Miten kertoa vaimolle?

[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 15:45"]

Miten muotoilla vaimolle asia että jos ei laihduta nyt ja äkäseen 20-30 kiloa, niin se on ero ja lähden parempiin naisiin?

Miten asia menee parhaiten perille ja se laihdutus alkaa?

[/quote]

Sanot sen kuten sanoit sen tässä viestissä. Menee takuulla perille eikä jää väärinkäsityksiä.

Sano suoraan vaan.

Sanot sen suoraan, mutta uhkailematta.

Että "hei vaimo, sinulla on tosi paljon ylipainoa, ja se vaikuttaa heikentävästi meidän parisuhteeseen ja seksielämään. Voitaisiin alkaa laihduttaa yhdessä, muutettaisiin tätä meidän elämäntapaa terveellisemmäksi, siitä olisi muutenkin hyötyä kuin vain laihduttamismielelessä."

Ja jos se ei tehoa, niin sitten vasta alat uhkailla.

Noin suoraan sanoen: parisuhteenne ei ole kovin vankoissa kantimissa, jos vaimon ylipaino saa sinut haikailemaan toista naista. Mutta jos se on kuitenkin tunteesi, on tietysti parempi yrittää tehdä epäkohdalle jotakin kuin alkaa pettää.

läskiä ei voi kyllä pumpata eikä pahemmin katsellakaan. 

Oliko vaio kapeampi kun aloitte olemaan yhdessä?

mä en tajua naisia jotka antaa itsensä turvota muodottomiksi

Mikä on oman kehosi tilanne? Nimittäin jos aikoo pyytää vaimoa laihduttamaan, on syytä itsellä olla aika timmi vartalo.

Jos taas itsekin olet vähän pyöreä, niin parempi niin. Voitte aloittaa yhdessä laihdutuksen.

Mutta mikä sua ylipainoisessa vaimossa oikein häiritsee?! Onko sen luonne nyt jotenkin ratkaisevasti muuttunut siitä kun tapasitte vai oletko niin ulkonäkökeskeinen, että et voi sietää ylipainoista vaimoa?

Olen itse naimisssa urheilijan kanssa ja olin vielä nelisen vuotta sitten 25 kiloa ylipainoinen. Mieheni ei ikinä sanallakaan sanonut mitään ylipainostani. Aloin itse kuitenkin kärsiä mm. nivelkivuista ja onnistuin laihtumaan normaalipainoon. Olisi kuitenkin ainakin meidän avioliitossamme ollut aivan absurdi tilanne, jos mieheni oli käskenyt minun laihduttaa!

ihra on sellainen asia että se vie halut ja aina nähdessä sitä alkaa vituttaa paljon.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 15:45"]

Miten muotoilla vaimolle asia että jos ei laihduta nyt ja äkäseen 20-30 kiloa, niin se on ero ja lähden parempiin naisiin?

Miten asia menee parhaiten perille ja se laihdutus alkaa?

[/quote]

Parempi on vain, jos et kuitenkaan uhkailisi vaimoasi, jos nimittäin et ihan oikeasti halua päästä hänestä eroon. Voi nimittäin suuttua ja lähteä niiltä jalansijoiltaan tai heittää vielä sinut kotoasi ulkoruokintaan. 

Ennemmin voisitte yhdessä miettiä jonkin kivan liikuntalajin, jota voisitte harrastaa vaimon kanssa yhdessä. Yhdessä tekeminen lähentää ja molemmilla kasvaisi kunto siinä samalla. Ja vaimokin olisi tyytyväinen hyvästä miehestä, joka ajattelee yhteistä hyvää.

Sanopa vaimolle ihan rauhallisesti ja hyväntuulisesti:

Voi vitsi, mulla näyttää olevan aikamoinen mahamakkara. Miten noi vanhat sortsitkin on alkanu kiristää. Ja jos mä nyt katon sua, niin et säkään oikeestaan ihan niin timmi ole ku silloin joskus. Pitäisköhän meidän alkaa laihduttaa? Jos ruvettais syömään vähän terveellisemmin ja käymään vaikka iltaisin lenkillä? Ihan vaan jo terveydenkin vuoksi, kun ei tästä enää nuoremmaksikaan tulla. Se Pekka sieltä töistä sai muuten sydärin, ja sillä sitä ihraa vasta onkin. Ei mua oikein kiinnosta joutua mullan alle ihan vielä sen takia, että makkara ja kalja maistuu niin hyvältä.

En itsekään katselisi ylipainoista kumppania.

Vaimosi tuskin laihtuu, jos ei itse sitä halua ja löydä sisäistä motivaatiota ja itsekuria projektiin. Voisit tietysti verhota aikomuksesi ja kertoa olevasi huolestunut vaimon terveydestä ja sanoa vaikka että toivoisit, että voisitte yhdessä lenkkeillä/vaeltaa/ tehdä pyöräretken. 

