Homokaverini haluaisi kanssani lapsen.

Itse ainakin voisin vastaavassa tilanteessa miettiä ihan vakavissani tuota vaihtoehtoa! Valitettavasti mulla ei kuitenkaan ole homokaveria :)

Ilman muuta, jos itsekin tahdot lapsen! Sinulla on varmasti rakastava isä lapselle, eikä tarvitse olla mustis uusista suhteista.

Riippuu iästäsi. Jos 25v ei missään tapauksessa, jos 35v harkittava asia. Jos 40v ehdottomasti. Ja onnistuu ilman yhdyntää. sperma vaan ruiskulla emättimeen päivittäin

Kyllä mua sais homokin panna! Mitään ruiskuja tarvita.

-ohis

-kumman luona lapsi asuisi?

-miten selität ihmisille jos lapsi muuttaa jo pienenä (vauvana) isänsä luokse?

-entä jos hän löytää kumppanin, kestätkö oikeasti että lapsellasi olisi 2 isää ja sinä?

-entä jos hänen uusi kumppani haluaa perheen sisäisen adoption?

Lapsi asuisi luonani, mutta tapaisi säännöllisesti isäänsä. Isompana sitten viikonloppujakin hänen luonaan. Eikä muuttaisi tietenkään pienenäkään vauvana isänsä luokse (imetys jne.). Minua ei haittaisi isän uusi kumppani. Miksi haittaisi? En keksi tuohon yhtään syytä. En suostuisi adoptioon, koska onhan lapsi minun yhtä lailla eikä ole tarvetta adoptioon, koska lapsi elää hyvää arkea luonani. Minulla on 6-vuotias poika, joka on tämän homoisäehdokkaan hyvä kaveri. Pelailevat jne.aina kun tapaavat. Isäehdokas tietää meidän onnellisen arjen ja ehkä siksi onkin toivonut tätä lapsiasiaa juuri minun kanssani toteutuvaksi. 

Ap

Luotatko siihen, että hänelle riittäisi viikonlopputapaamiset? Oletko valmis tarvittaessa taistelemaan huoltajuudesta?

Olen itse tehnyt lapsen "yksin" koska parisuhdetta ei ollut enkä sellaista halunnut. Lapsen isä on anonyymi luovuttaja. Paljon parempi vaihtoehto olisi ollut homomies, joka on motivoitunut isäksi.

Pitää kuitenkin olla varma - niin varma kuin nyt yleensä voi mistään olla kun on ihmissuhteista kyse eli ei kauhean varma ;) - että se toinen on ihminen jonka kanssa kommunikointi ja elämän tärkeimmistä asioista sopiminen (oman lapsen hyvinvointi) onnistuu jatkossakin. 

Tärkeä kysymys on myös tuo nro 8 esittämä: huoltajuustaistelussa olisit luultavasti vahvoilla, mutta oletko valmis jakamaan vanhemmuuden enemmän tasan kuin viikonlopputapaamiset tarkoittavat. On mahdollista että hän haluaa enemmän, ja oikeinhan se olisikin että hän silloin myös saisi enemmän. 

Ysi lisää, että toivottavasti teidän suunnitelmanne toteutuu jos kyseessä on tolkun ihminen. Minun sydäntäni särkee miesten puolesta, joilla ei ole naisparisuhdetta, mutta on kova halu tulla isäksi. Mahdollisuuksia on niin vähän. 

Kiitos, ysi. :) 

Tämä asia on ollut meillä pitkään "tapetilla". Pitkään ja paljon olemme keskustelleet. Tämän varmemmaksi en voisi enää tulla, koska tunnen kaverini niin hyvin. Silti kaikkea voi tulla vastaan, koska ihmiset voivat muuttua ja kasvaa erilaisiksi kuin olivat lähtötilanteessa. Minunkin käy sääli lapsettomia miehiä, koska heille ei ole mitään mahdollisuutta lapsen saamiselle, jos naista ei löydy. Mutta säälistä en ole tätä lapsiprojektia käynnistämässä, tietenkään. 

Olen miettinyt, että miksi nykyaikana ei perusteta luottamuksellista keskustelufoorumia tai jotain rekisteriä ihmisille, jotka toivovat lasta, mutteivät elä parisuhteessa. Näin kaksi aidosti ja paljon vanhemmaksi haluavaa voisi kohdata toisensa ja tuleva lapsi saisi molemmat vanhemmat toisin kuin anonyymin luovuttajan kanssa klinikkahoidoissa käy.

ap

Mieti, mieti ja mieti! Tekisitkö hänen kanssaan lapsen jos hän olisi hetero ja teillä olisi parisuhde? Olisiko hän hyvä isä lapsellesi? Voisitko luottaa hänelle sairaan lapsen hoidon? Kuinka nopeasti hän kyllästyy lapsiin? Kuka hoitaa lasta jos sinulle tapahtuu jotakin? Onko än valmis kantamaan vastuuta, kun makaat kotona esim. jalka kipsissä tai kuumeessa? Kuinka luotettava hän oikeasti on?

Mieti tätä kaikkea ja kaikkea muutakin. Minun homo veljeni alkoi haaveilla lapsista. Hänestä olisi ollut ihanaa kasvattaa edes yksi vekara. Sitten minä ja mieheni saimme lapsia ja hän tajusi miten HIRVEÄSTI lapsi muuttaa meidän elämää. Ei enää äkkilähtöjä aurinkoon, vauvat vievät kamalasti rahaa, kotiin pitää hankkia kaikenlaisia kummia tavaroita, jotka eivät edes ole kamalan kivoja, lapsi tarvitsee aina hoitajaa. Pahin asia oli, että lapset sotkevat ja sotkevat ja niiden vaippoja pitää vaihtaa.

Veljeni on äärimmäisen vastuullisessa työssä, mutta tajusi, että vastuuta lapsesta hän ei voi ottaa, kun oli hetken meidän lapsista vastuussa. Leikkii mielellään ja on mukava eno, mutta hän sanoo itsekin olevansa ihan liian itsekäs isäksi. Totesi myös sen koskevan monia homoja.