Lue keskustelun säännöt.
Mikä tekee perheestä Suomessa yläluokkaisen?
Kommentit (11)
Vanhaan rahana suhtaudutana usein luontevammin kuin uuteen rahaan, joka usein johta anousukasmaiseen pröystäilyyn. Voi kuitenkin olla sivistystasoltaan yläluokkainen olematta varakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytöstavat. Suomessa ei juurikaan ole niin rikkaita niin paljon, että täällä rahaan perustuvaa yläluokkaa voisi syntyä.
Huomattava varallisuus ja hyvä yhteiskunnallinen asema. Molemmat mielellään jo useammassa polvessa.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:43"]
Huomattava varallisuus ja hyvä yhteiskunnallinen asema. Molemmat mielellään jo useammassa polvessa.
[/quote]
Näiden lisäksi tietty sivistystaso ja sen mukainen käytös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei käytännössä ole yläluokkaa. Täällä on parisataa aatelissukua, mutta ne eivät ole mitään yläluokkaa. Samoin, täällä on kourallinen ns. oikeasti rikkaita ihmisiä, mutta ne eivät ole sitäkään vähää yläluokkaa. Rikkaus ei tee ketään yläluokkaiseksi.
Suomessa on siis käytännössä vain ylempää keskiluokkaa ja kourallinen siitä seuraavaa steppiä (jolle en nyt edes keksi nimitystä), mutta yläluokkaa täällä ei ole.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:43"]
Huomattava varallisuus ja hyvä yhteiskunnallinen asema. Molemmat mielellään jo useammassa polvessa.
[/quote]
Näiden lisäksi tietty sivistystaso ja sen mukainen käytös.
[/quote]
Oleellista on tosiaan useammassa polvessa ollut raha, koulutus, sivistys, jne.
Osallistumalla johonkin rikkaiden kaahauskisaan ei välttämättä pääse vielä osaksi yläluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:44"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:43"]
Huomattava varallisuus ja hyvä yhteiskunnallinen asema. Molemmat mielellään jo useammassa polvessa.
[/quote]
Näiden lisäksi tietty sivistystaso ja sen mukainen käytös.
[/quote
Osallistumalla johonkin rikkaiden kaahauskisaan ei välttämättä pääse vielä osaksi yläluokkaa.
[/quote]
Autoharrasus on jotain ihan muuta kuin yläluokkaista!
Ap, lue täältä. Yhteiskuntaluokkia on määritelty eri tutkimustraditioissa hieman eri tavoin, mutta KOSKAAN kyse EI OLE pelkästään tuloista tai siitä, onko jollain porvarillinen sisustusmaku.
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiologia/luku6.html
"Marxin mukaan yhteiskunnassa on kolme yhteiskuntaluokkaa:
työväenluokka: ei omistajat, palkkatyöläiset
keskiluokka: omistaa tuotantovälineitä, ei käytä vierasta työtä
porvaristo: omistajat, työnantajat
Hänen ennusteensa mukaan keskiluokalle käy kapitalismin kehityksen myötä köpelösti, ja työväenluokasta tulee suurin yhteiskuntaluokka jota porvaristo riistää taloudellisesti. Lopulta sosialistinen vallankumous lopettaa riiston ja tuo tasa-arvon."
-----
"Max Weber erottaa yhteiskuntaluokan kahdessa eri merkityksessä:
taloudellisten suhteiden alueella (taloudellinen järjestys) ja
sosiaalisten suhteiden alueella (sosiaalinen järjestys).
Luokka taloudellisesti määräytyneenä on Weberin ajattelussa jokseenkin sama kuin Marxin näkemys luokista. Taloudellisten suhteitten alueella Weber erottaa seuraavat yhteiskuntaluokat:
työväestö
pikkuporvaristo
sivistyneistö ja kouluja käyneet
omistuksen tai sivistystason perusteella etuoikeutetut luokat.
Luokka voidaan määritellä luokka-aseman käsitteen avulla. Luokka-asema on tyypillinen mahdollisuus tavaroiden saantiin, ulkoisen elinaseman saavuttamiseen ja sisäisen tyydytyksen löytämiseen markkinoita käyttäen. Yhteiskuntaluokat ovat samoissa luokka-asemissa olevia ihmisryhmiä.
Sosiaalisten suhteiden alueella voidaan myös puhua luokista. Ne määräytyvät kuitenkin eri perustalta kuin taloudessa. Tässä yhteydessä Weber puhuu statuksesta ja kunniasta. Statusryhmät ovat pikemminkin yhteisöjä, jotka ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Luokkatilanne määräytyy taloudellisesti, mutta statustilanne elämäntilanteen monista eri piirteistä. Weber kertoo esimerkin amerikkalaisesta johtajasta ja työläisestä, jotka molemmat kuuluvat samaan kirkkoon. Kun näitä kahta tarkastelee yhteiskuntaluokan näkökulmasta, toinen lukeutuu työväestöön ja toinen kuuluu etuoikeutettuihin luokkiin. Statusryhmän osalta tilanne voi olla toinen. Olettakaamme, että työläinen on seurakunnassa arvostettu ja karismaattinen jumalan sanan tulkitsija. Johtaja taas on aivan tavallinen seurakunnan jäsen. Tässä tilanteessa johtajan ja työläisen asemat vaihtuvatkin toisin päin. "
----------------
"Kaksi viime vuosien ehkä vaikutusvaltaisinta luokkateoriaa ovat amerikkalaisen Erik O. Wrightin ja ranskalaisen Pierre Bourdieun konseptiot.
