Arkaluontoinen kysymys abortin tehneille
Eli siis mietin sellaista, että onko teillä tiedossa, mikä sikön laskettu aika olisi ollut? Ja vietättekö esim. oman hiljaisen hetken kys. päivänä? Anteeksi, jos joku pahastui kysymyksestä. Kunhan vain mietiskelin tässä, koska itsekin olin kahden vaiheilla ja päätin lopulta monien itkujen jälkeen pitää lapsen (onneksi). Lapsella on kohta 1v syntymäpäivä.
Kommentit (20)
niin etten ollutkaan raskaana!ja se oli maailman paras uutinen!en ikään ois selvinny siitä henkisestä tuskasta mikä siitä teosta ois jääny.tänään katselin sivuja www.lopettakaatappaminen.tk ja voin aivan pahoin!onneksi en joutunut tekemään tota!
" tämä vauva tulee väärään aikaan, heitetään roskiin, mutta tämä vauva tulee oikeaan aikaan, tätä rakastan."
Vierailija:
raskauteni oli vasta alku vaiheessa joten minulle riitti läkkeellinen keskeytys. pohdin asiaa kahden pienen lapseni kannalta ja tärkeintä on että saan asiat sujumaan niin että heillä olisi parempi elämä. olen täysin hermoraunio ilman pientä vauvaakin.
l.a.ta en ajattele, välillä kuitenkin pelko siitä josko voin enään koskaan saada lasta kalvaa mieltä.
asiasta on hankala puhua kenellekkään, tuntuu ettei keskeytykseen ole koskaan oikeuttavaa syytä.
ihmiset ovat julmia toisiaan kohtaan.tsemppiä kaikille menneisyydestään kärsivile
ja kaikille jotka pohtivat tekoaan!
pääasia on että todellakin tiedän tilanteeni jo olemassa olevien lasten kanssa, onko perheen kasvu aina hyväksi?
mitä sinä edes vastailet täällä jos asia sinulle ongelma??
ap kysyi abrtin tekijöiden mielipidettä!!
Minulla oli samanlainen tilanne ku sul ap!
Olen niin onnellinen, etten tehnyt aborttia. Kaikesta selviää vaikka yksin!=)
Ja rakastan lastani ylikaiken!
se on niin hemmetin helppoa antaa lääkärin tehdä likainen työ ja sitten vaan unohtaa koko juttu.
Mulla oli jo yksi lapsi jonka isästä olin eronnut.
En oikeastaan mieti sitä koskaan.
Minä itkin, mietin, jahkasin ja punnitsin vaihtoehtoja, kaiken sen jahkaamisen jälkeen päädyin kuitenkin aborttiin.
Tietysti sen voi itse suunnilleen arvioida, ja niin varmaan jokainen tekee. Onneksi tuollaisten tunteettomien paskiaisten (et sinä ap) kommentit ei satu koska tuolla tavalla nimettömänä sitä on helppo yrittää loukata, raukka, päin naamaa tunskin uskaltaisit sanoa yhtään mitään.
nimim. ensimmäinen abortti 1998, toinen 2003
olet mukavuudenhaluinen nainen, joka ei lapsia ansaitse.
" tää vauva on tulossa väärään aikaan, heitetään pois, mut tää vauva tuleekin hyvään aikaan, pidetään" .
...älkää tulko arvostelemaan, jollette asiasta tiedä.
Pakosti tulee mieleen ajatuksia, että hän olisi jo 5v, ja hänellä olisi pikkusisko.
En anna anteeksi itselleni tekoani, sen kanssa olen vain oppinut elämään.
Vierailija:
olet mukavuudenhaluinen nainen, joka ei lapsia ansaitse.
" tää vauva on tulossa väärään aikaan, heitetään pois, mut tää vauva tuleekin hyvään aikaan, pidetään" .
Minä mietin vieläkin asiaa aika paljon, vaikka abortista onkin jo 6v. Itkettääkin. Niihin aikoihin minulla oli paha päihdeongelma, siihen tilanteeseen en lasta voinut synnyttää. Onneksi olen nyt " kuivilla" ja yksi lapsikin on. Itse asiassa tuo tapahtuma sai minut selville vesille...
Ja sen tulen aina muistamaan... Kaduttaa lopun elämää, mutta kaikki ei aina mene niinkuin saduissa.
t: 12
Nyt minulla olisi jo seitsemän vuotias. Syntymäpäivä on ensi kuussa samoihin aikoihin kun esikoisen. Vetää vakavaksi, ja mietityttää ja kaikki vanhat paskat tulee jooooooka vuosi mieleen. Sepä siitä.
itse tein abortin koska olin vasta 15v ja tyhmänä jättänyt ehkäisystä huolehtimisen
sen jälkeen en enää ikinä ole maannut kenenkään kanssa ilman ehkäisyä jos lapsi olisi ei toivottu
Minä en ole miettinyt lapsen LA koska tulee niin kamala olo, kadun lopun ikääni tuota aborttia.
synnytin lapsen 16v joten silloin ei olisi ollut kyse iästä mutta se oli itsestäänselvyys, toisessa raskaudessa en edes harkinnut aborttia vaikka olinkin nuori (melkein yhtä nuori kun abortin tehdessäni)
nuorena sitä tyhmyyksissään ei käytä ehkäisyä, luojan kiitos en käyttänyt, muuten minulla ei olisi 5 vuotiasta lasta. Kaduttaa kyllä että menin sen abortin tekemään joskus teininä.
Se on maailman kamalin asia minkä nainen voi tehdä, huom VOI. Keneltäkään muulta naisen ei tarvitse kysyä mitään. Se on suomessa jopa sallittua tappaa lapsi
hassua että abortin tehnyt kerran on näin vastaan sitä
15-vuotiaana abortin tehneenä, nyt pienen lapsen onnellisena äitinä en abortoitua sikiötä mieti. Joskus ajattelee, mitä elämä olisi nyt, jos silloin olisin päättänyt äidiksi ryhtyä. En kuitenkaan vuosipäivää tms. ikinä ole viettänyt tai asiaa katunut. Päätös oli kerralla tehty.
tarkoituettu siis sille joka tehnyt jo 2 aborttia
" 15"
" hassua että abortin tehnyt kerran on näin vastaan sitä"
t:12
raskauteni oli vasta alku vaiheessa joten minulle riitti läkkeellinen keskeytys. pohdin asiaa kahden pienen lapseni kannalta ja tärkeintä on että saan asiat sujumaan niin että heillä olisi parempi elämä. olen täysin hermoraunio ilman pientä vauvaakin.
l.a.ta en ajattele, välillä kuitenkin pelko siitä josko voin enään koskaan saada lasta kalvaa mieltä.
asiasta on hankala puhua kenellekkään, tuntuu ettei keskeytykseen ole koskaan oikeuttavaa syytä.
ihmiset ovat julmia toisiaan kohtaan.
tsemppiä kaikille menneisyydestään kärsivile
ja kaikille jotka pohtivat tekoaan!