Että kun sapettaa mieheni huoltajuuskiistat

Ap kiittää. Ei minunkaan mieheni käräjille olisi halunnut, mutta kun haaste tulniinkin pakkohan siihen on jotain vastatata

utta päivä kerrallaan, surullisia juttujahan nämä on

Me ollaan edetty vaan pikku hiljaa.

Tilanne on toki erilainen sinänsä, että mun mies ei halua lähteä käräjille, kun ei niillä päätöksillä lopuilta paljon merkitystä ole, jos äiti haluaa edelleen tapaamisia estää.

Lisäksi täälläkin äiti esti tapaamiset ja väitti lapsille, että isä ei halua tavata. Isä kuitenkin kertoi lapsille, mikä on oikeasti tilanne ja tapaa lapsia nyt kerran viikossa äidin vastustuksesta huolimatta. Ei ole äiti soittanut poliisia, niin kai tuo ok hänellekin on.

Silloin tällöin (joitain kertoja vuodessa, ei joka kuukausi) lapset pääsevät myös isälleen viikonlopuksi, kun heillä iskee tarpeeksi kova ikävä ja tarpeeksi kovaa sitä äidiltään vaativat. Isän kanssa äiti ei suostu olemaan tekemisissä eikä toisaalta pidä tapaamissopimuksesta kiinni.

Onhan se todella väärin, että lapset on tähän sotkettu, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut se, että isä ei enää tapaisi lapsiaam lainkaan ja nämä kasvaisivat luulossa, että isä hylkäsi.

Täällä on kanssa yksi erolapsi, joka on kasvanut lapsuutensa äidillä, joka mustamaalasi isää ja esti tapaamasta. Varmaan 4-6 kertaa vuodessa isääni näin. Kun täytin 15 isäni löysi viimein itselleen uuden puolison ja alkoivat dottaa omaa lasta. Kun se syntyi olin 16 ja sen jälkeen aloin saada tavata isääni ainakin kerran kuussa viikonloppuja. Äitini uskoi, että kun talossa nainen, minut uskaltaa päästää isälleni. Hänestä isästäni ei ollut ottamaan vastuuta. Itsekin olis vanhempi ja sain itsekin sanottua viimein mielipiteeni.

eikö se siis olekkaan niin että jos tapaamissopimus on tehty, ei äiti pysty hankaloittamaan tapaamisia? Eli lapsi on isälle annettava,tai isä voi soittaa poliisille?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 08:54"]

eikö se siis olekkaan niin että jos tapaamissopimus on tehty, ei äiti pysty hankaloittamaan tapaamisia? Eli lapsi on isälle annettava,tai isä voi soittaa poliisille?

[/quote]

Kuka tällaista kysyy? Onko se jonkun mielestä jonkinlainen voitto, että saa lapset poliisin saattelemana? Ja lapset joutuu elämään ne tilanteet ja muutenkin vanhempiensa noin "loistavat" välit?

Kyllä se juuri niin on, että poliisit voi soittaa, jos tapaamissopimusta ei noudata. Ja lapset lähtevät poliisin avustuksella.

MUTTA usein tapaamissopimuksissa ei lue, minä viikonloppuna vaan esim. kahdesti kuussa, joten onhan aika kohtuutonta olettaa, että juuri se viikonloppu on sopiva äidille... Äiti siis voi vetkutella ja vääntää sinne viimeiseen viikonloppuun, jolloin vasta voi soittaa todisteiden kanssa poliisit paikalle. Sittenkin äiti voi vääntää asian niin, ettei isä edes halunnut aikaisempina tavata, ellei asiasta ole ihan selvää dokumenttia, että näin ei ole.

Kannattaa siis tehdä tarkat tapaamissopimukset esim. parillisina viikkoina tapaamisoikeus viikonloppuna.Lisäksi aikeista pitää ilmoittaa kirjallisena esim. tekstarina äidille, että haluan tavata lapset näinä viikonloppuina  tammikuussa. Jos nämä eivät sovi, laita huomiseen mennessä oma ehdotuksesi tai katson, että nämä viikonloput ovat minun. Tällaisen todistusaineiston kanssa pystyy todistamaan, että äiti vaikeuttaa tapaamisia ja saa viraonomaisapua.

Eivät kaikki isät silti tähän suostu, kun kuvittelevat, että äiti pystyy pahempaan eikä viitsitä ottaa selville omista oikeuksista. Kaikille ei ne lapset ehkä ole prioriteettilistan ykkösenä vaan mieluummin edelleen vältellään sen exän kiukuttelua. On yllättävää, miten jo parisuhteessa isät sietävät todella pitkään lasten epäreilua kohtelua, kun mieluummin elävät rauhallisemmassa suhteessa eivätkä kestä konflikteja.