Erik Wrightin (s. 1948) luokkateoria on lähtökohdiltaan marxilainen. Hän etsii ratkaisua luokkaerojen ongelmaan tuotannossa vallitsevista alistuksen ja herruuden suhteista. Tässä yhteydessä hän erottaa kolme tärkeää vallan ja herruuden ulottuvuutta nykyajan työelämästä:
valta investointeihin
valta tuotantovälineiden käyttöön
valta työvoiman käyttöön
Näiden lisäksi hän pohtii neljäntenä ulottuvuutena ihmisten mahdollisuuksia päättää omaan työhönsä liittyvistä tekijöistä (työn itsenäisyys).
Yhteiskunnan perusluokat työväenluokka ja porvaristo ovat helposti määriteltävissä: porvaristolla on valtaa kaikkien ulottuvuuksien suhteen, työväenluokalla ei minkään. Pikkuporvaristo kolmantena perusluokkana hallitsee (pienimuotoisia) investointeja ja tuotantovälineitä, mutta ei vierasta työvoimaa. On kuitenkin yhä enemmän ammatteja (palkkatyöläisasemia), jotka asemansa nojalla osallistuvat eri asteisesti yritysten tai julkisen hallinnon investoinneista, tuotantovälineiden käytöstä tai työvoimasta päättämiseen. Tällaisia perusluokkien ulkopuolelle jääviä ryhmiä Wright kutsuu ristiriitaisiksi luokka-asemiksi. Tällaisia asemia ovat erilaiset johto- ja työnjohtotehtävät sekä asiantuntijatehtävät."
-----------
"Pierre Bourdieu (1930-2002) on ollut pitkään tunnetuin ranskalainen sosiologi. Hänen sosiologisen ajattelun keskeisiä teemoja on yhteiskunnallinen vallankäyttö. Laajassa tuotannossaan Bourdieu analysoi muun muassa koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisten jakojen tuottajana, akateemista vallankäyttöä ja kulttuurista erottautumista. Hänen viimeiseksi laajaksi tutkimukseksi jäi tavallisten ranskalaisten työläisten arkea käsitellyt suurtyö elämän kurjuudesta.
---
Bourdieun luokkateorian perustaksi on esitettävä ensin muutama hänen käyttämänsä peruskäsite:
Kenttä on suhteellisen itsenäinen sosiaalisen toiminnan alue, jolla on omat sääntönsä. Tällaisia sosiaalisen toiminnan kenttiä ovat esimerkiksi tiede ja taide.
Pääoma, joita Bourdieu erottaa kolmea lajia.
Taloudellinen pääoma, joka tarkoittaa varakkuutta, omaisuuksien hallintaa.
Kulttuurinen pääoma. Se taas koostuu koulutuksesta, taiteellisuudesta ja hyvästä mausta.
Sosiaalinen pääoma on suhteita ja sosiaalisia verkostoja.
Habitus. Käsite on lähellä elämäntavan käsitettä. Se tarkoittaa sisäistettyä kulttuuria, ihminen tekee jatkuvia valintoja sosiaalisissa suhteissa.
Bourdieu erottaa kolme yhteiskuntaluokkaa: taloudellisen ja kulttuurisen yläluokan, keskiluokan ja työväestön. Yläluokka määrittää yhteiskunnassa kulttuuria ja hyvää makua. Keskiluokka seuraa yläluokan valintoja ja sillä on "hyvä kullttuuritahto". Työväestö puolestaan on pakotettu tekemään lähinnä välttämättömiä valintoja."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläluokan kuuluukin olla kapea, ja on meilläkin täällä sellainen, jos tarkemmin katsotaan. Niillä ei yleensä ole aatelistitteleitä, mutta kyllähän esim ne suvut, joista Erkki Tuomioja tai Jorma Sipilä, Janne Sirén tai jotkut Nevanlinnat ovat kasvaneet, ovat pitkän aikavälin yhteiskunnallista yläluokkaa olleet. Kyseisten ukkojen ulkoinen habitushan on toki aika erilainen kuin se, mitä esim kuninkaallisia katsellessa tulee mieleen, mutta onhan se myönnettävä että tiettyjä - hm yhteisiä piirteitä niissä on nähtävissä. EIkä ne nyt niin erikoisia ole verrattuna samankaltaisiin hömelöihin ukkoihin vaikka nyt briteissä...
perhevaakuna?