Isovanhemmat suosii jotain perhettä
Pakko kirjoittaa oma kannanottoni asiaan, täällä kun usein valitetaan sitä, että isovanhemmat suosii jonkun lapsen perhettä toisten kustannuksella.
Minulla on se tunne, että meidän perhe on se, jota meillä suositaan. Tätä ei kukaan ole koskaan sanonut ääneen, mutta sellainen tunne minulle on tullut.
Tilanne meillä on se, että vanhempani ovat jo yli 70-vuotiaita, päälle päin vielä aika hyvässä kunnossa, mutta kummallakin on vakavia sairauksia ja jaksaminen ei todellakaan ole enää sama kuin nuorempana. Väsyvät aika helposti ja tahti on hidastunut. Hoitavat kuitenkin lapsen lapsiaan ja osallistuvat lastensa elämään. Ja tykkäävät siis kovasti kaikista lapsistaan ja lapsenlapsistaan.
Huomaan kuitenkin, että meille tulevat mieluummin kuin joihinkin toisiin perheisiin ja meidän perheen kanssa olo ei rasita heitä ihan yhtä paljon kuin esim. siskoni perheen kanssa vietetty aika.
Eroja meidän perheen ja siskoni perheen välillä:
- meille kutsutaan isovanhemmat olemaan koko perheen kanssa, ei aina automaattisesti hoitamaan lapsia niin, että vanhemmat voi lähteä harrastamaan. Siskoni luona joutuvat aina hoitamaan lapsia, kun vanhemmat hyödyntävät mahdollisuuden ja lähtevät jonnekin. Samalla isovanhemmat laittavat ruoan, käyvät ehkä kaupassa yms.
- jos isovanhemmat kutsutaan meille jouluna, he tulevat valmiiseen joulupöytään. Siskoni luona odotetaan, että isovanhemmat järjestää sen joulun (=tuo ruoat ja laittaa ne).
- minä laitan pääsääntöisesti ruoan, kun he ovat meillä. Siskoni luona oletus on, että äitini laittaa ruoan, jopa niin että hän usein tuo raaka-aineetkin.
-osallistun ruoanlaittoon ja muuhun kotihommaan silloin, kun olemme heillä. Siskoni ei koskaan osallistu mihinkään vaan odottaa, että palvelu pelaa.
- perheessämme on allergioita. Jos kyläilemme isovanhemmilla, vien erityisvalmisteet, joita tarvitsemme, itse mukanamme. Siskoni antaa etukäteen listan äidilleni, mitä pitää olla - tyyliin Meidän Niko-Petterille firman X jugurttia maku A, koska muuta se ei syö. Minulle sitä ja tätä leipää, miehelleni tätä toista, koska ei tykkää muusta.
- samalla kun kyläilemme heillä, auttelemme niissä asioissa, jotka heille alkavat iän takia olemaan hankalia. Ne eivät ole mitään isoja projekteja, mutta vaativat vaikkapa kiipeämistä jonnekin korkealle ja se ei enää isältäni suju turvallisesti. Auttaminen on minusta ok, koska ilman muuta puolin ja toisin tällaista apua kuuluu antaa. Siskoni perhe ei koskaan auttele missään ja heiltä ei sellaista koskaan edes pyydetä.
- lähtiessämme siivoamme jälkemme, ainakin suunnilleen. Siskoni perheen jäljiltä vanhempien kämppä on joskus aika hurjassa kunnossa.
Varmasti on isovanhempia, jotka ovat todella oikeasti epäreiluja. Mutta pointtini on se, että jos tuntuu siltä, että jotain perhettä suositaan, niin voisiko olla aihetta myös katsoa peiliin?
Kommentit (2)
Me aina teemme isovanhempien olon helpoksi ja tervetulleeksi kun tulevat meille. Me emme ole mikään työleiri, saavat tulla valmiiseen pöytään, me käymme kaupassaj nejne. Taas miehen siskolla täysin päinvastaista. Koko ajan vaatimassa jos mitäkin palvelusta. Eikä koskaan tee itse mitään ruokaa. Pyytää rahaa ym. Silti miehen siskon perhe "nauttii suurempaa huomiota". Että kyllä ne anopit tyttäristään vaan enemmän välittää.
Kiva että joku suosittu kirjoittaa kokemuksista. Mutta olisi kiva kuulla myös sellaiselta kuka on huomannut että anoppi suosisi perhettä oman tyttären perheen sijaan