap:n kaltaista avausta, hyi helvetti.

Olen miettinyt samaa. Tosin toinen lapsi hiukan hillitsee ajatuksia, koska hän jäisi taas hirveään asemaan, jos äiti istuisi vankilassa. Taatusti istuisin odottamassa sen vankeuden ajan ja sitten keksisin jotain.

Hirvein kohtalo yhdellä perheellä on, kun heidän lapsensa tapettiin aikanaan ns. puskaraiskauksessa. Tästä on jo aikaa paljon. Tämä tekijä asui samalla asuinalueella ja vankilasta päästyään muutti takaisin sinne alueelle. Käveli joka päivä mm. tuon perheen ikkunan alta koiransa kanssa. Eikö missään mene rajaa, kuinka paljon ihminen voi toiselle aiheuttaa tuskaa? Muutama vuosi vankilassako korvasi heille tyttären ja teko muka sovitettu? Tuo perhe muutti muualle asumaan, koska eivät kestäneet tilannetta. Ihmettelen vain tuota tekijää ja tekijän vanhempia, että annettiin tyypin muuttaa takaisin siihen samalle kadulle. Joskus ymmärrän mustalaisten väistämisvelvollisuutta...

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 13:58"]

Entä jos myös pahantekijä olisi oma lapsesi? Esim. veli häiritsisi seksuaalisesti sisartaan? Olisiko se vahinko?

[/quote]

Ei tietenkään olisi vahinko, mutta en usko että sellaista pääsisi käymään meidän perheessä. Jos tuollaista tapahtuu, on poika mieleltään sairas, ja hänet olisi pitänyt jo aikaisemmin laittaa hoitoon. En minä omilta lapsiltanikaan suvaitse mitään pahantekoa. Ja jos huomaisin että lapsessani on jotain vikaa, esim. tekisi pahaa eläimille, tarttuisin siihen kyllä todella nopeasti. En halua että omat lapseni aiheuttaisivat muille ihmisille tai eläimille yhtään sen enempää pahaa kuin toivoisin omillenikaan tehtävän. Kohtele muita niin kuin haluat muiden kohtelevan sinua.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 14:02"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 13:17"]

Jos joku vaikka tappaisi minun lapseni, minulla ei varmasti olisi mitään rajaa miten kostaisin sen teon, tekijä ei pääsisi minua pakoon kuin hautaan.

Jos joku vaikka kaappaisi ja raiskaisi minun lapseni, tekisin jotain yhtä pahaa sille tekijälle, heti kun se roisto pääsisi vankilasta, hänelle alkaisi minun rangaistukseni, eikä se olisi leppoisaa hotelliasumista kuten valtion tarjoama rangaistus.

Muuten olen empaattinen ja suvaitsevainen ihminen, mutta raja menee mun perheenjäsenissä. En usko että pystyisin jatkamaan elämääni jos ainoa rangaistus olisi lyhyt vankilatuomio sille joka on vienyt rakkaani minulta tai pilannut muuten perheemme elämän.

[/quote]

Silmäni ovat avautuneet tämän palstan myötä. Ennen pidin erään uskontokunnan edustajia täysinä elukoina heidän harrastamiensa julmuuksien takia.

Tapaus Eerikan jälkeen huomasin, että ihan samanlaisia elukoita ovat av-mammatkin. Toivotaan silmien puhkomista ja kuuman öljyn päälle heittämistä.

Tuntuu hyvin sairaalta lukea ap:n kaltaista avausta, hyi helvetti.

[/quote]

Sinäkö vain hyväksyisit vaikka lapsellesi tehtäisiin mitä? Antaisit anteeksi? Eikö mieltäsi vaivaisi lapsesi viimeiset hetket kiduttajan kynsissä? Etkö olisi katkera että sinun lapsesi kärsi, ja menetti henkensä, ja perheesi elämä ei tule koskaan enää samaksi kuin ennen? Olisitko tyyni vaikka suurin rakkaus elämästäsi varastettaisiin pois, se jota kasvatit sisälläsi ja kivulla synnytit ja vuosia hoivasit omaa vaivaasi säästämättä? ap