kuka päättää
miten muilla on hoidettu kasvatus yms. kysymykset?
meillä tilanne on se että aijemmin meni ihan ok voitiin puhua yms. mutta nyt kun lasten isä on alkanut seurustella on kaikki mennyt ihan sekaisin eli meillä on tapana siivota 1-2 kertaa viikossa lasten huone, mutta isän uusi laittaa lapset siivoamaan 2 kertaa päivässä lelut ja samalla rikkomaan kaikki rakennetut jutut, itse en tätä hyväksy vaan olen sitä mieltä, että hyvien leikkien rakentamiseen menee aikaa ja jos koko ajan pitää siivota ja rikkoa valmiiksi saadut leikit kärsii siinä lapsen kyky pitkäjänteiseen leikkiin, jota voi rakentaa ja kehitellä.
toinen asia on vessassa käynnit yhtäkkiä pojat ovat alkaneet pyyhkimään pippelinsä pissan jälkeen, kun yritin sanoa ettei näin tarvitse tehdä he totesivat, että isän uusi sanoi että näin pitää tehdä aina (kysyin isältä hän totesi tämän olevan ihan normaalia).
kolmas asia on rankaisu menetelmät jos lapset eivät osaisi kertoa asioistaan en edes tietäisi, että näitä on suljettu pimeään kaappiin (koska pomppivat sängyllä), heitä on revitty korvasta yms. isän mielestä se on ihan normaalia he kun puhuivat yhdessä uuden tyttöystävän kanssa ja tyttö oli tätä mieltä oli sitten isäkin. Minä olen sitten yrittänyt selittää miksi näin ei saa tehdä ja ollaan päästy sopuun ja toiminta on loppunut. etukäteen näistä ei ole puhuttu, eikä myöskään muista lapsiin liittyvistä asioista.
Minusta tuntuu todella typerältä, että lasten täytyy käyttäytyä tietyllä tavalla paikasta riippuen. en myöskään voi hyväksyä sitä että isän uusi alkaa kasvattaa minun lapsiani, minusta hänellä ei ole siihen oikeutta. En haluaisi että lapset joutuvat kärsimään tilanteesta, mutta en vaan tiedä mitä tehdä koska lasten isä on täysin tossun alla ei hänellä ole omia mielipiteitä paitsi tietysti ne jotka uusi tyttöystävä hänelle luo. silti en hyväksy sitä että lasten isän uusi tyttöystävä määrää lasten kasvatus tavan ja sen miten heitä tulisi kasvattaa. sillä jos hyväksyn sen että koska lapset pyyhkivät pippelin isän luona he tekevät sen täällä siitä syystä että näin kuuluu tehdä, koska isän uusi on tätä mieltä enkä minä halua luoda asiasta ristiriitaista lapsille ilmoittamalla että meillä ei sitten näin tehdä.
miten muilla otanko vaan herneen nenään liian helposti vai ? nämä ovat vaan pari esimerkkiä muitakin löytyy ja minun mielestäni varpailleni hypitään sieltä suunnasta koko ajan enkä keskustelemalla pääse mihinkään koska lasten isä ei voi asioista sanoa juuta eikä jaata ilman siipan mielipidettä (olen yrittänyt vastaukset ovat täysin ympäri pyöreitä). Mielipiteitä pliis! mulla alkaa kiehua yli onko muilla vastaavaa? kommentteja mitä vaan neuvoja otetaan vastaan.
murmeliitta
Kommentit (7)
tosiaan en ole mustasukkainen. Asiat eivät aina asiana häiritse vaan se että ne tulevat suoraan tyttöystävältä ja hän näitä juttuja tuo esiin ja isä sitten kertoo heidän syyninsä jälkeen että mitä kaikkea teen väärin. joka kerta tulee jotain, kynnet pitää leikata kerran viikossa, jos lapset puhuvat pissa/kakka juttuja olen minä ne kuulema heille opettanut ja lasta pitää puristaa nenästä joka kerta jotta näitä ei enää puhuttaisi tai pestä suu saippualla, lapset saavat syntymäpäivänä sen puolen suvun lahjat sinne eikä niitä saa ottaa kotiin mukaan edes lainaan vaikka joku olisi suosikki lelu, tänne ei myöskään saa ostaa samoja leluja kun ne muuttuvat muuten tylsiksi isän luona, tässä muutamia mainitakseni. itse olen usein erimieltä ja tuodessani myös lasten etua esiin on se täysin hyödytöntä isä vaan ei enää puhu asiasta. minä myös yleensä selitän miksi olen jotakin mieltä isä ei.
Isä ei pysty sanomaan asioihin omaa mielipidettään ennen kuin on jutellut tyttöystävänsä kanssa. keskustelisin mielelläni asioista ja kasvatuksesta, mutta isä ei tähän kykene ei ole koskaan kyennyt. se vaan hieman risoo. Juttuihin olen yleensä puuttunut jos lapset niistä tuntuvat kärsivän. periaatteesta en hyväksy sitä että lasten isän tyttöystävä päättä asioista ja minun pitäisi niitä noudattaa vain sen takia että en halua saattaa lapsia ristiriitaiseen tilanteeseen.
murmeliitta
lastenkasvatusta uuden tyttoystavan kanssa. Ilmeisesti kuitenkin tunnet entisen miehesi ja tiedat ettei han paata asioita oma- aloitteisesti. Ennen se paattaja olit sina nyt se on joku muu (tyttoystava) ehka sinun tastalahin tulisikin keskustella tyttoystavan kanssa. Ja aina on hyva kuvitella itsensa toisen asemaan. Ei varmasti ole helppoa tyttoystavallakaan olla exan ja ehka hieman saamattoman miehen valissa. Parhaansa varmasti yrittaa. Monet jutuista mita kerroit kuulostaa ihan normaaleilta saannoilta. Ehka tuo rankaisu pimeaan komeroon kuulostaa turhalta, mutta eikos se ollutkin jo mennytta.