Voit ottaa enemmän vastuuta kaupassakäymisestä ja ruuanlaitosta ja yrittää saada vaimosi huomaamatta syömään vähemmän ja terveellisemmin. Niin monet vaimot tekevät miehilleen. : )

yritä suunnitella vapaa-ajastanne aktiivisempaa ja vähemmän herkutteluun keskittyvää. Mieti myös, miksi vaimosi syö liikaa. Naiset käsittelevät usein tunteitaan syömällä. Onko vaimosi masentunut, tylsistynyt, pettynyt itsennsä tai parisuhteeseenne? 

Laihtuminen ei tarvitse itsekuria, elämäntapojen muuttaminen riittää. Lukekaa Patrik Borgin kirjat ja blogi, tehkää tästä yhteinen projekti.

Oot ap. vissiin aika nuori tai sitten muuten tosi tyhmä?

Onhan se tietenkin totta, että normaali vartalo kiehtoo seksuaalisesti ehkä enemmän, mutta eikös se luonne yms. ole kuitenkin suhteen pohja ja perusta?

Jos sinulla ap. kroppa on tärkein, niin ehkä on syytäkin lähteä! Ei vaimosikaan ansaitse miestä, joka ajattelee noin karkeasti suhteestanne.

Älä sano mitään tai ala uhkailemaan, lähde vain. Jos edes mielessäsi olet pohtinut, että lähdet jos vaimo ei ala laihduttamaan, niin et sinä häntä rakasta, parempi kaikille, että lähdet ja vähän äkkiä. 

No kutsukaa muakin pinnalliseksi, niin kyllä se vaan vituttaa naistakin, kun mies paisuu kuin pullataikina. Ei ole kaunista, kun maha roikkuu vyön päällä ja posket näkyy takaapäin.

Aina välillä se yrittää tsempata, mutta ei näköjään vaan millään onnistu. Mitä tässä sitten tekisi, kun oma mies tuntuu vastenmieliseltä katsoa ja koskettaa? Itse saisin huomiota työpaikalla, kaduilla, baareissa jne.

Välillä mies ihmettelee, että mikä on kun on sängyn puolella niin hiljaista, juu, onhan siellä ja kun jotain tapahtuu, niin pidän omat silmäni visusti kiinni.

Jos välitätte avioliitoistanne, pitäkää kilot kurissa. 

Olettepa pinnallisia. Ei ihme, kun ihmisten liitot eivät kestä. Itse löysin aviomieheni 10 vuotta sitten. Minulla oli monta sulhoehdokasta tarjolla, mutta en suinkaan valinnut laihointa, vaan sen jolla oli ystävällisimmät silmät, hellimmät suudelmat ja joka kohteli minua kuin prinsessaa. Ei ole tarvinnut koskaan katua valintaa. 

17 jatkaa, kyllä lihominen on välinpitämättömyyttä aviopuolisoa kohtaan. Tietysti muutama kilo sinne tänne nyt saattaa tulla helpostikin, enkä minä mitään mallinukkea kaipaakaan. Sellainen 20-30 kiloa on kuitenkin ihan liikaa, ei sellaista huomaamatta kerätä, ja ne pienet kauniit huomautukset siinä vaiheessa, kun kiloja oli vain muutama liikaa, kaikuivat silloin kuuroille korville. 

En minäkään tosiaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Tunnen halveksivani miehen "heikkoutta" ja huonoa itsekuria sen lisäksi, että hän ei viehätä minua enää lainkaan.

Miehen pitäisi tajuta, ettei hän enää ole mikään 17-vuotias nuorukainen, joka voi vetää pizzaa päivät pitkät (töissä syövät usein äijäporukalla epäterveellisesti) ja vielä lipittää oluttölkin tai pari joka ilta. Kotona syödään kyllä terveellisesti (mieskin laittaa hyvää ja terveellistä ruokaa) ja minä tarvitsen oman urheiluharrastuksen takia ihan kunnon ruokaa ja riittäviä annoksia, ettei tässä yhdessä voida millekään kaalisoppakuurille ruveta. Mies sen sijaan ei tarvitsisi sekä jotain roskaruokalounasta työpaikalla että omaa isoa annostaan ruokaa illalla, päälle ne pakolliset oluetkin vielä.

Tämä on todella ikävä kierre, jätän miehen iltaisin kotiin syömään ja kiskomaan olutta, kun itse lähden lenkille tai tapaan ystäviä. Ei huvita pyytää häntä mukaan, ei huvita hempeillä kotosalla. Ja niin mies senkun lihoo ja minä etäännyn koko suhteesta.

Oma mieheni otti juuri tuon sanonpa suoraan- linjan. Se tuntui kyllä ihan törkeän pahalta eikä motivoinut sitten yhtään, nousi vaan henkinen keskisormi pystyyn. Puhuttiin asia läpi, nyt mies on kannustava ja positiivinen ja mullakin laihdutus onnistuu paremmin. Yritä vaikka sellasia kiertokohteliaisuuksia, "mä voin kuvitella miten mielettömän hyvältä sä näyttäisit vähän hoikempana, varmaan en vois pitää näppejäni susta erossa..."

Vinkiksi vaimollesi. Läskistä pääse laihduttamalla, kusipäästä avioerolla.