niin ne varmaan on suht normaaleita yms. mutta olen täysin kyllästynyt siihen, että joku yrittää neuvoa minua koko ajan koska luulee että en tiedä asioista ja olettaa että muiden mielipiteet yms. ovat parempia. itselleni aivan eri asiat on tärkeitä kuin lasten isälle tai siis tämän tyttöystävälle. en silti ole puuttunut heidän tapoihinsa muuta kuin silloin jos niistä on ollut haittaa lapsille. Yritin myös puhua tälle tyttöystävälle mutta siitä seurasi se että hän tuli meille kotiin ja alkoi paasaamaan siitä kuinka olen kasvattanut lapseni väärin ja huonosti ja kuinka hän kasvattaa omat lapsensa paljon paremmin. Loppujen lopuksi haukuin koko eukon enkä ole tämän jälkeen tälle puhunut.
tiedän kyllä, että lasten isä on ikävässä välikädessä, mutta en silti hyväksy sitä ettei asioista voi isän kanssa keskustella ja sitä että lapset pitäisi kasvattaa isän tyttöystävän mieleisellä tavalla vaikka omat näkemykseni eroavat tästä voimakkaasti.
kiitoksia kommenteista, taitaa itsellä mennä vaan yli nämä jutut kun on yli puoli vuotta saanut kuunnella erilaisia saarnoja ja haukkuja siitä kuinka huonoja omat lapset ovat ja siitä kuinka minä kuulema aiheutan sen heille yms. . Nyt vaan riitti. välillä se on pienestä kiinni.
murmeliitta
Kuulostaa tulehtuneelta tilanteelta.. Noin periaatteessa kaikki lapset kai joutuvat joka tapauksessa tottumaan siihen, että eri paikoissa tehdään asioita eri tavoin (esim. tarhassa on tietyt säännöt, kotona toiset, koulussa kolmannet ja sitten lopulta työelämässä kaikkialla erilaiset) ja se on heille ihan hyväksi.
Eli periaatteessa ei pitäisi olla ongelmaa, jos yhdessä kodissa tehdään yhdellä tavalla ja toisessa toisella, kyllä lapset siihen sopeutuvat. (Hyvä on tietenkin pitää jotkut perusasiat kunnossa, esim. päivärytmit samoina, säännöllinen ravinnonsaanti, rangaistusmenetelmät synkassa tmv..)
Mutta jos joku kohtelee lapsia huonosti, tai tulee puuttumaan toisten kasvatukseen ja haukkumaan muita vanhempia päin näiden naamaa, niin siinä menee jo raja. Hyvä, että olet sen rajan myös vetänyt.
opettaa lapsille tavaroiden järjestyksessäpitoa, niin hieno juttu. Voi kun minäkin jaksaisin ja ehtisin.. (Meillä on miehen 6 ja 8v tyttäret ja oma 7v poika ja yhteinen 1v poika) Wc hygieniakin on ok. Eihän siitä todellakaan ole haittaa. Ex mieheni on opettanut saman pojalleni ja se on ok.
MUTTA korvasta repiminen ja pimeään kaappiin laittaminen ovat kiellettyjä JA laittomia rangaistuksia, joista voit rauhallisesti keskustella miehesi ja naisystävän kanssa. Ne ovat lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Olisin raivoissani, jos joku kohtelisi lastani noin, enkä ikinä tekisi tuollaista omille tai mieheni lapsille. Jos tämä ei mene ns jakeluun, niin voit todeta, että jatkossa teet tästä ilmoituksen poliisille. Suomen lainsäädäntö kieltää kaikenlaiset fyysiset rangaistukset ja kaappiin sulkeminen on erittäin uhkaavaa ja pelottavaa käytöstä. Isä on kyllä täysin kynnetön, jos ei tuohon puutu. Isääkin alkaa ihan varmasti kiinnostamaan tilanne, jos hänellä on uhka että lapset eivät voi vierailla hänen luonaan tai hän voi tavata heitä valvotusti.
Muutoin kannattaa antaa toisten elää elämäänsä. Kyllä minua alussa ärsytti, kun mieheni lasten äidin mielestä laittamani ruoka oli epäterveellistä (laitan makaroonilaatikkoa, kaalilaatikkoa, lihapullia, liharuokia, kasvissosekeittoje jne. ihan tavallista kotitekoista ruokaa), ostamani aivan tavalliset hiuslenkit olivat hiuksia tuhoavia jne. huh huijaa.. Tulkitsin sen mustasukkaisuudeksi lapsista, joka on lientynyt, kun äiti on oivaltanut, etten pyri äidiksi äidin paikalle.
Tsemppiä sinulle. Nämä uuskuviot ovat alussa aika raskaita, vaikka kasvatusmetoditkin olisivat samanlaiset. Pitää voittaa (molemmin puolin ) luottamus.
Silmiini otti ensimmäisenä tuo pissausjuttu. Sinä olet nainen, ilmeisesti, koska olet äiti. Saako udella, etkö itse pyyhi alapäätäsi pissaamisen jälkeen? Eikö miehellä se ole ihan yhtä normaalia?
Isompana pojat ovat tämän jo sisäistäneet, joten heidän vaimojensa ei tarvitse pestä pissanpolttamia alushousuja. Ja kyllä se pissa haisee, jos sitä ei pyyhi pois :)
Vastaan tuonne joukkoon...
murmeliitta: